Jutun lähetti Tiitaa , Huhtikuun 23, 2017 kello: 19:03:00
Uudistunut agi..Mielenkiinnolla odotan miten nämä myllerryksessä vaikuttavat. Odotettavissa on varmaankin ainakin
- Päivien venyminen kisaajalle. Perustuen opetukseen että osallistujia per säkäluokka on vähemmän-> ei perättäistä startteja niin usein
- päivien venyminen järjestäjälle. Useampia muutoksia rimakorkeuksiin
- talkoilijoiden riittävyys seuroissa. Aika monessa paikassa ne on jo nyt kortilla ja jos päivät pitenevät..
- Tarvitseeko SAGIN ohjelmat muutoksia ja kuka ne toteuttaa? Kustannukset?
- Olemassa olevien esteiden muokkaukset seuroissa.. kuinka paljon niitä tulee?No tässä muutama kysymysmerkki näin aluksi
Jutun lähetti kisakisaaja , Huhtikuun 23, 2017 kello: 22:21:39
Vastineena juttuun: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Tiitaa , Huhtikuun 23, 2017 kello: 19:03:00:Ootpa kyllä vähän nyt negatiivinen. Etkö mitään positiivista löydä muutoksista? Esim lajin keskipisteen, itse koiran kannalta?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: kisakisaaja , Huhtikuun 23, 2017 kello: 22:21:39:Harvemmin positiivisista asioista tarvitsee olla huolissaan.
Vai kuinka.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Tiitaa , Huhtikuun 24, 2017 kello: 05:04:01:Samat fiilikset. Seuralle juuri hankittu uudet hypyt, jotka ovatkin nyt vääränlaiset. Palkintojen määrät ja menot kasvavat, näkyykö kisahintojen nousussa? Kisapäivistä tulee sekavat, rajatapauskoirien määrä lisääntyy ja niitä sumplitaan jatkossa paljon enemmän.
Kiva juu, että URHEILUA tasapäistetään. Sitä vaan ei taideta tehdä missään muissa lajeissa. ;)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: jesuppa , Huhtikuun 24, 2017 kello: 07:17:13:jesuppa kirjoitti:
» Samat fiilikset. Seuralle juuri hankittu uudet hypyt, jotka ovatkin nyt vääränlaiset. Palkintojen määrät ja menot kasvavat, näkyykö kisahintojen nousussa? Kisapäivistä tulee sekavat, rajatapauskoirien määrä lisääntyy ja niitä sumplitaan jatkossa paljon enemmän.» Kiva juu, että URHEILUA tasapäistetään. Sitä vaan ei taideta tehdä missään muissa lajeissa. ;)
Selvähän se, että kun luokkia on enemmän, niin osallistujia per luokka on vähemmän ja useammilla on mahdollisuus päästä palkinnoille. Säännöt ovat kuitenkin edelleen samat luokan sisällä, joten tasapäistämisestä ei nyt ihan voi puhua verrattuna vanhaan. Osa koirista ei vain kisaa enää keskenään. Eihän sitä muutenkaan tiedä ketä sinne starttiin aina tulee. Sitä paitsi kisoista luokissa tulee tiukemmat, joten ne samat vaatimukset, jotka tekevät agilitystä 'urheilua', saavat jopa suuremman merkityksen. Laji kehittyy.
Vaikea uskoa, että rajatapaukset aiheuttavat niin suurta haloota enää kun vaikutus ei ole niin iso.
Todella hienoa, jos useammat harrastajat pysyvät mukana kun koirien terveenä pysyminen otetaan paremmin huomioon. Harmi vaan, että tähän on päästy kymmenen vuotta liian myöhään.
Onnea ja menestystä kaikille tasapuolisesti upean harrastuksen parissa!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto , Huhtikuun 24, 2017 kello: 08:49:00:Tiedän, että Arto on ajanut useampaa kokoluokkaa jo nuo 10 vuotta, mutta olen hänen kanssaan eri mieltä siitä, että muutos on tuon 10 vuotta myöhässä. Jos seurat ovat siihen nyt valmiit, on muutoksen oikea aika juuri nyt. - Ei päivääkään aikaisemmin, eikä päivääkään myöhemmin.
- Suomi ei ollut ensimmäisiä, joka lisäsi kokoluokkiaan, mutta toisaalta ei niitä maita, joissa kisataan useammalla kokoluokalla ole vieläkään kovin montaa. Se on kuitenkin muulla tullut näytetyksi toteen, että jako useampaan luokkaan voi toimia. Se joka väittää, ettei siinäkin olisi riskejä arvioi asiaa hyvin yksipuolisesti. Nyt seurat päättivät, että näistä riskeistä huolimatta ne ovat muutokseen valmiita.
- Myös kansainvälisen kokoluokituksen ja kansallisen kokoluokituksen erottelu tulee tuottamaan omat ongelmansa. SAGI ja seurat ovat nyt kuitenkin valmiita nuo ongelmat ratkaisemaan. Samoin harrastajat joutuvat tekemään omat ratkaisunsa huomioiden kansainvälisten arvokisojen erilaisen kokoluokituksen.
- Tuona Arton esittämänä 10 vuoden ajanjaksona ollaan tehty SAGIn aloitteesta lukuisa määrä kansainvälisen säännön kehittämistyötä. Estenormistot ovat aivan toisella tasolla kuin 10 vuotta sitten. Samoin uudesta kv-säänöstä löytyy selvä luokittelu kansallisiin ja kansainvälisiin sääntöihin, mitä 10-vuotta sitten ei FCI-delegaattien piirissä ymmärretty lainkaan. Toisaalta emme sitä myöskään osanneet esittää niin selkeästi, että he olisivat ymmärtäneet tuon jaottelun koko merkityksen ja ulottuvuudet. Sitä työtä on vielä viimevuodenkin aikana todella intensiivisesti tehneet delegaatti Risto Ojanperä ja varadelegaatti Mia Laamanen. Myönnän, että muissa maissa ollaan tehty vapaammin kansallisia sovelluksia ja välitetty piut paut FCI-sääntöjen sisällön jaotteluongelmasta. Toki meilläkin oltaisiin näin voitu toimia, ei se mahdotonta missään nimessä olisi ollut, mutta nyt tältäkin osin sääntöpohja on taustoiltaan kunnossa. Sillä on kuitenkin myös tulevaisuudessa uskottavuusmerkitystä, että jokaisessa sääntömuutoksessamme olemme pystyneet perustelemaan säännön johtamisen periaatteet myös kansainväliseltä tasolta saakka.
- Suomessa on sääntömuutoksissa olemassa selvä aikasykli, joka on sidoksissa tärkeimpien ratkaisujen osalta FCI-sääntömuutosprosessiin. Tämä on hyvä asia. Jokainen sääntömuutos vaatii IT-järjestelmätyötä, tekstimateriaalityötä, estemuutostyötä, organisaatiojärjestelyitä jne.. Siitä seuraa siirtymäaikoja ja monenlaista sopeutumista, sillä asiat eivät tapahdu itsestään. Tuomareita on koulutettava ja toimihenkilöillekin on asiat vietävä käytännön tasolle. Siksi on jokaisen sääntömuutoksen osalta aina kysytty seurojen mielipidettä. Samoin ollaan kerätty harrastajapalautetta. Mielipidettä on aina kysytty myös kokoluokkajaosta, joten asia on ollut mietinnässä koko tuon 10 vuotta. Joka toista väittää, ei joko näe, mitä on tapahtunut tai ei halua sitä tunnustaa. Tämä on kuitenkin täysin kiistaton tosiasia. Siksi päätöksen oikea aika on nyt. Nyt, kun sen takana on seurojen enemmistö eikä vain vähemmistö. Sitä kutsutaan demokratiaksi.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto , Huhtikuun 24, 2017 kello: 08:49:00:Arto kirjoitti:
» jesuppa kirjoitti:
» » Samat fiilikset. Seuralle juuri hankittu uudet hypyt, jotka ovatkin nyt vääränlaiset. Palkintojen määrät ja menot kasvavat, näkyykö kisahintojen nousussa? Kisapäivistä tulee sekavat, rajatapauskoirien määrä lisääntyy ja niitä sumplitaan jatkossa paljon enemmän.» » Kiva juu, että URHEILUA tasapäistetään. Sitä vaan ei taideta tehdä missään muissa lajeissa. ;)
» Selvähän se, että kun luokkia on enemmän, niin osallistujia per luokka on vähemmän ja useammilla on mahdollisuus päästä palkinnoille. Säännöt ovat kuitenkin edelleen samat luokan sisällä, joten tasapäistämisestä ei nyt ihan voi puhua verrattuna vanhaan. Osa koirista ei vain kisaa enää keskenään. Eihän sitä muutenkaan tiedä ketä sinne starttiin aina tulee. Sitä paitsi kisoista luokissa tulee tiukemmat, joten ne samat vaatimukset, jotka tekevät agilitystä 'urheilua', saavat jopa suuremman merkityksen. Laji kehittyy.
