Jutun lähetti ITe , Joulukuun 30, 2017 kello: 20:46:37
Re: Onko talkoovelvoite oltava säännöissäVastineena juttuun: Re: Onko talkoovelvoite oltava säännöissä, jonka kirjoitti: Arto , Joulukuun 30, 2017 kello: 09:50:12:
Arto kirjoitti:
» Demokratia on vain paras hallintamuoto. Ei sekään mikään ideaali ole niin, että siihen kannattaa vedota aina kun joku esittää vaihtoehtoja vallassa oleville ajatuksille.ITe: Ideaalia järjestelmää ei ole edes olemassa. On vain vähiten huonoja. Kukaan ei ole ollut vaihtoehtoisten ideoiden esittämistä vastaan ainoastaan sitä, että jos järkähtämättä ollaan kaikkea vastaan, mutta ei perustella omia vaihtoehtoja ja todetaan, että metsään menee. Jokaisen uudistuksia haluavan on syytä naulata omat teesinsä kirjon oveen, sillä oman päänsä sisällä pyöritellyt ajatukset eivät kovin helposti minkään telepatian avulla vaikuta muiden ajatteluun. Se mitä en ymmmärrä on jatkuva narina ilman ajatusten kertomista. Kuka tahansa voi esittää, että räjäytetään ydinpommi, niin ongelmat häviävät. Se on totta, ei ole ongelmia, mutta eipä ole paljon mitään muutakaan.
Vaihtoehdottomuuden takana hönkii sama uusliberaali henki, joka sanoo valtionvarainministerin suulla, että vaihtoehtoja valtion menojen leikkauksille (lue: köyhät kyykkyyn) ei ole.
ITe: Jos en nyt kuitenkaan ala keskustelemaan päivänpolitiikasta. Sitä minun tuskin on tarpeen puolustaa tai vastustaa näillä sivuilla. Käyn sitä keskustelua muilla foorumeilla, jos katson sen tarpeelliseksi. Pysytään ihan vain tässä agilityssä ja sen ongelmissa.
» Demokratian toteutumisen esteenä on se, että suurin osa ihmisistä ei ole tippaakaan kiinnostunut yhteisistä asioista ja enemmistöä niistä "liittoaktiiveistakin" ohjaa vuorovaikutuksessa vallan ja mukautumisen dynamiikka. Omilla aivoilla ajattelevia kun on vähän.
ITe: Minä taas väitän, että agilityn harrastajista suurin osa on varsin fiksua väkeä. Ainakin paljon fiksumpaa kuin minä. (no huono vertaus, kun mittari on tältä osin alhaalla). Joka tapauksessa minun silmissäni hyvin fiksua väkeä. He pyörittävät isoja yhdistyksiä, ovat hankkineet halliyhtiöitä, järjestävät tuhansia kilpailuja ja kouluttavat yli kymmentätuhatta harrastajaa. Ei paskempi suoritus! Se, että kaikki eivät ole kiinnostuneita tai aktiiveja liiton toiminnassa, ei kerro, etteivätkö he käyttäisi omia aivojaan, he ovat kiinnostuneempia omasta yhdistyksestään. Sen kautta he myös vaikuttavat SAGIssa. He luottavat niihin edustajiin, jotka oma yhdistys on valtuuttanut heitä edustamaan. He luottavat siihen, että oman yhdistyksen hallituksessa on valittu edustaja, joka pitää puoliaan niin kuin yhdistyksessä on sovittu. Jos näin ei tapahdu, heidän enemmistöllään on mahdollisuus vaihtaa seuransa edustaja. Elämä ilman luottamusta muihin on todella tuskallista, pahimmillaan se voi olla jotain pahempaa.
» Siksi demokratia tarvitsee rinnalleen avoimen keskustelun ja sellaisia välineitä kuten nyt on valtakunnan politiikassa kansalaisaloitteen mahdollisuus, joilla demokraattisen valtakoneiston puutteita voidaan korjata.
ITe: Tästä olen samaa mieltä ihan ilman tuota vetoa jälleen tuohon valtakunnan politiikkaan. Ei olisi lainkaan hullumpi ajatus kehitellä jokin SAGIn oma "kansalaisaloite" järjestelmä, joka ei vaatisi käsittelyynoton osalta vielä yhdenkään yhdistyksen tukea. Päätöksiä voi kuitenkin tehdä vain ja ainoastaan SAGIn yleiskokous, jossa yhdistyksen jäsenet tekevät päätöksiä. Muu ei ole edes yhdistyslain mukaista. Kaikesta huolimatta ehdotuksesi oli mielenkiintoinen.
