Jutun lähetti Tuplanolla on typeräääää , Heinäkuun 19, 2017 kello: 01:03:30
Re: Uudistunut agi..Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Karsintoihin nykyään ilman tuplia tai voittonollaa , Kesäkuun 11, 2017 kello: 19:39:17:
Tuplaan vaikuttaa liian paljon "oikean" tuomarin valitseminen!
Toisilla ihanneajat sellaisia, joihin pääsee "kävelemällä", ei hyvä, jos ajatellaan menestymistä!
Toisilla rataprofiilit "kivoja", joilta saa sertejä ja nollia, ei hyvä, jos ajatellaan menestymistä!
Toki noitakin tuomareita tarvitaan, sillä heillä saadaan kisoihin paljon osallistujia ja pitäähän hallitkin maksaa!
Karsintoihin nykyään ilman tuplia tai voittonollaa kirjoitti:
» Nyt karsintoihin ei enään vaadita yhtään tuplaa - riittää että kisaa paljon ja onnistuessaan tekee nopean radan, ei tarvita edes voitonollaa.» SM-kisoihin tarvitaan edelleen ne se tupla, mutta ajoilla ei ole väliä, kunhan on nollat kasassa.
» SM-kisoihin mielestäni kuuluukin päästä helpommin, mutta kyllä karsintoihinkin se tulosvarmuus kuuluisi, siis että samasta kisasta pitäisi saada useampi nolla kuin se tsägänolla.
» Uudistukset on hyvästä ja pakkohan niitä on testata, mutta tiedottaminen voisi olla aikaisemmin. Tyhmä veto laittaa rankingin mukaiseen järjestykseen starttijärjestys.
» Lokeroi osallistujia etukäteen vaikka voi olla kovakin koirakko (joka esim. sairastanut eikä pystynyt keräämään pisteitä) tai jollain voi olla saavutus vaan päästä SM-kisoihin ja rankataan jo heti ennen kisoja "luusereiksi", ei kiva.» Tsemppiä kaikille SM-kisoihin tasapuolisesti starttaapa sitten millä paikalla tahansa!
» Ville L kirjoitti:
» » Seuraavat vastaukset ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä siten edusta SAGIn kantaa asiaan. Toki yritän ajaa asioita sellaiseen suntaan, mihin itse uskon, joten monessa asiassa olen asioista samaa mieltä SAGIn nykyisen linjan kanssa.» » ITe kirjoitti:
» » » kisaaja kirjoitti:» » » » Tuo tarkoittaa sitä että asuinpaikka, taloudellinen tilanne tai muu agilitystä riippumaton seikka parantaa mahdollisuuksia päästä mm-karsintoihin.
» » » ITe: Tästä olen oikeasti huolissani. Varsinkin opiskelijoilla taloudellinen tilanne voi vaikuttaa siihen, ettei heillä ole samoja mahdollisuuksia päästä kisoihin. Itse uskon PALJON ENEMMÄN NUORIIN kuin konkareihin, kun tavoitteeksi asetetaan voitto MM-kisoissa. Heillä tulee olla kunnolliset mahdollisuudet hankkia karsintakokemusta niin pian kuin vain mahdollista. Oppimiskäyrä nousee nopeasti ja vuoden viive haittaa edistymistä.
» » Tätä oppimista varten on EO-karsinnat. EO-karsinnat tarjoavat mahdollisuuden karsintaharjoitteluun. Aiemmin Suomessa oli huipuille tarjolla 3 varmaa starttia, jossa paikalla oli koko Suomen agilitykärki (SM-karsintarata ja maajoukkuekarsinnan 2 rataa). Pärjäämällä SM-kisoissa ja karsinnoissa pääsi starttaamaan 7 kertaa.
» » Tällä kaudella (kausi 16-17) huippustartteja oli EO-karsinnassa kolmesti kolme starttia sekä ne aiemmilta vuosilta tutut 3 starttia on vielä tulossa. Eli yhteensä 12 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 5 starttia lisää (yksi lisää aiempiin vuosiin Halli-SM-kisoista).
» » Ensi vuonna (kausi 17-18) huippustartteja on EO-karsinnassa kolmesti kolmestarttia ja yksi startti lisää kaikille karsintoihin osallistuville. Eli 13 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 4 starttia lisää. Ensi kaudella maajoukkuekarsintoihin voi saada paikan vielä "viimeinen oljenkorsi"-kisasta. Siinä kisassa myös nuori voi päästä karsintakisoihin vaikka vain yhdellä kisaonnistumisella.
» » Paineistettujen kisamäärien kasvattaminen parantaa pitkässä juoksussa koko suomalaisen agilityn tasoa.
» » » Jos karsintajärjestelmässä on mitään sellaisia elementtejä, jotka hidastavat nuorten kehitystä, tulee vakavasti harkita, miten tuo negaatio poistetaan. Jos joku väittää, että ketään ei tule suosia, niin myönnän avoimesti, että jos jotain on suosittava, niin minusta ne ovat juuri nuoret, jotka suosimista tarvitsevat. Kenelläkään muulla tuota tarvetta ei ole. Jos joku haluaa jotain muuta suosia, niin kysyn, että miksi? Minä en tunnista ainoatakaan muuta aitoa suosimisperustetta. Jos niitä ilmenee, ne tulisi mielestäni kitkeä pois.