» Vaikea uskoa, että rajatapaukset aiheuttavat niin suurta haloota enää kun vaikutus ei ole niin iso.
» Todella hienoa, jos useammat harrastajat pysyvät mukana kun koirien terveenä pysyminen otetaan paremmin huomioon. Harmi vaan, että tähän on päästy kymmenen vuotta liian myöhään.
» Onnea ja menestystä kaikille tasapuolisesti upean harrastuksen parissa!
Kovasti tätä hanketta on perusteltu terveyden vinkkelistä. Oikeata faktaa asiasta ei juurikaan ole ja hyppykorkeudet nähdään pelkästään ongelmana. Hyppykorkeus vaikuttaa kuitenkin myös koiran vauhtiin ja pikkumakseihin voi nyt siirtyä bortsuja tai kelpejä joiden vauhti näillä uusilla hyppykorkeuksilla tullee olemaan selkeästi kovempaa kuin isoisten vauhti samalla rataprofiililla. Vauhdillakin kun on vaikutuksensa liukasteluun ja erilaisiin virhearvointeihin ja sitä kautta koiran terveyteen.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Terve(y)ttä vai ei , Huhtikuun 24, 2017 kello: 13:21:01:Asialla tuppaa olemaan useampia puolia. Itsekin olen paljon pohdiskellut tuota terveysnäkökulmaa ja omalta osaltani on pakko tunnustaa, että en ole varma, viekö tämä muutos parempaan vai huonompaan suuntaan. Onneksi tämän asian ratkaiseminen ei ole meikäläisestä kiinni.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: ITe , Huhtikuun 24, 2017 kello: 14:48:26:Tutkimuksia aiheesta on jo tehty jonkun verran. Uskoisin, että näistä ollaan oltu tietoisia myös asioista kiinnostuneiden taholla.
Loukkaantumisriskeistä ja mihin kohdistuvat koirissa:
Levy, M., Hall, C., Trentacosta, N. and Percival, M., 2009. A preliminary retrospective survey of injuries occurring in dogs participating in canine agility. Veterinary and Comparative Orthopaedics and Traumatology 22: 321-324.
Cullen, K.A., Dickey, J.P., Bent, L.R., Thomason, J.J. and Moens, N.M.M., 2013a. Internet-based survey of the nature and perceived causes of injury to dogs participating in agility training and competition events. Journal of the American Veterinary Medical Association 243: 1010-1018.
Cullen, K.A., Dickey, J.P., Bent, L.R., Thomason, J.J. and Moens, N.M.M., 2013b. Survey-based analysis of risk factors for injury among dogs participating in agility training and competition events. Journal of the American Veterinary Medical Association 243: 101-1024.
Näissä todettu, että riskit ovat suurimmat kontaktiesteillä ja hypyissä (alastuloissa). Selkä, niska, eturaajojen nivelet. A:ta on madallettu ja ylösmenokontaktit jääneet pois.
Hyppyjä on tutkittu myös:
Pfau, T., Garland de Rivaz, A., Brighton, S. and Weller, R., 2011. Kinetics of jump landing in agility dogs. The Veterinary Journal 190: 278-283.
Tässä edellisessä on todettu, että vaakasuuntainen jarruttava impulssi eturaajoissa ei muutu pituus/60cm hyppy, vaikka nopeudet on erisuuruiset. Kiihdyttävä voima kasvaa hyppyesteen jälkeen kyllä, koska koira haluaa mennä taas kovempaa.
Birch, E. and Lesniak, K., 2012. Effect of fence height on joint angles of agility dogs. The Veterinary Journal 198: e99-e102.
Edellisessä tutkittu kahdella hyppykorkeudella (7% alle ja 51% yli säkäkorkeuden) eri kokoisilla maksikoirilla. Toisin sanoen mikä vaikutus on kun juuri alle rajan oleva koira hyppää medeissä ja juuri yli rajan oleva makseissa täysillä korkeuksilla. Agilityn äitimaassa Englannissa (KC) lopputulos taisi olla, että lisättiin vaihtoehdoksi kisoihin Lower Height Option eli kaikki maksit hyppää 55cm. Ei siis ilmeisesti huolta vauhtien kasvusta.
Birch, E., Boyd, J., Doyle, G. and Pullen. A., 2015a. The effects of altered distances between hurdles on the jump kinematics and apparent joint angulations of large agility dogs. The Veterinary Journal 204: 174-178.
Birch, E., Boyd, J., Doyle, G. and Pullen. A., 2015b. Small and medium agility dogs alter their kinematics when the distance between hurdles differs. Comparative Exercise Physiology 11: 75-78.
Birch, E., Boyd, J. and Carter, A. An examination of jump kinematics in dogs over increasing hurdle heights. Comparative Exercise Physiology, 2016 online.
Edellisessä on tutkittu tarkemmin hyppykorkeuden vaikutusta kisaavilla koirilla ja todettu, että 126% tai yli säkäkorkeuden aiheuttaa ongelmia, koska koirat alkavat olla lähellä hyppykapasiteettinsa rajoja ylläpitääkseen maksimaalista vauhtiaan (kilpailun yksi päätarkoitus?). Koira alkaa ponnistamaan lähempää rimaa ja alastulosta tulee jyrkempi.
"However, this length of trajectory then decreased significantly when dogs were jumping ≥126% of their height. This is of particular interest as, unlike jump speed, length
of trajectory alters significantly at this percentage height illustrating how dogs jumping ≥126% of their height have to significantly alter their jump kinematics to allow for hurdle clearance.... This decrease may potentially indicate that dogs are nearing their limits when clearing hurdles of this height."126-prosenttia tarkoittaa 43-senttisellä 54,18cm ja 50-senttisellä 63,00cm. Pikkumakseissa 50cm ja makseissa 60cm tuntuisi tämänkin johdosta perustellulta kokeneille koirille. Muille alemmat.
Huomioitavaa tutkimuksissa on myös se, että suurimmaksi riskiryhmäksi on todettu nykyisen maksiluokan ala-rajalla olevat bordercolliet hyvin ymmärrettävistä syistä. Siksi juuri bc:eitä on käytetty testeissä ja se on ihan perusteltua. Jos tämän ryhmän riskejä saadaan pienennettyä, muutkin siitä hyötyvät.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto , Huhtikuun 26, 2017 kello: 12:30:24:Arto kirjoitti:
» Tutkimuksia aiheesta on jo tehty jonkun verran. Uskoisin, että näistä ollaan oltu tietoisia myös asioista kiinnostuneiden taholla.» Loukkaantumisriskeistä ja mihin kohdistuvat koirissa:
» Levy, M., Hall, C., Trentacosta, N. and Percival, M., 2009. A preliminary retrospective survey of injuries occurring in dogs participating in canine agility. Veterinary and Comparative Orthopaedics and Traumatology 22: 321-324.
» Cullen, K.A., Dickey, J.P., Bent, L.R., Thomason, J.J. and Moens, N.M.M., 2013a. Internet-based survey of the nature and perceived causes of injury to dogs participating in agility training and competition events. Journal of the American Veterinary Medical Association 243: 1010-1018.
» Cullen, K.A., Dickey, J.P., Bent, L.R., Thomason, J.J. and Moens, N.M.M., 2013b. Survey-based analysis of risk factors for injury among dogs participating in agility training and competition events. Journal of the American Veterinary Medical Association 243: 101-1024.
» Näissä todettu, että riskit ovat suurimmat kontaktiesteillä ja hypyissä (alastuloissa). Selkä, niska, eturaajojen nivelet. A:ta on madallettu ja ylösmenokontaktit jääneet pois.
» Hyppyjä on tutkittu myös:
» Pfau, T., Garland de Rivaz, A., Brighton, S. and Weller, R., 2011. Kinetics of jump landing in agility dogs. The Veterinary Journal 190: 278-283.
» Tässä edellisessä on todettu, että vaakasuuntainen jarruttava impulssi eturaajoissa ei muutu pituus/60cm hyppy, vaikka nopeudet on erisuuruiset. Kiihdyttävä voima kasvaa hyppyesteen jälkeen kyllä, koska koira haluaa mennä taas kovempaa.