» Jos sama määrä energiaa olisi aikanaan käytetty lobbaamiseen SAGIn itsenäisen aseman saamiseksi Kenneliitosta kuin käytettiin urheilustatuksen hyväksyttämiselle, niin SAGI olisi ollut jo vuosia sitten SLU/VALO/etc täysjäsen ja Kennelliiton konservatiivinen järjestökulttuuri ja asenne olisi voitu korvata avoimemmalla ja dynaamisemmalla. Sitä saa mitä tilaa. SAGI voisi itse olla nyt se kilpaileva liitto.
ITe: Nyt en taas ymmärrä Sinun johtopäätöksiäsi. Tästä olemme kuitenkin aina olleet täysin eri mieltä, joten se ei yllätä minua lainkaan. Itse olen alusta alkaen pitänyt tärkeänä, että SAGIlla on kaksi tukijalkaa eli Kennelliitto ja urheilupuoli, jota nykyään edustaa Olympiakomitea. Esität, että alunperinkin vaihtoehtoja olisi ollut vain kaksi, eli nykyinen malli ja sitten joku erillinen malli. Jo lähtöolettama on väärä. Oli myös kolmas ja neljäs malli. Kolmas malli oli, että olisi perustettu lajiliitto, joka olisi toiminut vain yhteistyössä Kennelliiton kanssa. Neljäs malli oli, että ei olisi syntynyt lajiliittoa ollenkaan ja olisi jatkettu vain Kennelliiton nimeämän lajitoimikunnan johdolla, kuten toko teki hyvin pitkään. Ehkä agility olisi tuota kautta ajautunut Palveluskoiraliiton hallinnoimaksi, kuten nyt on muille harrastuslajeille käynyt. Molemmat noista muistakin malleista olivat realistisia. Mielestäni ne eivät olisi olleet yhtä hyviä, mutta joka väittää, etteikö nuo vaihtoehdot olleet mahdollisuuksien rajoissa eivät tiedä kuinka asiat olivat.
Se mikä johti SAGIn perustamiseen ja valittuun tiehen oli yhdistysdemokratia. Agilitylla oli niin paljon voimaa, että se oli otettava vakavasti ja sen ääntä oli kuunneltava. Sillä oli ratkaisumalli, jota seurojen ja harrastajien enemmistö oli valmis tukemaan. Joka ainut vaihe kierätettiin kentän kautta ja joka ainoassa vaiheessa enemmistön linjausta vietiin eteenpäin. Ei minkään passiivisen enemmistön vaan fiksun enemmistön. Siinä keskustelussa oli esillä myös Sinun esittämäsi lähtökohta, mutta se ei yksinkertaisesti saanut riittävästi kannatusta, eli enemmistö ei halunut toimia esittämälläsi tavalla.
Nostit alkuvaiheessa esille myös useamman kokoluokan idean. Itse en tuollekaan ajatukselle koskaan ole oikein lämmennyt monestakin syystä. Silloin vielä esityksesi oli suurelle joukolle outo eikä saanut kannatusta. Sinun jos kenen uskoisi kuitenkin arvostavan demokratiaa ja nostavan kuohuviiniä vuodenvaihteessa, koska nyt astuu voimaan kauan haluamasi uudet kokoluokat. Miten voit moittia harrastajia passiiviseksi, kun he toteuttavat yhden keskeisen toiveesi.
Itse näen, että kenelläkään ei ole sitä autuaaksi tekevää näkemystä, joka tietää ehdottoman totuuden. Jos taas muutosta ei saada aikaan, sitä ei haluta tarpeeksi. Riittävän monen tulee sitä haluta, pelkkä harvojen tahto ei riitä. SAGI on saanut toiminta-aikanaan läpi ihan niitä sääntöuudistuksia, mitä sen jäsenistö on pitänyt tarpeellisena. Kennelliiton byrokratia on jonkin verran sitä hidastanut, mutta ei mitenkään oleellisesti ole sitä estänyt. Olemme saaneet sellaiset säännöt, jota harrastajat ja heidän edustajansa ovat yleiskokouksessa äänestäneet. Sääntöjen muutosten sykli on 5 vuotta, joka johtuu kansainvälisestä toiminnasta. Jos haluamme olla osa kansainvälistä agilitytoimintaa tuo sykli on huomioitava. Siitä huolimatta toteutimme nyt kansalliset kokoluokat eli enemmän, kuin kansainvälisesti muut maat olivat valmiit. Niitä emme voi pakottaa, koska kansainvälisestikin toimii oma demokratia, jota ei voida ohittaa.