Jutun lähetti ITe , Lokakuun 27, 2014 kello: 11:39:31
Re: Harma talousVastineena juttuun: Re: Harma talous, jonka kirjoitti: Utelias , Lokakuun 26, 2014 kello: 21:34:14:
Verohallinnon dokumentista (38 sivua), johon linkki viittaa, löytyy vastaus useimpiin kysymyksiin. Lisätietoja ja selventäviä ohjeita saa suoraan verottajalta.
Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille:
www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/Verotusohje_yleishyodyllisille_yhteisoil(33125)
Näkemykseni on, että seuran toiminnan kannalta on tärkeätä, että kirjanpidosta vastaa henkilö, jolla on perehtyneisyyttä käytännön taloushallinnon hoitamisesta. Seurojen jäsenten olisi syytä ensisijaisesti olla häneen yhteydessä, mikäli kokevat jonkun menettelyn ongelmalliseksi. Monessa seurassa kirjanpito onkin siirretty ammattimaisen tilitoimiston hoidettavaksi. Tilitoimistossa ammattilaisten tulee olla perillä oikeista menettelytavoista. Amatöörille nämä asiat ovat kieltämättä vaikeita ja sekin on tunnustettava, että edes liittotasolla ei voi olla sellaista asiantuntemusta jatkuvasti käytettävissä, joka osaisi vastata kaikkiin kysymyksiin. SAGI ei myöskään ole ensisijaisesti minkäänlainen veroneuvoja, vaikka voi tilannekohtaisesti joitain pääperiaatteita joissain tilanteissa nostaakin esille. Veroneuvonta kuuluu selkeästi sen alan ammattilaisille ja seuroissa tulee olla valmius myös sitä osaamista ihan rahaa vastaan hankkia. Emme voi velvoittaa lajia harrastavia insinöörejä suunnittelemaan halleja ilmaiseksi, emme voi edellyttää eläinlääkäreitämme hoitamaan agilitykoiria ilmaiseksi, emmekä voi odottaa, että taloushallinnon ammattilaisemme toimisivat tietopankkeina ilman korvausta. Olemme valmiit hyväksymään ammattimaisen koiran kouluttamisen, mutta silti haluamme velvoittaa joitain harrastajiamme oman alansa ammattitaidon vastikkeettomaan tarjontaan. Tämä ei tarkoita, etteikö tuhannet harrastajat todella panostaisi ammattitaitoaan lajin hyväksi, mutta he tekevät sen omasta tahdostaan ja vapaaehtoisesti. Ketään ei siihen voi kuitenkaan painostaa tai velvoittaa. Aina silloin kun vastikkeelliisuus tulee kyseeseen on kuitenkin huomioitava sitä koskevat säännöt. Kiitollisena ja tyytyväisenä olen kuitenkin saanut olla todistamassa, kuinka niin monet sadat ja tuhannet harrastajat ovat laittaneet omaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Monia haluaisi jopa nostaa hieman framille, mutta ehkä se ei ole sopivaa.
Jos seuran jäsen taas kokee, että valvontaa maksujärjestelyiden suhteen on tehostettava, niin oikea paikka tällaisille keskusteluille on vuosikokous. Nykyisin jo monessa yhdistyksessä on ammattimainen tilintarkastaja. Tilintarkastajaan on aina mahdollista olla yhteydessä, jos epäilee jotain suurempia ongelmia. Yhdistyksissä on mahdollista käyttää myös toiminnantarkastajaa. Toiminnantarkastaja tulee yleensä seuran sisältä ja hänen tulisi tuntea hyvin seuran sisäiset prosessit. Itse pitäisinkin tärkeänä, että tarkastusta hoitaisi sekä ammattilaistarkastaja että maalikkotarkastaja. Silloin olisi helpompi tarttua varsin vaihteleviinkin ongelmiin, joita yhdistyksessä esiintyy. Typerintä on väittää, että mitään ongelmia ei missään ole. Niitä on aivan varmasti! Kysymys onkin siitä kuinka isoja ja kuinka monimutkaisia ongelmat voivat olla. Kyseessä on ikuinen prosessi, jossa joka vuosi vastaan tulee erilaisia asioita. Epämielyttävimpiä ovat selvät huijaukset ja rikokset, joita niitäkin on agility-yhdistyksissä vuosien varrella nähty. Kenelläkään ei ole varaa olla sinisilmäinen. Kysymys ei ole siis edes yhteiskunnan huijaamisesta vaan siitä, että joissain tapauksissa tilaisuus huijaamiseen johtaa huijaamiseen ja kärsijänä voivat olla me tavalliset agilityn harrastajat. Yleisimmin kyseessä on kuitenkin osaamattomuus tai jonkinlainen huolimattomuus sekä kiire. Sen takia ei ole lainkaan yhdentekevää, miten talousasioiden valvonta yhdistyksissä järjestetään. Yksinkertainen näkemykseni on, että jos jossain yhdistyksessä ei ole vielä herätty asian tiimoilta, niin nyt viimeistään ON AIKA HERÄTÄ.