» Birch, E. and Lesniak, K., 2012. Effect of fence height on joint angles of agility dogs. The Veterinary Journal 198: e99-e102.
» Edellisessä tutkittu kahdella hyppykorkeudella (7% alle ja 51% yli säkäkorkeuden) eri kokoisilla maksikoirilla. Toisin sanoen mikä vaikutus on kun juuri alle rajan oleva koira hyppää medeissä ja juuri yli rajan oleva makseissa täysillä korkeuksilla. Agilityn äitimaassa Englannissa (KC) lopputulos taisi olla, että lisättiin vaihtoehdoksi kisoihin Lower Height Option eli kaikki maksit hyppää 55cm. Ei siis ilmeisesti huolta vauhtien kasvusta.
» Birch, E., Boyd, J., Doyle, G. and Pullen. A., 2015a. The effects of altered distances between hurdles on the jump kinematics and apparent joint angulations of large agility dogs. The Veterinary Journal 204: 174-178.
» Birch, E., Boyd, J., Doyle, G. and Pullen. A., 2015b. Small and medium agility dogs alter their kinematics when the distance between hurdles differs. Comparative Exercise Physiology 11: 75-78.
» Birch, E., Boyd, J. and Carter, A. An examination of jump kinematics in dogs over increasing hurdle heights. Comparative Exercise Physiology, 2016 online.
» Edellisessä on tutkittu tarkemmin hyppykorkeuden vaikutusta kisaavilla koirilla ja todettu, että 126% tai yli säkäkorkeuden aiheuttaa ongelmia, koska koirat alkavat olla lähellä hyppykapasiteettinsa rajoja ylläpitääkseen maksimaalista vauhtiaan (kilpailun yksi päätarkoitus?). Koira alkaa ponnistamaan lähempää rimaa ja alastulosta tulee jyrkempi.
» "However, this length of trajectory then decreased significantly when dogs were jumping ≥126% of their height. This is of particular interest as, unlike jump speed, length
» of trajectory alters significantly at this percentage height illustrating how dogs jumping ≥126% of their height have to significantly alter their jump kinematics to allow for hurdle clearance.... This decrease may potentially indicate that dogs are nearing their limits when clearing hurdles of this height."» 126-prosenttia tarkoittaa 43-senttisellä 54,18cm ja 50-senttisellä 63,00cm. Pikkumakseissa 50cm ja makseissa 60cm tuntuisi tämänkin johdosta perustellulta kokeneille koirille. Muille alemmat.
» Huomioitavaa tutkimuksissa on myös se, että suurimmaksi riskiryhmäksi on todettu nykyisen maksiluokan ala-rajalla olevat bordercolliet hyvin ymmärrettävistä syistä. Siksi juuri bc:eitä on käytetty testeissä ja se on ihan perusteltua. Jos tämän ryhmän riskejä saadaan pienennettyä, muutkin siitä hyötyvät.
Ja mineillä ei ole tutkittu, koska?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: tutkimus , Huhtikuun 26, 2017 kello: 13:00:54:tutkimus kirjoitti:
» Arto kirjoitti:
» » Tutkimuksia aiheesta on jo tehty jonkun verran. Uskoisin, että näistä ollaan oltu tietoisia myös asioista kiinnostuneiden taholla.» » Loukkaantumisriskeistä ja mihin kohdistuvat koirissa:
[...]
» » Edellisessä tutkittu kahdella hyppykorkeudella (7% alle ja 51% yli säkäkorkeuden) eri kokoisilla maksikoirilla. Toisin sanoen mikä vaikutus on kun juuri alle rajan oleva koira hyppää medeissä ja juuri yli rajan oleva makseissa täysillä korkeuksilla. Agilityn äitimaassa Englannissa (KC) lopputulos taisi olla, että lisättiin vaihtoehdoksi kisoihin Lower Height Option eli kaikki maksit hyppää 55cm. Ei siis ilmeisesti huolta vauhtien kasvusta.[...]
» » Edellisessä on tutkittu tarkemmin hyppykorkeuden vaikutusta kisaavilla koirilla ja todettu, että 126% tai yli säkäkorkeuden aiheuttaa ongelmia, koska koirat alkavat olla lähellä hyppykapasiteettinsa rajoja ylläpitääkseen maksimaalista vauhtiaan (kilpailun yksi päätarkoitus?). Koira alkaa ponnistamaan lähempää rimaa ja alastulosta tulee jyrkempi.[...]
» » Huomioitavaa tutkimuksissa on myös se, että suurimmaksi riskiryhmäksi on todettu nykyisen maksiluokan ala-rajalla olevat bordercolliet hyvin ymmärrettävistä syistä. Siksi juuri bc:eitä on käytetty testeissä ja se on ihan perusteltua. Jos tämän ryhmän riskejä saadaan pienennettyä, muutkin siitä hyötyvät.» Ja mineillä ei ole tutkittu, koska?
Noin karkeasti voidaan todeta, että Suomen ulkopuolella lajin harrastajista reilusti yli puolet kilpailevat meikäläisittäin makseihin lukeutuvilla koirilla eli tilastollisesti merkittävän määrän aineistoa saa vain paljon paljon helpommin kasaan tutkimalla tilannetta maksiluokan alarajalla. Koiran koosta johtuen voimat ovat myös absoluuttisesti suurempia, mikä voi tehdä niiden tutkimisen helpommaksi. En usko, että kyse on mitenkään minien vähättelystä vaan olosuhteet vaan suuntaavat tutkimuksen helpommin makseihin, koska tutkimusaineistoa on helpommin saatavilla.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Materiaali maailmalla , Huhtikuun 26, 2017 kello: 16:11:23:
» » Ja mineillä ei ole tutkittu, koska?
» Noin karkeasti voidaan todeta, että Suomen ulkopuolella lajin harrastajista reilusti yli puolet kilpailevat meikäläisittäin makseihin lukeutuvilla koirilla eli tilastollisesti merkittävän määrän aineistoa saa vain paljon paljon helpommin kasaan tutkimalla tilannetta maksiluokan alarajalla. Koiran koosta johtuen voimat ovat myös absoluuttisesti suurempia, mikä voi tehdä niiden tutkimisen helpommaksi. En usko, että kyse on mitenkään minien vähättelystä vaan olosuhteet vaan suuntaavat tutkimuksen helpommin makseihin, koska tutkimusaineistoa on helpommin saatavilla.
Näin juuri. Jonka lisäksi on paljon tyypillisempää, että maxikoirat ovat säännönmukaisesti hypänneet säkäkorkauttaan jopa sen 20 cm korkeammilla rimoilla (myös oma koirani, jonka vuoksi aika säästeliäästi olen sen kanssa agilityä harrastanut, eli asia on sinänsä sydäntä lähellä ja nämä tutkimukset kiinnostavat). Mineillä tai medeillähän ei näin suurtaa rimojen nousua suhteessa säkäkorkeuteen ole. Tämäkin voi olla osasyynä tutkimukseen valikoituneisiin koiriin.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Materiaali maailmalla , Huhtikuun 26, 2017 kello: 16:11:23:Materiaali maailmalla kirjoitti:
» tutkimus kirjoitti:
» » Arto kirjoitti:
» » » Tutkimuksia aiheesta on jo tehty jonkun verran. Uskoisin, että näistä ollaan oltu tietoisia myös asioista kiinnostuneiden taholla.» » » Loukkaantumisriskeistä ja mihin kohdistuvat koirissa:
» [...]
» » » Edellisessä tutkittu kahdella hyppykorkeudella (7% alle ja 51% yli säkäkorkeuden) eri kokoisilla maksikoirilla. Toisin sanoen mikä vaikutus on kun juuri alle rajan oleva koira hyppää medeissä ja juuri yli rajan oleva makseissa täysillä korkeuksilla. Agilityn äitimaassa Englannissa (KC) lopputulos taisi olla, että lisättiin vaihtoehdoksi kisoihin Lower Height Option eli kaikki maksit hyppää 55cm. Ei siis ilmeisesti huolta vauhtien kasvusta.» [...]
» » » Edellisessä on tutkittu tarkemmin hyppykorkeuden vaikutusta kisaavilla koirilla ja todettu, että 126% tai yli säkäkorkeuden aiheuttaa ongelmia, koska koirat alkavat olla lähellä hyppykapasiteettinsa rajoja ylläpitääkseen maksimaalista vauhtiaan (kilpailun yksi päätarkoitus?). Koira alkaa ponnistamaan lähempää rimaa ja alastulosta tulee jyrkempi.» [...]
