Jutun lähetti Erimielisyysilmoitus , Kesäkuun 22, 2017 kello: 15:26:48
Re: Sm mittauksetVastineena juttuun: Re: Sm mittaukset, jonka kirjoitti: ITe , Kesäkuun 22, 2017 kello: 11:33:49:
Olen kyllä eri mieltä Iten kanssa. Ei ohjaaja voi olla vastuussa koiran kokoluokasta. Tuomari vastaa mittaamisesta. Ohjaajalla ei pitäisi olla mitään todellista keinoa vaikuttaa koiran säkäluokan mittaamiseen. Ohjaaja voi vain kouluttaa koiran seisomaan mittatikun alla.
Tuomarin taas tulisi vastata itse tekemistään ratkaisuista ja päätöksistä, myös koiran mittaamisesta. Tuomarin tekemät päätökset voi haastaa ilmoittamalla erimielisyyttä tuomarin päätökseen kilpailutapahtuman aikana, jolloin säilyttää valitusoikeuden seuraaviin tahoihin nähden.
Toinen asia on se, ettei arvostelusta voi valittaa. Agilityssa arvostelun tulisi tapahtua kehässä. Kisasuorituksen arvostelu tapahtuu hetkessä eikä esim. kieltolinjaa koskevia tulkintoja tule voida haastaa jälkikäteen tai niistä valittaa eteenpäin. Tämä on säännöissäkin todettu.
"Kilpailusuorituksen arvostelu
Koirakoiden kilpailusuoritukset arvostellaan yhdenmukaisten arvosteluperiaatteiden mukaisesti. Tarkempia ohjeita kilpailusuorituksen kulusta ja esteiden suoritustavoista sekä arvostelusta on annettu agilitytuomarin ohjeessa (Liite B.1).
Agilitytuomari voi käyttää mahdollisuuksien mukaan apunaan avustavaa agilitytuomaria tai hyväksyttyjä teknisiä apuvälineitä arvostelua helpottamaan.
Sääntöjen mukaisesta arvostelusta ei voi valittaa.""Kilpailusuoritus. Koirakon kilpailusuoritus alkaa, kun ajanotto käynnistyy ja päättyy, kun ajanotto pysähtyy tai koirakon suoritus hylätään tai keskeytetään."
Kaikkien kilpailijoiden tasavertaisen kohtelun kannalta on kuitenkin tärkeää, että kaikki koirat kisaavat oikeissa kokoluokissa. Tästä syystä uusintamittaukset ovat perusteltuja. Kun vielä estekorkausia on madallettu, niin kokoluokkien pienimmät koirat eivät enää joudu hyppimään liian korkeita hyppyjä.
Jos siis kokee, että tuomarin päätös on ollut väärä, niin asia pitäisi olla mahdollista erimielisyysilmoitusmenettelyn kautta mahdollista saattaa SAGIn ja SKL ratkaistavaksi. Näin oikeusvaltioissa on tavattu toimia. Itse pidän erimielisyyslomakkeita kisakirjan välissä, jolloin pääsen tarvittaessa puuttumaan epäkohtiin kilpailupaikalla ja säilyttämään valitusoikeuden.
ITe kirjoitti:
» Koiran ohjaaja on sääntöjen mukaan aina vastuussa koiran kilpailukelpoisuudesta ilman mitään poikkeuksia. Tämä tarkoittaa rekisteröintiä, rokotuksia, dopingia, terveyttä, mutta myös kokoluokan oikeellisuutta ym.. Tämä on yksi sääntöjen perusasioita ja lähtökohtia. Näiden asioiden toteutumista valvovat Kennelliitto, eläinlääkärit, vastaavat koetoimitsijat, tuomarit, doping-valvojat jne.. Valvontavastuu on eri asia kuin vastuu asioiden kunnossa olemisesta. Ne on syytä eriyttää.» Tuomari on vastuussa mittauksesta ja mittaustuloksesta. Se on totta. Mittaustulos on myös arvosteluun verrattava osa tuomarin työtä ja siitä ei voi valittaa kuten ei arvostelustakaan. Yksittäinen tuomari ei kuitenkaan ole vastuussa koiran kilpailukelpoisuudesta eli tuomari ei voi valvoa koiran kilpailukelpoisuutta nykyhetkestä hamaan tulevaisuuteen saakka. Ajatus on jo lähtökohdiltaan absurdi. Tuomari voi muiden tahojen avustuksella tehdä ratkaisuja, onko kilpailukelpoisuus voimassa tiettynä kilpailupäivänä ja tämän perusteella hyväksyä koirakon osallistumisen kilpailuun. Tuomari kuitenkin lähtökohtaisesti luottaa siihen, että aiemmat kollegoiden tekemät ratkaisut ovat olleet oikeita, jollei hänellä ole perusteltua syytä epäillä, että jokin asia ei ole kunnossa. Silloin hänellä on oikeus tehdä uudelleenarviointi ja se on jopa hänen velvollisuutensa. Hän voi käyttää uudelleen arvioinnissa asiantuntijoita ja kollegoita, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Jos tuomari siis vaikkapa pyytää eläinlääkäriltä tai koirafyssarilta lausunnon kilpailupaikalla, nämä toimivat asiantuntijan roolissa, mikäli heitä ei ole nimetty virallisiksi toimihenkilöiksi tai heillä ei ole muuta virallista asemaa. Yleensä tuomari kuitenkin luottaa noihin lausuntoihin. Päätös on kuitenkin tuomarin päätös, mikäli kilpailuoikeus noissa tapauksissa evätään. Aivan samoin periaattein tuomari voi kyseenalaistaa koiran kokoluokan, kun epäilee ettei se vastaa kilpailupäivänä todellisuutta. Jos tuomarin mielestä kokoluokka ei ole oikea, hän määrää koiran osallistumaan kollegion tarkistusmittaukseen, missä kokoluokka arvioidaan uudelleen. Kollegio antaa vastauksen siihen, onko tuo yksittäisen tuomarin arvio ollut oikea. Kollegioille siirtyy silloin tosin myös lopullinen päätösvalta.