» » Minusta systeemin pitää olla tarpeeksi tasapuolinen. Täysin tasapuolista systeemiä ei ole olemassakaan, sillä jokainen karsintasysteemi on jonkinlainen kompromissi. Minusta systeemin ei pidä suosia ketään ei edes nuoria. Systeemin pitää olla sellainen, että se mahdollistaa parhaiden koirakoiden valinnan maajoukkueeseen. Tarpeeksi tasapuolinen ei tarkoita sitä, että kaikilla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet. Yhdessäkään lajissa kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Jokaisella lajilla on omat erityispiirteensä ja jokainen harrastus asettaa omia rajojaan (esimerkkeinä vaikka ralli, golf, ratsastus ja jääkiekko). Agilitystä ei pidä missään nimessä yrittää tehdä vaikeasti aloitettavaa lajia, vaan juuri päinvastoin. Maajoukkueen valintakriteerejä mietittäessä ei nuorison tai opiskelijoiden pidä kuitenkaan olla yhtään tärkeämmässä roolissa verrattuna muihin ihmisryhmiin.
» » » » Miksi karsintojen pienentäminen on hyvä suunta? Ai vain niiden joilla on todellisia
» » » » mahdollisuuksia pitää päästä karsintoihin. Miten se mitataan muuten kuin kilpailemalla toisiaan vastaan riittävän suuressa mittakaavassa?» » » ITe: Kovimmat kotimaiset vastustajat tulisi lähtökohtaisesti kohdata mahdollisimman usein ei mahdollisimman harvoin. Tiedän, että toiset kuitenkin luovat kuntohuippuja vain tiettyjä määriä vuodessa (2 - 3) ja ovat osoittaneet, että tuon kuntohuipun aikana pystyvät haastamaan kenet tahansa. Nämä peruslähtökohdat ovat ristiriidassa keskenään. Jos siis mahdollisimman moni kohtaaminen ei onnistu tai katsotaan, että se ei vastaa kysymykseen kenellä on suurin potentiaali maailmanmestaruuteen, olemme tilanteessa, jossa on pakko tehdä valinnat vain muutaman tai vain yhden kisan perusteella. Tuolloin en ole lainkaan varma, että lähtökohtaisesti kovin pienestä kilpailijajoukosta löytyisivät juuri ne parhaat ja potentiaalisimmat maailmanmestariehdokkaat, varsinkin, kun suurena maana Suomessa iso joukko kisaajista ei kohtaa toisiaan kovinkaan helposti aidossa kilpailuympäristössä ja tasa-arvoisessa asemassa.
» » Kuten aiemmin kirjoitin, niin systeemi on aina kormpromissi. Nykyinen kompromissi on ollut yhden viikkonlopun mittainen. Se on aiheuttanut ylisuuren karsinnan kahden radan jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa kaikki osallistujat kisaavat 8 starttia kolmeen päivään. Useampi startti pienentää sattuman mahdollisuutta. Suomalainen systeemi on ollut aika herkkä sattumalle, kun jatkoon pääsemiseksi pitää tehdä ensin nolla kahdelta radalta ja samaan aikaa joukkueeseen on joka vuosi päässyt kolmen tai jopa kahden radan tuloksilla. Eli karsintamenetelmää miettiessä pitää ajatella mm. seuraavia asioita:
» » -yksi vai useampi viikonloppu
» » -viikonlopun kesto: 2 vai 3 päivää
» » -kuinka monta rataa kisataan viikonloppuna
» » -kaikki juoksevat kaikki radat vai karsitaanko porukkaa
» » -kuinka monta osallistujaa pääsee karsintoihin» » Kun muutetaan yhtä kohtaa, niin se vaikuttaa moneen muuhunkin kohtaan. Juuri tämän takia kyseessä on aina kompromissi.
» » Minusta nykyinen suuntaus on hyvä, karsintoihin ei voi päästä kuin osallistumalla kilpailuihin. Minimillään (vuonna 2018) yhteen agilitykilpailuun. Olemalla tarpeeksi hyvä oikeassa paikassa tarpeeksi monta kertaa, pääsee yrittämään maajoukkuepaikan lunastamista maajoukkuekarsinnoista. Mikäli käy niin, ettei vuonna 2018 saa paikkaa maajoukkuekarsinnoista, niin kuinka todennäköistä on se, että kysyinen koirakko olisi potentiaalinen MM-kisamenestyjä... Itse karsintakilpailu on onneksi täysin tasapuolinen - kouluttamalla koira tarpeeksi hyväksi ja tekemällä tarpeeksi nopeita nollia maajoukkuekarsinnoissa saa paikan maajoukkueessa :-)
» » Tsemppiä kaikille tämän (ja tulevien) vuosien arvokilpailuihin!