» » » Huomioitavaa tutkimuksissa on myös se, että suurimmaksi riskiryhmäksi on todettu nykyisen maksiluokan ala-rajalla olevat bordercolliet hyvin ymmärrettävistä syistä. Siksi juuri bc:eitä on käytetty testeissä ja se on ihan perusteltua. Jos tämän ryhmän riskejä saadaan pienennettyä, muutkin siitä hyötyvät.» » Ja mineillä ei ole tutkittu, koska?
» Noin karkeasti voidaan todeta, että Suomen ulkopuolella lajin harrastajista reilusti yli puolet kilpailevat meikäläisittäin makseihin lukeutuvilla koirilla eli tilastollisesti merkittävän määrän aineistoa saa vain paljon paljon helpommin kasaan tutkimalla tilannetta maksiluokan alarajalla. Koiran koosta johtuen voimat ovat myös absoluuttisesti suurempia, mikä voi tehdä niiden tutkimisen helpommaksi. En usko, että kyse on mitenkään minien vähättelystä vaan olosuhteet vaan suuntaavat tutkimuksen helpommin makseihin, koska tutkimusaineistoa on helpommin saatavilla.
Samoin kuin jokainen fysiikkaa lukenut ymmärtää, että Voimaan vaikuttaa massa. F=ma.Eli jos haluaa vaikka laskea, kuinka suurella voimalla 22kg bc tulee maahan vs. 2kg kääpiöpinseri, niin se voidaan laskea suhtkoht helposti.
Kuitenkin oma mielipiteeni on, että yhdenkään koiran ei pitäisi hypätä yli 15% yli oman säkäkorkeuden. jos miettii vähänkään koiran rankaa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: ITe , Huhtikuun 24, 2017 kello: 14:48:26:ITe kirjoitti:
» Asialla tuppaa olemaan useampia puolia. Itsekin olen paljon pohdiskellut tuota terveysnäkökulmaa ja omalta osaltani on pakko tunnustaa, että en ole varma, viekö tämä muutos parempaan vai huonompaan suuntaan. Onneksi tämän asian ratkaiseminen ei ole meikäläisestä kiinni.
Toivottavasti ei käy niin, että rajatapauseläkeläiskoiria kaivetaan naftaliinista tai vastaavasti kisataan pidempään, kun hyppykorkeudet alenee. Tai aloitetaan kisaaminen aikaisemmin toipilailla matalemmassa luokassa, kun voi kerta valita.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Pessimismipena , Huhtikuun 28, 2017 kello: 08:53:10:Hienoa että tulee näitä matalampia rimoja ja kaikkea. Mutta jotenkin tässä tulee mieleen, että jos terveyttä ajateltaisiin kunnolla, voisi nuo miniminit ja minimaksit päästä myös esim. karsintoihin keräämällä tarvittavat pisteet omissa luokissaan.
Karsintojen taas sitten pitäisi olla sellaiset, että jos niistä varsinaisiin karkeloihin pääsee, ei tarvitsisi jossitella. Koska kyllä siellä aika lailla on koirakoita jotka noihin alemman korkeuden luokkiin menee ja tavoitteina on edelleen ne MM-kisat tai EO-kisat.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: MS , Huhtikuun 29, 2017 kello: 23:17:58:MS kirjoitti:
» Hienoa että tulee näitä matalampia rimoja ja kaikkea. Mutta jotenkin tässä tulee mieleen, että jos terveyttä ajateltaisiin kunnolla, voisi nuo miniminit ja minimaksit päästä myös esim. karsintoihin keräämällä tarvittavat pisteet omissa luokissaan.» Karsintojen taas sitten pitäisi olla sellaiset, että jos niistä varsinaisiin karkeloihin pääsee, ei tarvitsisi jossitella. Koska kyllä siellä aika lailla on koirakoita jotka noihin alemman korkeuden luokkiin menee ja tavoitteina on edelleen ne MM-kisat tai EO-kisat.
No siinä vaiheessa jos tavoitteena sm/mm niin on valittava että haluaako kisata sillä tasolla ja niillä hyppykorkeuksilla.
Saa pikkumaksiksi mitattu kisata normimaksiluokassa.
Tuo ei ole hyvä idea että pikkuluokkien tuloksilla pääsis arvokisoihin. Jos pikku luokissa on vähemmän kisaajia niin sieltä on helpompi kerätä pisteet karsintoihin ja sitten tultas karsintoihin harjoitteleen isompia hyppykorkeuksia.Voisi tiputtaa karsinnoista pois sellaisia jotka ovat keränneet pisteet kovempi tasoisessa luokassa(enemmän osallistujia)Saa nähdä kuinka paljon vauhdit nousee kun hyppykorkeudet laskettiin?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: kaava , Huhtikuun 27, 2017 kello: 08:58:57:kaava kirjoitti:
» Materiaali maailmalla kirjoitti:
» » tutkimus kirjoitti:
» » » Arto kirjoitti:
» » » » Tutkimuksia aiheesta on jo tehty jonkun verran. Uskoisin, että näistä ollaan oltu tietoisia myös asioista kiinnostuneiden taholla.» » » » Loukkaantumisriskeistä ja mihin kohdistuvat koirissa:
» » [...]
» » » » Edellisessä tutkittu kahdella hyppykorkeudella (7% alle ja 51% yli säkäkorkeuden) eri kokoisilla maksikoirilla. Toisin sanoen mikä vaikutus on kun juuri alle rajan oleva koira hyppää medeissä ja juuri yli rajan oleva makseissa täysillä korkeuksilla. Agilityn äitimaassa Englannissa (KC) lopputulos taisi olla, että lisättiin vaihtoehdoksi kisoihin Lower Height Option eli kaikki maksit hyppää 55cm. Ei siis ilmeisesti huolta vauhtien kasvusta.» » [...]
» » » » Edellisessä on tutkittu tarkemmin hyppykorkeuden vaikutusta kisaavilla koirilla ja todettu, että 126% tai yli säkäkorkeuden aiheuttaa ongelmia, koska koirat alkavat olla lähellä hyppykapasiteettinsa rajoja ylläpitääkseen maksimaalista vauhtiaan (kilpailun yksi päätarkoitus?). Koira alkaa ponnistamaan lähempää rimaa ja alastulosta tulee jyrkempi.» » [...]
» » » » Huomioitavaa tutkimuksissa on myös se, että suurimmaksi riskiryhmäksi on todettu nykyisen maksiluokan ala-rajalla olevat bordercolliet hyvin ymmärrettävistä syistä. Siksi juuri bc:eitä on käytetty testeissä ja se on ihan perusteltua. Jos tämän ryhmän riskejä saadaan pienennettyä, muutkin siitä hyötyvät.» » » Ja mineillä ei ole tutkittu, koska?
» » Noin karkeasti voidaan todeta, että Suomen ulkopuolella lajin harrastajista reilusti yli puolet kilpailevat meikäläisittäin makseihin lukeutuvilla koirilla eli tilastollisesti merkittävän määrän aineistoa saa vain paljon paljon helpommin kasaan tutkimalla tilannetta maksiluokan alarajalla. Koiran koosta johtuen voimat ovat myös absoluuttisesti suurempia, mikä voi tehdä niiden tutkimisen helpommaksi. En usko, että kyse on mitenkään minien vähättelystä vaan olosuhteet vaan suuntaavat tutkimuksen helpommin makseihin, koska tutkimusaineistoa on helpommin saatavilla.
» Samoin kuin jokainen fysiikkaa lukenut ymmärtää, että Voimaan vaikuttaa massa. F=ma.Eli jos haluaa vaikka laskea, kuinka suurella voimalla 22kg bc tulee maahan vs. 2kg kääpiöpinseri, niin se voidaan laskea suhtkoht helposti.
» Kuitenkin oma mielipiteeni on, että yhdenkään koiran ei pitäisi hypätä yli 15% yli oman säkäkorkeuden. jos miettii vähänkään koiran rankaa.Toivottavasti kukaan ei kisaa 2 kg kääpiöpinserillä, eikä myöskään 5 kg bordercolliella.
Kuitenkin se koiran kroppa kestää sitä voimaa suhteellisesti. Eli jos potkaiset täysiä bordercollieta ja kääpiöpinseriä, niin hypoteesina voidaan pitää, että kääpiöpinseri saa isommat vammat. Samasta syystä lapset matkustavat turvaistuimissaan ja aikuiset eivät (okei, lapsilla pään massa on suhteellisesti suurempi, joten tarvitsevat päähän tukea, mutta pääperiaate näin).
Kyllä, fysiikka luettu.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto , Huhtikuun 26, 2017 kello: 12:30:24:Eniten koiran agiuran päättymiseen ja/tai loukkaantumiseen johtunut syy on törmääminen tai putoaminen esteeltä.
