Re: Agilitypaneeli


[ Vastineet / Follow Ups ] [ Agilitysivujen juttupalsta / The message board of the Agility pages ] [ Vain aloitusotsikot / only starting Subjects ] [ FAQ ]

Jutun lähetti Urbaanilegenda ja Wanha tyyli , Huhtikuun 2, 2016 kello: 21:42:55
----------------------------------------------------------------------

Re: Agilitypaneeli

Vastineena juttuun: Re: Agilitypaneeli, jonka kirjoitti: Harrastaja , Huhtikuun 1, 2016 kello: 14:33:02:

Missä ihmeessä noita ylipitkiä ratoja viikottain oikein hinkataan vai onko tämä taas jotain urbaanilegendaa? Panettelua kyllä kuuluu useinkin, mutta todenperäisyyttä ei tunnu jutuissa olevan. Jos joku on someen jonkun valmennusviikonlopun videon ladannut, se ei tarkoita että kyseessä olisi viikoittainen rutiini. Olen treenannut yhdessä monenkin huippuagilitaajan kanssa ja heidän treeneissään, enkä ole tuollaista pitkien ratojen säännöllistä ahnehtimista havainnut.

Toimin itse ammattivalmentajana ja koulutan suunnilleen kahdeksaakymmentä koirakkoa viikoittain, joka viikko samat koirakot. Viikottaisella harjoitusradalla on 22-32 estettä noin keskimäärin. Vaikka ratapiirroksessa on monta numeroa, se ei tarkoita sitä, että rataa huristettaisiin ees taas ja moneen kertaan.
Rata on enemmänkin pitkä siitä syystä, että samasta esteasetelmasta löytyy pureskeltavaa monen tasoisille koirakoille.

Enemmän treeneissä aikaa käytetään ohjauksen suunnitteluun, vaihtoehtojen löytämiseen, opettamiseen ja testaamiseen kuin kaahottamiseen kisatyyliin. Opetellaan jotain kolmen-viiden esteen pätkää ja kun ollaan pätkissä saatu tilanteet toimimaan, niin sitten otetaan mahdollisesti pitempi veto, jopa se kymmenkunta estettä. SM-tason kilpailijoitten kanssa keskitytään samaan tapaan tarkkoihin ohjauslinjoihin ja virtuaalikoiran kanssa harjoitteluun ja mahdollisesti sitten vedetään koko rata nollalla läpi harjoitellen koiran ohjauksen lisäksi ohjaajan pään pitämistä kasassa. Jos ei tule sitä nollaa, saatetaan vielä ottaa vaikea paikka uusiksi, mutta sekin tilanteen mukaan. Aktiivista treeniaikaa per koirakko ei montaa minuuttia tule, vaikka treenien kokonaiskesto on pidempi. Jos peräti kaksi kisahenkistä vetoa tekisi, se olisi noin 1,5min treeniä koiralle ja neljäkymmentä estettä per viikko.

Kisakauden lähestyessä tehdään kilpailijoitten kanssa selkeästi enemmän kisatyylisiä vetoja, muun kauden aikana keskitytään taitojen eteenpäin viemiseen.
Välillä kentällä on vain kolme hyppyä ja niillä tehdään jotain tiettyä ohjaustekniikkaa. Keppejä ja kontakteja lisäksi tarpeen mukaan, vaikka irtoamista ja lähestymiskulmien treenaamista vaikka vain neljällä kepillä tai kontaktia laatikolla opetellen häiriönsietoa.

Valmennuspäivissä (noin kerran 1,5kk) tehdään enemmän juuri pitkää rataa, vaikka kaksi eri normipituista kisarataa ja pyritään vetämään kerralla nolla ilman varmisteluja ja hyvällä asenteella. Silloin ei hierota yksittäisiä kohtia, olettaen että koirakon taidot ovat tasolla, jolla pystyy kisatyyppistä treeniä tekemään.

Vieraillessani valmentajana eri paikkakunnilla teen myöskin noin kolmenkymmnen esteen radan, mutta sen "saa" mennä kokonaan ainoastaan,jos taito siihen riittää, muussa tapauksessa treenataan sitäkin pätkissä keskittyen siihen, miten koirakon kannattaa itsenäisissä treeneissään edetä. Kaikilla ei ole vakituista ryhmää, jossa saa ohjausta.

Itse treenaan koirieni kanssa pitkää rataa ehkä sen kerta pari kuukaudessa. Tämä käytännössä tapahtuu kisatilanteissa kokeneen koiran kanssa, eikä mullloin välttämättä ole siihen edes tarvetta. Enemmän omat treenit ovat juurikin agilitypaneelissa kuultuja muutaman esteen pätkiä tai yksittäisiä esteitä.

Omista ryhmäläisistäni aika pieni osa treenaa enempää kuin kerran viikossa tuossa ohjatussa ryhmässä. Osa treenaa tarpeellisia taitoja ilman esteitä vaikkapa lenkillä esim. irtoamista, ohjaustekniikoita, kontaktilaatikkoa, paikallaoloa, tasapainoa yms. Osa ei tarvitse muuta treeniä tai ei ehdi tai ei koe asiaa tarpeelliseksi. Ne muutamat jotka pyrkivät hinkkaamaan pitkiä pätkiä ja treenaavat paljonkin, eivät ole porukan kärkeä, ennemminkin koirat kulkevat perusvauhtia, ovat usein jumissa tms. ja jossain vaiheessa ohjaajakin oivaltaa, että vähemmän on enemmän. Ei se toistojen määrä, vaan ymmärrys mitä ja miksi ja miten.

