Jutun lähetti ITe , Kesäkuun 22, 2017 kello: 11:33:49
Re: Sm mittauksetVastineena juttuun: Re: Sm mittaukset, jonka kirjoitti: Eulaalia , Kesäkuun 22, 2017 kello: 09:19:52:
Koiran ohjaaja on sääntöjen mukaan aina vastuussa koiran kilpailukelpoisuudesta ilman mitään poikkeuksia. Tämä tarkoittaa rekisteröintiä, rokotuksia, dopingia, terveyttä, mutta myös kokoluokan oikeellisuutta ym.. Tämä on yksi sääntöjen perusasioita ja lähtökohtia. Näiden asioiden toteutumista valvovat Kennelliitto, eläinlääkärit, vastaavat koetoimitsijat, tuomarit, doping-valvojat jne.. Valvontavastuu on eri asia kuin vastuu asioiden kunnossa olemisesta. Ne on syytä eriyttää.
Tuomari on vastuussa mittauksesta ja mittaustuloksesta. Se on totta. Mittaustulos on myös arvosteluun verrattava osa tuomarin työtä ja siitä ei voi valittaa kuten ei arvostelustakaan. Yksittäinen tuomari ei kuitenkaan ole vastuussa koiran kilpailukelpoisuudesta eli tuomari ei voi valvoa koiran kilpailukelpoisuutta nykyhetkestä hamaan tulevaisuuteen saakka. Ajatus on jo lähtökohdiltaan absurdi. Tuomari voi muiden tahojen avustuksella tehdä ratkaisuja, onko kilpailukelpoisuus voimassa tiettynä kilpailupäivänä ja tämän perusteella hyväksyä koirakon osallistumisen kilpailuun. Tuomari kuitenkin lähtökohtaisesti luottaa siihen, että aiemmat kollegoiden tekemät ratkaisut ovat olleet oikeita, jollei hänellä ole perusteltua syytä epäillä, että jokin asia ei ole kunnossa. Silloin hänellä on oikeus tehdä uudelleenarviointi ja se on jopa hänen velvollisuutensa. Hän voi käyttää uudelleen arvioinnissa asiantuntijoita ja kollegoita, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Jos tuomari siis vaikkapa pyytää eläinlääkäriltä tai koirafyssarilta lausunnon kilpailupaikalla, nämä toimivat asiantuntijan roolissa, mikäli heitä ei ole nimetty virallisiksi toimihenkilöiksi tai heillä ei ole muuta virallista asemaa. Yleensä tuomari kuitenkin luottaa noihin lausuntoihin. Päätös on kuitenkin tuomarin päätös, mikäli kilpailuoikeus noissa tapauksissa evätään. Aivan samoin periaattein tuomari voi kyseenalaistaa koiran kokoluokan, kun epäilee ettei se vastaa kilpailupäivänä todellisuutta. Jos tuomarin mielestä kokoluokka ei ole oikea, hän määrää koiran osallistumaan kollegion tarkistusmittaukseen, missä kokoluokka arvioidaan uudelleen. Kollegio antaa vastauksen siihen, onko tuo yksittäisen tuomarin arvio ollut oikea. Kollegioille siirtyy silloin tosin myös lopullinen päätösvalta.
Vastuu kilpailukelpoisuudesta ja kokoluokasta on siis yksinomaan kilpailijalla. Ei tuomarilla. Ei ole siis mitään teoreettistakaan hallintolainsäädännöstä johdettua oikeusperiaatetta, jolla uudelleenmittauksesta voitaisiin välttyä tuomarin "virheen" (joka ei ole edes virhe) perusteella. Lisäksi hallintolainsäädäntö ei koske yhdistyksen autonomiaan kuuluvaa itsesäätelyä ja oikeutta kirjoittaa ja tulkita omia sääntöjään. Näin on varsinkin, kun periaatteesta on yksiselitteisesti säännöissä kirjoitettu eikä tällöin loukata kenenkään henkilökohtaista etua vaan menettelytapa koskee kaikkia tapauksia ja on tasapuolinen. On hyvä muistaa, että oikeus kilpailla ei pidä sisällään oikeutta kilpailla väärässä luokassa.
Tämä tältä osin vain periaatteista, joita on mielestäni syytä noudattaa.
Uudet kokoluokat tuovat myös uusia sääntöjä ja mittauskäytäntöjä, mutta niitä en tässä halua mitenkään kommentoida. Niiden osalta varmaan oikeat vastuuhenkilöt liitossa antavat vastauksia.
Eulaalia kirjoitti:
» 💩 kirjoitti:
» » Eulaalia kirjoitti:
» » » Ja, käsittääkseni suomalaisen oikeuskäytännön mukaan myönnettyä etuutta tai oikeutta ei voi ottaa pois ilman asianosaisen suostumusta siitäkään huolimatta, että lopputulos ei ole kaikkien mieleen ja korpeaa jonkun sydäntä kisasta toiseen.» » Mistähän tuollaisen pieraisit? Ehkä jossain kristillisissä hyväveliunelmissa on noin, mutta oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että väärin perustein saadut etuudet korjataan. Muutenhan kaikki mahdolliset etuudet itsellesi suhmuroimalla olisit eläkevalmis parikymppisenä.
» Valitettavasti virkamiehenä olen tätä sääntöä joutunut toteuttamaan. Hallintolainkäyttölain 10 luvun Päätöksen korjaaminen 56 § voisi pitää viitteenä:
» "Kirjoitusvirheen korjaaminen
» Valitusviranomaisen on korjattava päätöksessään oleva kirjoitus- tai laskuvirhe tai muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen."
» Voiko mittausvirhettä verrata kirjoitusvirheeseen, en tiedä.
» Haloo, tilanne on eri, jos asianosainen on saanut etuutta "suhmuroimalla". Silloin etuus on saatu vilpillisellä tavalla ja se on lain vastaista. Siihen etuteen viranomainen voi ja on puuttunut. Mutta edelleen, kuka säkäkorkeuden mittaamisessa "suhmuroi"? Koira, omistaja/ohjaaja vai tuomari??
» Se, että on kaksi samankorkuista koiraa eri säkäluokissa, ei ole asian ydin, vaan se, kenen vastuulla virhe on ja millä perusteella virheellinen päätös voidaan muuttaa ja etuus ottaa pois, jos omistaja ei anna suostumustaan. Muutosperusteeksi minun mielestäni ei käy se, että toinen samankorkuinen kisaa eri luokassa.