Kerro, miten lisääntyvä vauhti vähentää tätä riskiä?
Kilpailusuorituksissa tehdään todella vähän hyppysuorituksia, verrattuna harjoitteluun. Onko kilpailussa suoritettava hyppy millään tavalla verrattavissa harjoitelussa tehtäviinn hyppymääriin, oli hyppykorkeus sitten mitä tahansa?
Miten harjoituksissa alenevien hyppykorkeuksien kautta kasvava käännösnopeus vaikuttaa nivelien rasitukseen? Mitä pitävämpi alusta, niveliä kasvattavalla rasituksella on paljon enemmän kuluttava vaikutus, kuin hyppykorkeuksilla. Luut ja nivelet eivät mene rikki luontaisesti tapahtuvalla hyppäämisellä, vauhdista ja korkeudesta huolimatta ja päinvastoin!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Toisenlaista Faktaa , Toukokuun 7, 2017 kello: 00:07:51:Toisenlaista Faktaa kirjoitti:
» Eniten koiran agiuran päättymiseen ja/tai loukkaantumiseen johtunut syy on törmääminen tai putoaminen esteeltä.» Kerro, miten lisääntyvä vauhti vähentää tätä riskiä?
» Kilpailusuorituksissa tehdään todella vähän hyppysuorituksia, verrattuna harjoitteluun. Onko kilpailussa suoritettava hyppy millään tavalla verrattavissa harjoitelussa tehtäviinn hyppymääriin, oli hyppykorkeus sitten mitä tahansa?
» Miten harjoituksissa alenevien hyppykorkeuksien kautta kasvava käännösnopeus vaikuttaa nivelien rasitukseen? Mitä pitävämpi alusta, niveliä kasvattavalla rasituksella on paljon enemmän kuluttava vaikutus, kuin hyppykorkeuksilla. Luut ja nivelet eivät mene rikki luontaisesti tapahtuvalla hyppäämisellä, vauhdista ja korkeudesta huolimatta ja päinvastoin!
Mitä on käännösnopeus? Miten se määritetään? Miten sitä mitataaan? Mikä vaikuttaa siihen? Hyppykorkeudet, koirien rakenteen erot, ohjaus? Mennään sellaiselle alueelle, jota on todella vaikea tutkia.
Näinä vaihtoehtoisten faktojen aikoina jokaisella saa olla oma käsitys totuudesta, mutta hyvä lähtökohta rakentavalle keskustelulle voisi olla se, että pohjana käytetään niitä tutkimuksia, joita on jo tehty.
Yksi asia, jota on aika mahdoton tutkia, mutta johon voi päästä kun seuraa ja oppii tuntemaan koiria, on se mitä koiran päässä liikkuu. Emily Birchin viimeisessä tutkimuksessa (2016) todetaan, että koirat ponnistavat kauempaa kun hyppykorkeus nousee (tiettyyn rajaan saakka). Miksi näin käy? Miksi koira haluaa ponnistaa kauempaa? Jos siihen osaa vastata oikein, niin ymmärrys hyppykorkeuden ja vauhdin suhteesta saattaa avautua ihan eri tavalla rasitusten ja loukkaantumisriskien kannalta.
Hiukan ihmetyttää se, että kilpailulajissa, jossa nopein koira voittaa, ollaan huolissaan vauhdin kasvamisesta. Pitäisiköhän ottaa joku Evirasta mukaan keskusteluihin ja sääntöjen laatimiseen, SAGI?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Kisaaja , Huhtikuun 30, 2017 kello: 17:01:45:Medi-luokassa tällä hetkellä kisaa myös mm. n. 40-42 cm korkeita aus.kelpieitä, jotka siis hyppäävät mediesteitä, joiden korkeus 35-45 cm. Onko näillä koirilla järkyttävä nopeus ja tapahtuuko näille koirille enemmän tapaturmia, koska onhan ne nopeudet varmaan eri kuin 35 cm korkealla toisenrotuisella medikoiralla? Vrt. 47 cm bordercollie ja 40-50 cm korkeat rimat.
Varmaan olette kuulleet paljon purnausta medikelpieiden ja medibordercollieiden ohjaajilta, että liian kovat vauhdit, ja koirat vaan törmäilee (jota en ole mediluokassa samalla tavalla nähnyt kuin maksiluokassa, syytä en kyllä tiedä).
Tai joutuuhan belggaritkin hyppäämään helposti 10 cm säkäkorkeuttaan alempia rimakorkeuksia maksiluokassa. Mitenhän ne on pärjänneet tähän mennessä..
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto , Toukokuun 7, 2017 kello: 10:09:08:SAGIlla on oma eläinlääkäreiden asiantuntijaryhmä ja yhteistyötä useamman koirafyssarin monen muun tahon kanssa. Eiköhän ole oikea tie käydä keskusteluja lajin sisällä ja antaa viranomaisten hoitaa ihan niitä lain vaatimia virkatehtäviä. Olisi se aika mielenkiintoinen tilanne, jos sääntötyön vetovastuu olisi viranomaisella. Saman tien voitaisiin lopettaa oma ajattelu kokonaan.
Puitteet ja niiden valvonta kuuluu viranomaiselle. Ei liikenneministeriön virkamieskään istu jokaisen auton takapenkillä.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Hannu , Toukokuun 7, 2017 kello: 21:06:33:Ainakin medikelpiepiireissä se näyttää monesti olevan oikein meriitti, että "niin on taas jumissa ko menee niin täbää". Liekkö sitten syynä vauhti vai ihan joku muu, mutta kenenkään muun en ole kuullut kyllä samaan tapaan jumeja kommentoivan.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Lururu , Toukokuun 7, 2017 kello: 22:26:21:Lururu kirjoitti:
» Ainakin medikelpiepiireissä se näyttää monesti olevan oikein meriitti, että "niin on taas jumissa ko menee niin täbää". Liekkö sitten syynä vauhti vai ihan joku muu, mutta kenenkään muun en ole kuullut kyllä samaan tapaan jumeja kommentoivan.
Kyllä mulla menee toinen koira tosi herkästi jumiin, koska menee reikä päässä. Toinen taas ei, molemmat makseja, ja "reikä päässä menijä" on tuleva pikkumaksi, eli hyppää kyllä itseään reilusti korkeampia estekorkeuksia. Suurin syy varmasti jumiin menemiseen on se, että se korkeuksista huolimatta menee aina täysillä, eikä säästele fiksusti itseään kuten toinen. Tosin uskon, että kun rimakorkeudet laskee, niin kyllä se vaikuttaa positiivisesti sen jumiin menemiseen.
Kelpieissähän on näitä reikä päässä menijöitä myös, ja kyllä just ne maksikelpilötkin jumiin menevät yhtä helposti. Mutta meriittiä siitä tosiaan en ole huomannut haettavan, kuten sitten ilmeisesti medipiireissä. Kiinnostaisi kyllä tutkia, että onko medikelpiet jumissa enemmän kuin maksikelpiet?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto , Toukokuun 7, 2017 kello: 10:09:08:Arto kirjoitti:
» Toisenlaista Faktaa kirjoitti:
» » Eniten koiran agiuran päättymiseen ja/tai loukkaantumiseen johtunut syy on törmääminen tai putoaminen esteeltä.» » Kerro, miten lisääntyvä vauhti vähentää tätä riskiä?
» » Kilpailusuorituksissa tehdään todella vähän hyppysuorituksia, verrattuna harjoitteluun. Onko kilpailussa suoritettava hyppy millään tavalla verrattavissa harjoitelussa tehtäviinn hyppymääriin, oli hyppykorkeus sitten mitä tahansa?
» » Miten harjoituksissa alenevien hyppykorkeuksien kautta kasvava käännösnopeus vaikuttaa nivelien rasitukseen? Mitä pitävämpi alusta, niveliä kasvattavalla rasituksella on paljon enemmän kuluttava vaikutus, kuin hyppykorkeuksilla. Luut ja nivelet eivät mene rikki luontaisesti tapahtuvalla hyppäämisellä, vauhdista ja korkeudesta huolimatta ja päinvastoin!
» Mitä on käännösnopeus? Miten se määritetään? Miten sitä mitataaan? Mikä vaikuttaa siihen? Hyppykorkeudet, koirien rakenteen erot, ohjaus? Mennään sellaiselle alueelle, jota on todella vaikea tutkia.
» Näinä vaihtoehtoisten faktojen aikoina jokaisella saa olla oma käsitys totuudesta, mutta hyvä lähtökohta rakentavalle keskustelulle voisi olla se, että pohjana käytetään niitä tutkimuksia, joita on jo tehty.
