Jutun lähetti TRa , Kesäkuun 15, 2009 kello: 19:46:34
Team TamSK-maxit kiittää (Re: SM-kisojen jälkipuinnit)Vastineena juttuun: Re: SM-kisojen jälkipuinnit , jonka kirjoitti: Kariluotoska , Kesäkuun 15, 2009 kello: 11:42:32:
Kariluotoska kirjoitti:
» Ja OT: sikana onnea Tommille viikonlopun hillittömästä sukseesta! Kyllä nyt olis aihetta paukuttaa henkseliä! :-)Kiitos paljon onnitteluista ja käytänkin sitten tätä threadia siihen henkseleiden paukutteluun, kiitoksiin ja muihin vuodatuksiin :-)
Ennen kaikkea isot kiitokset joukkueen jäsenille Kati&aussi Svante, Helena&labbis Donna, ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista, tässä ihan vanha äijä herkistyy kun alkaa tajuta, että me ollaan oikeasti Suomen Mestareita! Me kun Katin kanssa tykätään kisata ns. "veitsen terällä", myös sitä Donnan HYL tulosta tarvittiin, varsinkin kun siihen asti oli tehnyt tosi hienoa nollaa. Ei me muuten varmaan oltaisi skarpattu Katin kanssa kaksi viimeistä nollaa, jollei alla olisi ollut nopea nolla ja HYL. Tämähän meni loppujen lopuksi ihan suunnitelmien mukaan :-)
Tekstiviestionniteluja on tullut valtavasti, jokainen lämmittää mieltä kovasti! En kykene niihin vastaamaan kaikkiin, joten yhteinen iso kiitos täällä!
Ja eihän voitto tosiaan olisi tuntunut juuri miltään, jos se ei olisi tullut ilman mitään vastoinkäymisiä. Moni ei tiedä mitä kaikkea oikein tähän meidän joukkueen kisoihin saamiseen liittyi ja oli todella lähellä, että ylipäätään oltiin mukana. Joten laitetaan koko stoori:
Ensinnäkin kun joukkuetta TamSkissa koottiin, oli kroaatti "Satiainen" tehnyt noin 5 HYL tulosta peräkkäin ja aloin ehdottaa, että josko Satis kuitenkin laitettaisiin varakoiraksi, kun on noin epävarma. Kuitenkin vastusteluistani huolimatta Satiainen nimettiin joukkueeseen, "kun on niin nopea" sanottiin. Ja kun ei oikein muitakaan ollut lähdössä. Nyt täytyy kiittää, että uskoitte siihen mihin itse en silloin oikein uskonut, kevään mittaan on varmuuutta tullut rutkasti lisää ja nyt saakin alkaa hiomaan muita asioita, kuten sekunnin osia pois käännöksistä ja muusta.
Toisekseen kroaatti Puubillahan oli pennut (itseasiassa yksi SM-kultamitalistien jälkeläinen odottaa "matkalaukku pakattuna" täällä vielä, kunhan uusi koti löytyy) ja ne veti Puubista niin mehut pois, että olin jo Puubinkin jättää koko joukkueesta pois. Varsinkin kun Puubin hieronnassa osottautui, että olipa koira pennun jäljiltä aika jumissa. Onneksi hieronta paransi tilannetta, mutta ei sitä lyhyessa ajassa voida silti ihmeitä tehdä. Ja puntarilla ilmeni, että 9 pentua olivat imeneet mamman lihasmassasta ainakin kilon pois. Ja sitten vielä Puubi ei luottanut meihin pentujen ruokinta-asioissa ja aina kun silmä vältti, oksensi Puubi syöneensä ruokansa pennuille... jokainen tietää, että tämä ei oikein edistä emon palautumista pennuista. Mutta kun Puubi joka päivä näytti edellistä paremmalta niin aloin uskomaan, että ainakin joukkuekisaan kunto riittää, ja vähän ennen SM-kisoja Puubi oli aina todella innokas lähtemään treeneihin, vaikka suorittikin sitten rataa, toisin kuin ennen, nyt omalla rauhallisella tahdillaan. Hyvä siten, että uskoin... nyt jälkikäteen voi spekuloida, että olisi ollut vara olla tuolla ihanneajalla liki 10 sekkaa hitaampikin ja siltikin aika olisi riittänyt voittoon yliajalla. Aivan mahtavan paluun pentulaatikosta Puubi teki agilityyn, vielä yksilökisoissa 13. sija tällä kunnolla oli paljon enemmän kuin uskoin toivoa. Mahtava mamma meillä täällä kotona, väheksymättä "isäpappa Satiaista". Voihan se iso lauma jälkikasvua rasittaa iskääkin :-)
Kolmanneksi muiden joukkuelaisten ongelmat, kävi ilmi että varsinainen joukkueen jäsen oli telonut jalkansa ja piti turvautua varakoira labbis Donnaan. Ohjaaja Helena ei aikonut lähteä, kun ei ollut kyytiä. No kyyti onneksi kuitenkin järjestyi ja saatiin joukkue kokonaiseksi. Sitten vielä Kati kertoi, että Svante ei ole oikein vedossa treeneissä, onneksi en uskonut, seuraavissa kisoissahan Kati&Svante saivatkin nollavoiton. Sitten vielä Kati hampaan paha lohkeaminen juuri torstaina ennen kisoja, huh huh. Oli taasen hiuskarvan varassa pääseekö ollenkaan kisoihin mukaan.
Joten kun me kaiken tämän jälkeen mennään ja voitetaan SM-kultaa ennakkosuosikkien nenän edestä, niin ei sitä tunnetta voi kuvailla... se on vaan niin käsittämättömän uskomattoman hienoa!
--
- TRaP.S. Huomatkaa joukkueemme koirien väri rotukirjosta riippumatta, onkohan tämä sitä "black poweria" :-) Palkintopallilla vieläpä enimmäkseen mustien bortsujen ympäröiminä :-)