Kokemukseni mukaan nykyään ohjaajat osaavat hyvin pitää koirille vapaapäivän, jos on ollut kisat viikonloppuna tai joku pitkä laturetki tai väsyttävä mökkiviikonloppu koirakavereitten kanssa riehuen ja uiden. Viimeistään treenin kuluessa huomaa, jos koira on väsynyt ja seuraavan kerran ohjaaja osaa sitten pitää taukoa aktiviteeteissä. Koirien kesken on isoja eroja jaksamisessa ja viettikestävyydessä.

"Ennen oli kaikki paremmin" -no joopa joo. Silloin hypyytettiin koiria kovalla tai upottavalla tai liukaaalla pohjalla (nykyisiä medejä maksihypyillä...), mentiin pitkää montakin pitkää rataa, tehtiin paljon toistoja, että silläpä se koira oppii, mutta mitäpä turhasta palkkaamaan. Lämmittelyjä ja jäähdyttelyjä ei tehnyt kukaan, ei koiralle eikä itselle. Kummallisesti liikkuvat koirat olivat "persoonallisia", kun ne selkä notkolla ja pää pystyssä roiskivat korkeitten rimojen yli,. Ei tullut mieleen, että voi olla lihaskunnossa tai hyppytekniikassa parantamisen varaa. Hyppäämiseen "kyllästyneet" eli mitä todennäköisemmin jumissa olevat koirat katosivat hiljaisesti takavasemmalle ja harrastelivat vain satunnaisesti tai ainoastaan kisasivat, koska niitä ei "huvittanut" treenata säännöllisesti.
Puutteellisesti koulutettu koira teki "tahallaan" virheitä ja "näytti ohjaalle keskaria" ja olikohan siinä sitten se kuuluisa "hallintaongelma". Nykyisin joku voisi huomata, että itsehän sen ohjasit liikkeelläsi väärään putkeen, vaikka karjuitkin pää punaisena "tähän tähän".

Muuttuhan se maailma ja laji kehittyy siinä mukana, ei aina huonompaan suuntaan :)

Harrastaja kirjoitti:
» On ihme että ennen tuli menestystä kirjoitti:
» » Ennen muinoin, silloin kun Suomi vielä menestyi isoissa kisoissa, harjoiteltiin ja kilpailtiin paljon vähemmän.

» » Treenattiin ohjauskuvioita lyhyillä sarjoilla - max seitsemän estettä.
» » Kilpailtiin harvoin, koska kisoja ei ollut niin paljoa tarjolla.
» » Ei ollut henkisiä valmentajia, fyssareita, halleja.

» » Harkat oli kerran tai kaksi viikossa ja omatoimisesti saatettiin käydä jonain iltana. Kisoja ennen ja jälkeen pidettiin lepopäivä. Talvella pidettiin osittain pakosta taukoa tai jos jossain oli kilpailut niin niihin osallistuttiin harkkaamatta.

» » Nykyään näyttää trendi olevan se, että harjoitellaan 35 - 40 esteen rataa. Sitä hinkataan pahimmillaan pari kertaa kokonaan ja otetaan vielä kuvioita jostain kohtaa radasta. Estesuorituksia saattaa tulla hyvinkin lähemmäksi 100 pitkissä treeneissä. Sitten viikon toiset treenit lyhyemmillä sarjoilla ja estesuorituksia 50.
» » Kisapäivänä vetäistään kolme rataa ja lämppärit siihen päälle. Kisat 60 estesuoritusta plus lämppärit.

» » Tuossa viikon aikana vetäiset reilusti 200 kisamaista estesuoritusta, niin ei ihme jos fyssarille on asiaa. Tämä meno jatkuu koko vuoden. Ei ihme ettei enää sanota, että koira on parhaimmillaan seitsemän vuotiaana kuten ennen. Nykyään koira on parhaimmillaan kolme-neljä vuotiaana ja siitä se alamäki sitten alkaa.

» » Mutta minkäs teet? Olemme tehneet tästä lajista sellaisen kuin haluamme - vai olemmeko?

» Hyvä kirjoitus :) Itse olen jättänyt nämä maksulliset treenit juuri tuosta syystä pois eli 35-44 (huom 44) ratojen takia. Satunaisia irtovuoroja ostan mutta jätän kokonaan pois jaksojen ostot. Koirani ovat terveitä ja kyllä jaksaisivat jos antaisin tehdä viikosta toiseen tätä. Mutta haluan niiden olevan iskussa koko eliniän. Eli ei kiitos em puuhastelulle. Olisi kiva tietää kuinka tuolla isossa maailmassa treenataan kun tulosta syntyy. Onko siellä teholeirejä, psyykkareita ym vai riittääkö omat rahkeet ilman oheissälää ?



----------------------------------------------------------------------

Vastineet / Follow Ups:





[ Vastineet / Follow Ups ] [ Agilitysivujen juttupalsta / The message board of the Agility pages ] [ Vain aloitusotsikot / only starting Subjects ] [ FAQ ]