» Yksi asia, jota on aika mahdoton tutkia, mutta johon voi päästä kun seuraa ja oppii tuntemaan koiria, on se mitä koiran päässä liikkuu. Emily Birchin viimeisessä tutkimuksessa (2016) todetaan, että koirat ponnistavat kauempaa kun hyppykorkeus nousee (tiettyyn rajaan saakka). Miksi näin käy? Miksi koira haluaa ponnistaa kauempaa? Jos siihen osaa vastata oikein, niin ymmärrys hyppykorkeuden ja vauhdin suhteesta saattaa avautua ihan eri tavalla rasitusten ja loukkaantumisriskien kannalta.
» Hiukan ihmetyttää se, että kilpailulajissa, jossa nopein koira voittaa, ollaan huolissaan vauhdin kasvamisesta. Pitäisiköhän ottaa joku Evirasta mukaan keskusteluihin ja sääntöjen laatimiseen, SAGI?
Kyllähän tämän jo maalaisjärkikin kertoo. Vauhdin kasvaessa taatusti sattuu kovempaa, kun törmätään rimoihin/esteisiin tai pudotaan kontaktiesteiltä.Kovemmassa kaarrevauhdeissa ja kovammasta vauhdista tehtävät pysäyttämiset ja käännökset aiheutta kovammat voimat elimistöön, kuin hitaasta vauhdista.
Eiköhän tähänkin joku tutkimus jostain löydy, kun on taatusti helpommin todennettavissa, kuin nyt mainitut tutkimustulokset!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Maalaisjärki , Toukokuun 8, 2017 kello: 17:33:07:Maalaisjärki kirjoitti:
» Arto kirjoitti:
» » Toisenlaista Faktaa kirjoitti:
» » » Eniten koiran agiuran päättymiseen ja/tai loukkaantumiseen johtunut syy on törmääminen tai putoaminen esteeltä.» » » Kerro, miten lisääntyvä vauhti vähentää tätä riskiä?
» » » Kilpailusuorituksissa tehdään todella vähän hyppysuorituksia, verrattuna harjoitteluun. Onko kilpailussa suoritettava hyppy millään tavalla verrattavissa harjoitelussa tehtäviinn hyppymääriin, oli hyppykorkeus sitten mitä tahansa?
» » » Miten harjoituksissa alenevien hyppykorkeuksien kautta kasvava käännösnopeus vaikuttaa nivelien rasitukseen? Mitä pitävämpi alusta, niveliä kasvattavalla rasituksella on paljon enemmän kuluttava vaikutus, kuin hyppykorkeuksilla. Luut ja nivelet eivät mene rikki luontaisesti tapahtuvalla hyppäämisellä, vauhdista ja korkeudesta huolimatta ja päinvastoin!
» » Mitä on käännösnopeus? Miten se määritetään? Miten sitä mitataaan? Mikä vaikuttaa siihen? Hyppykorkeudet, koirien rakenteen erot, ohjaus? Mennään sellaiselle alueelle, jota on todella vaikea tutkia.
» » Näinä vaihtoehtoisten faktojen aikoina jokaisella saa olla oma käsitys totuudesta, mutta hyvä lähtökohta rakentavalle keskustelulle voisi olla se, että pohjana käytetään niitä tutkimuksia, joita on jo tehty.
» » Yksi asia, jota on aika mahdoton tutkia, mutta johon voi päästä kun seuraa ja oppii tuntemaan koiria, on se mitä koiran päässä liikkuu. Emily Birchin viimeisessä tutkimuksessa (2016) todetaan, että koirat ponnistavat kauempaa kun hyppykorkeus nousee (tiettyyn rajaan saakka). Miksi näin käy? Miksi koira haluaa ponnistaa kauempaa? Jos siihen osaa vastata oikein, niin ymmärrys hyppykorkeuden ja vauhdin suhteesta saattaa avautua ihan eri tavalla rasitusten ja loukkaantumisriskien kannalta.
» » Hiukan ihmetyttää se, että kilpailulajissa, jossa nopein koira voittaa, ollaan huolissaan vauhdin kasvamisesta. Pitäisiköhän ottaa joku Evirasta mukaan keskusteluihin ja sääntöjen laatimiseen, SAGI?
»
» Kyllähän tämän jo maalaisjärkikin kertoo. Vauhdin kasvaessa taatusti sattuu kovempaa, kun törmätään rimoihin/esteisiin tai pudotaan kontaktiesteiltä.» Kovemmassa kaarrevauhdeissa ja kovammasta vauhdista tehtävät pysäyttämiset ja käännökset aiheutta kovammat voimat elimistöön, kuin hitaasta vauhdista.
» Eiköhän tähänkin joku tutkimus jostain löydy, kun on taatusti helpommin todennettavissa, kuin nyt mainitut tutkimustulokset!
Yksikään pikkumaksi tai pikkumini ei tule törmäämään tai putoamaan kontaktiesteiltä pelkästään sen takia, että saa hypätä alempaa kuin nykyisin, eikä sen enempää satu, vaikka valitettavasti törmäisi tai putoaisikin. Rimakontaktit tulee vähenemään. Rasitusongelmat vähenee. Enemmän iloisempia harrastajia ja koiria tulee/pysyy mukana ja kisat tulee tasapuolisemmaksi. Kouluttakaa koiria niin ne osaavat suorittaa esteitä, ymmärtävät ohjausta ja pysyvät terveinä.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto , Huhtikuun 26, 2017 kello: 12:30:24:Löysin ja vilkaisin osaa näistä tutkimuksista. Osa noista lainauksista vaikuttaa kyllä jossain määrin koomillisilta, esim. vaikkapa tuo "126 % yli säkäkorkeuden aiheuttaa ongelmia ...". Olisiko 125 % sitten vielä ok ;) Näistä tutkimuksista ei mielestäni kuitenkaan ole apua kokonaisuuden hahmottamiseen, eli tässä tapauksessa siihen, että uusilla entistä alemmilla hyppykorkeuksilla kaikki koirat tulevat etenemään radalla entistä lujempaa. Lisääntynyt vauhti aiheuttaa väistämättä haasteita koirille, ohjaajille sekä myös tuomareille ratasuunnittelussa. Toki tuo tilanne hieman riippuu minkä linja tuomarit tulevat ottaamaa hyppykorkeuksissa. Kontakteille tullaan jatkosssa kuitenkin todennäköisesti entistä lujempaa, ohjaajalla on keskimäärin entistä vähemmän aikaa oikea-aikaisen ohjauksen tekemiseen ja koiralla ohjaukseen reagointiin, käännöksissä tullaan liukastelemaan entistä useammin jne. Koiran terveyteen vaikuttaa olennaisesti myös se, miten ja kuinka paljon koiralla treenataan ja kisataan. Ehkäpä enemmäm kuin se mikä se hyppykorkeus on ?
Arto kirjoitti:
» Tutkimuksia aiheesta on jo tehty jonkun verran. Uskoisin, että näistä ollaan oltu tietoisia myös asioista kiinnostuneiden taholla.» Loukkaantumisriskeistä ja mihin kohdistuvat koirissa:
» Levy, M., Hall, C., Trentacosta, N. and Percival, M., 2009. A preliminary retrospective survey of injuries occurring in dogs participating in canine agility. Veterinary and Comparative Orthopaedics and Traumatology 22: 321-324.
» Cullen, K.A., Dickey, J.P., Bent, L.R., Thomason, J.J. and Moens, N.M.M., 2013a. Internet-based survey of the nature and perceived causes of injury to dogs participating in agility training and competition events. Journal of the American Veterinary Medical Association 243: 1010-1018.
» Cullen, K.A., Dickey, J.P., Bent, L.R., Thomason, J.J. and Moens, N.M.M., 2013b. Survey-based analysis of risk factors for injury among dogs participating in agility training and competition events. Journal of the American Veterinary Medical Association 243: 101-1024.
» Näissä todettu, että riskit ovat suurimmat kontaktiesteillä ja hypyissä (alastuloissa). Selkä, niska, eturaajojen nivelet. A:ta on madallettu ja ylösmenokontaktit jääneet pois.
» Hyppyjä on tutkittu myös:
» Pfau, T., Garland de Rivaz, A., Brighton, S. and Weller, R., 2011. Kinetics of jump landing in agility dogs. The Veterinary Journal 190: 278-283.