» Vastuu kilpailukelpoisuudesta ja kokoluokasta on siis yksinomaan kilpailijalla. Ei tuomarilla. Ei ole siis mitään teoreettistakaan hallintolainsäädännöstä johdettua oikeusperiaatetta, jolla uudelleenmittauksesta voitaisiin välttyä tuomarin "virheen" (joka ei ole edes virhe) perusteella. Lisäksi hallintolainsäädäntö ei koske yhdistyksen autonomiaan kuuluvaa itsesäätelyä ja oikeutta kirjoittaa ja tulkita omia sääntöjään. Näin on varsinkin, kun periaatteesta on yksiselitteisesti säännöissä kirjoitettu eikä tällöin loukata kenenkään henkilökohtaista etua vaan menettelytapa koskee kaikkia tapauksia ja on tasapuolinen. On hyvä muistaa, että oikeus kilpailla ei pidä sisällään oikeutta kilpailla väärässä luokassa.
» Tämä tältä osin vain periaatteista, joita on mielestäni syytä noudattaa.
» Uudet kokoluokat tuovat myös uusia sääntöjä ja mittauskäytäntöjä, mutta niitä en tässä halua mitenkään kommentoida. Niiden osalta varmaan oikeat vastuuhenkilöt liitossa antavat vastauksia.
» Eulaalia kirjoitti:
» » 💩 kirjoitti:
» » » Eulaalia kirjoitti:
» » » » Ja, käsittääkseni suomalaisen oikeuskäytännön mukaan myönnettyä etuutta tai oikeutta ei voi ottaa pois ilman asianosaisen suostumusta siitäkään huolimatta, että lopputulos ei ole kaikkien mieleen ja korpeaa jonkun sydäntä kisasta toiseen.» » » Mistähän tuollaisen pieraisit? Ehkä jossain kristillisissä hyväveliunelmissa on noin, mutta oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että väärin perustein saadut etuudet korjataan. Muutenhan kaikki mahdolliset etuudet itsellesi suhmuroimalla olisit eläkevalmis parikymppisenä.
» » Valitettavasti virkamiehenä olen tätä sääntöä joutunut toteuttamaan. Hallintolainkäyttölain 10 luvun Päätöksen korjaaminen 56 § voisi pitää viitteenä:
» » "Kirjoitusvirheen korjaaminen
» » Valitusviranomaisen on korjattava päätöksessään oleva kirjoitus- tai laskuvirhe tai muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen."
» » Voiko mittausvirhettä verrata kirjoitusvirheeseen, en tiedä.
» » Haloo, tilanne on eri, jos asianosainen on saanut etuutta "suhmuroimalla". Silloin etuus on saatu vilpillisellä tavalla ja se on lain vastaista. Siihen etuteen viranomainen voi ja on puuttunut. Mutta edelleen, kuka säkäkorkeuden mittaamisessa "suhmuroi"? Koira, omistaja/ohjaaja vai tuomari??
» » Se, että on kaksi samankorkuista koiraa eri säkäluokissa, ei ole asian ydin, vaan se, kenen vastuulla virhe on ja millä perusteella virheellinen päätös voidaan muuttaa ja etuus ottaa pois, jos omistaja ei anna suostumustaan. Muutosperusteeksi minun mielestäni ei käy se, että toinen samankorkuinen kisaa eri luokassa.