Jutun lähetti toimihenkilö , Joulukuun 9, 2014 kello: 09:50:19
Re: Talkootyön luonneVastineena juttuun: Re: Talkootyön luonne, jonka kirjoitti: Talkoolainen , Joulukuun 8, 2014 kello: 18:23:24:
Talkoolainen kirjoitti:
» » Huomasit varmaan, että tuossa aloituksessa siteeratussa VALOn artikkelissa kohdassa 4 luki myös näin: "Omaan lajiin välittömästi liittyvä talkootyösopimus voi olla pitkäaikainenkin. Esimerkiksi hiihtoseura voi talkootyönä hoitaa kunnan hiihtolatuja pitkälläkin sopimuksella."» » Eli pitkäaikaisuuskaan ei (tuon artikkelinkaan mukaan)sulje oman seuran jäsenten lajikoulutusta pois talkootyön piiristä. Varmasti nimittäin helppo perustella että liittyy vielä välittömämmin lajiin kuin latujen kunnossapito hiihtoseuralle.
» En ottanutkaan kantaa kuinka pitkäaikainen talkoopesti on, vaan siihen miten perustelit tilaipäisyytesi.
» Maintsemasi Valon kohta on vähän huono esimerkki, sillä tässä kohdassa tekijä on seura, ei henkilö ja tarjoaja on kunta, ei elinkeinonharjoittaja.
» Talkootyö tarkoittaa tässäkin nimenomaan sitä, että työn hoitaa koko seura (kaikki jäsenet) ja kaikki edut menevät seuralle, ei yhdellekään henkilölle tai rajatulle ryhmälle. Jos eurokin eduista menee yksittäiselle henkilölle tai rajatulle ryhmälle, tulee seurasta elinkeinonharjoittaja ja tekijöistä palkansaajia. Tällöin saattaa huonossa tapauksessa talkootyösopimus mennä seuralle taloudellisesti negatiiviseksi.
Talkookoulutuksestakin maksu eli taloudellinen hyöty menee seuralle, ainakin meillä. Viikkokoulutukset järjestää seura, ei kukaan yksityishenkilö tai toiminimi. Siinä mielessä ollaan ihan samalla viivalla esim. latuja hoitavan hiihtoseuran kanssa, sielläkin lapion varressa ovat seuran jäsenet sovituin vuoroin, aivan kuten koulutuksissakin kouluttajat. Käytännön kokemuksestakin voin kertoa, että ainakaan kaikissa hiihtoseuroissa kaikki jäsenet eivät hoida latuja, ja ko. työstä on myös jaettu ns. talkoopisteitä ainakin joissain seuroissa. Oikeastaan päin vastoin, VALOn artikkelin esimerkki on lähempänä työsopimusta, koska siinä saadaan jäsenten tekemästä työstä maksukorvaus kunnalta, harjoitusmaksut taas ovat seuran jäsenten itse maksama korvaus treenitilojen käytöstä, ja menevät käytännössä tilojen rahoitukseen ja ylläpitoon.
Meillä kouluttajat saavat korvaukseksi toistaiseksi vapautuksen harjoitusmaksusta. Korvaus voitaisiin hoitaa km-korvauksenakin. Harjoitusmaksusumma tosin ei riitä edes lähiseudulta tulevan kouluttajan viikottaiseen matkaan edestakaisin verottajan hyväksymänä km-korvauksena laskien, mutta sekin voitaisiin sopia korvauskatolla ja pitää matkakorvaus/kausi suunnilleen harjoitusmaksun suuruisena. Reaalimatkojen mukaan maksettu km-korvaus kouluttajille aiheuttaisi meillä kunnon korotuksen treenimaksuihin. Minusta on vaikea nähdä mitä etua siitä on kenellekään, jos seurojen on siirryttävä monimutkaisempaan korvauskäytäntöön siksi, että joidenkin intresseissä tuntuu olevan puoliväkisin ajaa seuroja elinkeinoharjoittajien kanssa samalle viivalle. Kuten joku tuolla jo kirjoittikin, ilman toimivia agilityseuroja ei ole kisoja eikä työmaata yrittäjillekään.