» Tässä edellisessä on todettu, että vaakasuuntainen jarruttava impulssi eturaajoissa ei muutu pituus/60cm hyppy, vaikka nopeudet on erisuuruiset. Kiihdyttävä voima kasvaa hyppyesteen jälkeen kyllä, koska koira haluaa mennä taas kovempaa.
» Birch, E. and Lesniak, K., 2012. Effect of fence height on joint angles of agility dogs. The Veterinary Journal 198: e99-e102.
» Edellisessä tutkittu kahdella hyppykorkeudella (7% alle ja 51% yli säkäkorkeuden) eri kokoisilla maksikoirilla. Toisin sanoen mikä vaikutus on kun juuri alle rajan oleva koira hyppää medeissä ja juuri yli rajan oleva makseissa täysillä korkeuksilla. Agilityn äitimaassa Englannissa (KC) lopputulos taisi olla, että lisättiin vaihtoehdoksi kisoihin Lower Height Option eli kaikki maksit hyppää 55cm. Ei siis ilmeisesti huolta vauhtien kasvusta.
» Birch, E., Boyd, J., Doyle, G. and Pullen. A., 2015a. The effects of altered distances between hurdles on the jump kinematics and apparent joint angulations of large agility dogs. The Veterinary Journal 204: 174-178.
» Birch, E., Boyd, J., Doyle, G. and Pullen. A., 2015b. Small and medium agility dogs alter their kinematics when the distance between hurdles differs. Comparative Exercise Physiology 11: 75-78.
» Birch, E., Boyd, J. and Carter, A. An examination of jump kinematics in dogs over increasing hurdle heights. Comparative Exercise Physiology, 2016 online.
» Edellisessä on tutkittu tarkemmin hyppykorkeuden vaikutusta kisaavilla koirilla ja todettu, että 126% tai yli säkäkorkeuden aiheuttaa ongelmia, koska koirat alkavat olla lähellä hyppykapasiteettinsa rajoja ylläpitääkseen maksimaalista vauhtiaan (kilpailun yksi päätarkoitus?). Koira alkaa ponnistamaan lähempää rimaa ja alastulosta tulee jyrkempi.
» "However, this length of trajectory then decreased significantly when dogs were jumping ≥126% of their height. This is of particular interest as, unlike jump speed, length
» of trajectory alters significantly at this percentage height illustrating how dogs jumping ≥126% of their height have to significantly alter their jump kinematics to allow for hurdle clearance.... This decrease may potentially indicate that dogs are nearing their limits when clearing hurdles of this height."» 126-prosenttia tarkoittaa 43-senttisellä 54,18cm ja 50-senttisellä 63,00cm. Pikkumakseissa 50cm ja makseissa 60cm tuntuisi tämänkin johdosta perustellulta kokeneille koirille. Muille alemmat.
» Huomioitavaa tutkimuksissa on myös se, että suurimmaksi riskiryhmäksi on todettu nykyisen maksiluokan ala-rajalla olevat bordercolliet hyvin ymmärrettävistä syistä. Siksi juuri bc:eitä on käytetty testeissä ja se on ihan perusteltua. Jos tämän ryhmän riskejä saadaan pienennettyä, muutkin siitä hyötyvät.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: ITe , Huhtikuun 24, 2017 kello: 14:48:26:Pahoin pelkään että huonompaan suuntaan mennään.
Arvelen, että tässä käy näin. Ensiksi kaikki ovat ratki riemuissaan ja vauhdit kasvavat. Sitten tulee hallintaongelmia ja vahinkoja alkaa sattua. Sitten tuomarit ryhtyvät tekemään rataprofiileihin muutoksia joilla vauhtia saataisiin hillittyä ja ennaltaehkäistäisiin vahinkoja. Seuraavaksi vaaditaan renkaiden poistoa, putkien mutkaisuuteen asetetaan rajoituksia, esteille lähestymiskulmiin tulee sääntöjä. Koirat alkavat hajota entistä nuorempina. Maailmalla ei pärjätä koska tuomarit ovat tehneet ratoja joissa vauhtia on karsittu.
Suomi on ollut pitkään maailman kärkimaita agilityn kehittämisessä mutta kaikkea kehitystä ei pitäisi tehdä vain siksi, että pitää kehittää, koska kaikki kehitys ei ole hyvästä. Ehkä olisi pitänyt seurailla kuinka naapurimaassa laji muuttuu ja ryhtyä sitten vasta toimiin jos olisi hyväksi havaittu.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Nostradamus , Toukokuun 16, 2017 kello: 12:49:21:Ilmeisesti näillä puheilla suurin osa vahingoista tulee tällä hetkellä belggareille. Ne tällä hetkellä hyppää reilusti alle säkäkorkeutensa rimakorkeuksia (belgin säkä 60-70 cm ja rimakorkeudet 55-60 cm maksi3-luokassa tähän mennessä), ja ovat nopeita (jos ajattelee edellistä SM-mitalistia). Tai just ne medi-bc:t ja kelpiet. Tämä tilannehan on ollut näillä yksilöillä jo vuosia, muut koirathan tulee vaan samalle tasolle näiden kanssa. Onko näillä koirilla oikeasti elämä vaikeampaa ja turvattomampaa vai onko ongelma ohjaajien korvien välissä?
Juuri viime viikonloppuna katselin 3-luokan kisoissa useampia pikkubortsuja, jotka joutuivat tekemään kyllä kohtuuttomasti töitä 60 cm korkeiden hyppyjen eteen. Hyvät etenemät oli, mutta raskasta niille oli selkeästi hypätä. Ja SIIS jokainen pikkumaksin omistaja saa pysyä maksiluokassa, jos uskoo että turvallisuus vaarantuu pikkumakseissa. Eiköhän kaikki osaa katsoa missä luokassa koirallensa on sopivinta kisata. Kai ne, joiden mielestä rimakorkeudet on liian matalat, pysyvät siellä ylemmässä säkäluokassa.
Omasta mielestä ne alimmat säkäkorkeudet (mm. pikkumakseissa 40 cm, makseissa 50 cm) olisi voitu jättää päättämättä, mutta vähän epäilen alkaako tuomarit edes käyttää noita alimpia rimakorkeuksia ollenkaan.
Vastineena juttuun: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Tiitaa , Huhtikuun 23, 2017 kello: 19:03:00:Tiitaa kirjoitti:
» Mielenkiinnolla odotan miten nämä myllerryksessä vaikuttavat. Odotettavissa on varmaankin ainakin
» - Päivien venyminen kisaajalle. Perustuen opetukseen että osallistujia per säkäluokka on vähemmän-> ei perättäistä startteja niin usein
» - päivien venyminen järjestäjälle. Useampia muutoksia rimakorkeuksiin
» - talkoilijoiden riittävyys seuroissa. Aika monessa paikassa ne on jo nyt kortilla ja jos päivät pitenevät..
» - Tarvitseeko SAGIN ohjelmat muutoksia ja kuka ne toteuttaa? Kustannukset?
» - Olemassa olevien esteiden muokkaukset seuroissa.. kuinka paljon niitä tulee?» No tässä muutama kysymysmerkki näin aluksi
Itse toistaiseksi kiitän ja kumarran sL luokan tuloa, mutta olen monesti miettinyt, miksi agilityssä ei aleta käyttää nk. ristiin palkitsemista? Etenkin nyt, kun korkeudet ovat tasavertaisemmat.
Ristiinpalkitsessa rata on kaikille kokoluokille yksi ja sama, vain hyppykorkeudet muuttuu ja kolme parasta palkitaan kaikki kokoluokat keskenään verraten. Enää ei olisi mini, medi tai maksi luokan Suomen mestari, vaan olisi yksi Agilityn SM.
Olisko tälle ajatusmallille mitään käyttöä? Ainakin palkintokustannukset tippuisivat nykyisestä (hillitsee menoja -> osallistumismaksuja.
Löytääkö joku muita esteitä em. ajatusmallille, kuin sen, että olisikin vain yksi agilityn Suomen mestari kolmen sijaan?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Eulaalia , Toukokuun 29, 2017 kello: 10:48:36:Eulaalia kirjoitti:
» Tiitaa kirjoitti:
» » Mielenkiinnolla odotan miten nämä myllerryksessä vaikuttavat. Odotettavissa on varmaankin ainakin
» » - Päivien venyminen kisaajalle. Perustuen opetukseen että osallistujia per säkäluokka on vähemmän-> ei perättäistä startteja niin usein
» » - päivien venyminen järjestäjälle. Useampia muutoksia rimakorkeuksiin
» » - talkoilijoiden riittävyys seuroissa. Aika monessa paikassa ne on jo nyt kortilla ja jos päivät pitenevät..
» » - Tarvitseeko SAGIN ohjelmat muutoksia ja kuka ne toteuttaa? Kustannukset?
» » - Olemassa olevien esteiden muokkaukset seuroissa.. kuinka paljon niitä tulee?» » No tässä muutama kysymysmerkki näin aluksi
» Itse toistaiseksi kiitän ja kumarran sL luokan tuloa, mutta olen monesti miettinyt, miksi agilityssä ei aleta käyttää nk. ristiin palkitsemista? Etenkin nyt, kun korkeudet ovat tasavertaisemmat.
» Ristiinpalkitsessa rata on kaikille kokoluokille yksi ja sama, vain hyppykorkeudet muuttuu ja kolme parasta palkitaan kaikki kokoluokat keskenään verraten. Enää ei olisi mini, medi tai maksi luokan Suomen mestari, vaan olisi yksi Agilityn SM.
» Olisko tälle ajatusmallille mitään käyttöä? Ainakin palkintokustannukset tippuisivat nykyisestä (hillitsee menoja -> osallistumismaksuja.
» Löytääkö joku muita esteitä em. ajatusmallille, kuin sen, että olisikin vain yksi agilityn Suomen mestari kolmen sijaan?
Eri kokoluokkien suoritukset eivät selvästikään ole keskenään vertailukelpoisia sellaisenaan. Täysin riippuen rataprofiilista (tai ehkäpä jopa siitä riippumatta) tietty koko on vain nopeampi. Hyvin nopeasti tultaisiin siihen, että tarvitaan jonkinnäköisiä korjauskertoimia (à la parakisaajat) eri kokoluokkien tasapäistämiseen, ja sitten päästäänkin tähän kaikkien rakastamaan draamavääntöön siitä kuka määrittää arvokisaajien korjauskertoimet ja millä perusteella.
Ei, ei ole hyvä idea.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: 💩 , Toukokuun 29, 2017 kello: 16:01:55:💩 kirjoitti:
» Eulaalia kirjoitti:
» » Tiitaa kirjoitti:
» » » Mielenkiinnolla odotan miten nämä myllerryksessä vaikuttavat. Odotettavissa on varmaankin ainakin
» » » - Päivien venyminen kisaajalle. Perustuen opetukseen että osallistujia per säkäluokka on vähemmän-> ei perättäistä startteja niin usein
» » » - päivien venyminen järjestäjälle. Useampia muutoksia rimakorkeuksiin
» » » - talkoilijoiden riittävyys seuroissa. Aika monessa paikassa ne on jo nyt kortilla ja jos päivät pitenevät..
» » » - Tarvitseeko SAGIN ohjelmat muutoksia ja kuka ne toteuttaa? Kustannukset?
» » » - Olemassa olevien esteiden muokkaukset seuroissa.. kuinka paljon niitä tulee?» » » No tässä muutama kysymysmerkki näin aluksi
» » Itse toistaiseksi kiitän ja kumarran sL luokan tuloa, mutta olen monesti miettinyt, miksi agilityssä ei aleta käyttää nk. ristiin palkitsemista? Etenkin nyt, kun korkeudet ovat tasavertaisemmat.
» » Ristiinpalkitsessa rata on kaikille kokoluokille yksi ja sama, vain hyppykorkeudet muuttuu ja kolme parasta palkitaan kaikki kokoluokat keskenään verraten. Enää ei olisi mini, medi tai maksi luokan Suomen mestari, vaan olisi yksi Agilityn SM.
» » Olisko tälle ajatusmallille mitään käyttöä? Ainakin palkintokustannukset tippuisivat nykyisestä (hillitsee menoja -> osallistumismaksuja.
» » Löytääkö joku muita esteitä em. ajatusmallille, kuin sen, että olisikin vain yksi agilityn Suomen mestari kolmen sijaan?
» Eri kokoluokkien suoritukset eivät selvästikään ole keskenään vertailukelpoisia sellaisenaan. Täysin riippuen rataprofiilista (tai ehkäpä jopa siitä riippumatta) tietty koko on vain nopeampi. Hyvin nopeasti tultaisiin siihen, että tarvitaan jonkinnäköisiä korjauskertoimia (à la parakisaajat) eri kokoluokkien tasapäistämiseen, ja sitten päästäänkin tähän kaikkien rakastamaan draamavääntöön siitä kuka määrittää arvokisaajien korjauskertoimet ja millä perusteella.
» Ei, ei ole hyvä idea.
Kerrankin samaa mieltä kakkakasan kanssa.
Ehdotus on täysin kuolleena syntynyt ajatus.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Eulaalia , Toukokuun 29, 2017 kello: 10:48:36:Eulaalia kirjoitti:
» Tiitaa kirjoitti:
» » Mielenkiinnolla odotan miten nämä myllerryksessä vaikuttavat. Odotettavissa on varmaankin ainakin
» » - Päivien venyminen kisaajalle. Perustuen opetukseen että osallistujia per säkäluokka on vähemmän-> ei perättäistä startteja niin usein
» » - päivien venyminen järjestäjälle. Useampia muutoksia rimakorkeuksiin
» » - talkoilijoiden riittävyys seuroissa. Aika monessa paikassa ne on jo nyt kortilla ja jos päivät pitenevät..
» » - Tarvitseeko SAGIN ohjelmat muutoksia ja kuka ne toteuttaa? Kustannukset?
» » - Olemassa olevien esteiden muokkaukset seuroissa.. kuinka paljon niitä tulee?» » No tässä muutama kysymysmerkki näin aluksi
» Itse toistaiseksi kiitän ja kumarran sL luokan tuloa, mutta olen monesti miettinyt, miksi agilityssä ei aleta käyttää nk. ristiin palkitsemista? Etenkin nyt, kun korkeudet ovat tasavertaisemmat.
» Ristiinpalkitsessa rata on kaikille kokoluokille yksi ja sama, vain hyppykorkeudet muuttuu ja kolme parasta palkitaan kaikki kokoluokat keskenään verraten. Enää ei olisi mini, medi tai maksi luokan Suomen mestari, vaan olisi yksi Agilityn SM.
» Olisko tälle ajatusmallille mitään käyttöä? Ainakin palkintokustannukset tippuisivat nykyisestä (hillitsee menoja -> osallistumismaksuja.
» Löytääkö joku muita esteitä em. ajatusmallille, kuin sen, että olisikin vain yksi agilityn Suomen mestari kolmen sijaan?
Idea ei ainakaan SM-tasolla toimi mitenkään nykyisillä osallistujamäärilla kun nyt kisoja käydään kolmella kentällä samaan aikaan ja silti päivä ei meinaa riittää :) Eikä tuo kovin tasapuolista olisi muutenkaan eikä mitenkään vertailukelpoista. Sen sijaan tavis-kisoissa ja alemmissa tasoluokissa tuossa voisi olla ideaa kun luokat ovat kovin pieniä jo nyt ja jatkossa jakaantuvat vielä enemmän eikä yhswn säkäluokan sisällä välttämättä toteudu kilpailu. Tai ainakin voisi miettiä edes pikkuminien ja minien tulosten yhdistämistä yhdeksi sekä pikkumaksien ja maksien yhdistämistä 1- ja 2-luokissa ? Eli olisi palkintojen jaon kannalta vain kolme säkäluokkaa kuten nytkin.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Samaa mieltä , Toukokuun 30, 2017 kello: 08:02:05:Jos koirakot suorittavat saman radan, niin miksi tulokset eivät ole vertailukelpoisia? Kyllä minä olen kisoissa usein nähnyt mineillä samoja suoritusaikoja kuin makseilla.
Ainut mistä löydän epäkohdan on keinun laskunopeus.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: jesuppa , Toukokuun 30, 2017 kello: 22:22:03:jesuppa kirjoitti:
» Jos koirakot suorittavat saman radan, niin miksi tulokset eivät ole vertailukelpoisia? Kyllä minä olen kisoissa usein nähnyt mineillä samoja suoritusaikoja kuin makseilla.» Ainut mistä löydän epäkohdan on keinun laskunopeus.
"Kyllä minä olen usein nähnyt"... Pettämätön ja täysin tilastollisesti aukoton argumentti. Eipä tuohon voi vastaan väittää.
Niin, mitenkäs ne kontaktit noin yleensä, kun niitä ei skaalata koiran kokoon mitenkään. Sama rata eri hyppykorkeuksin ei ole sama rata.
Jos vaikkapa niissä arvokisoissa olisi ensin eri luokkien etenemät keskimäärin samaa luokkaa niin asiasta voisi edes keskustella.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: 💩 , Toukokuun 30, 2017 kello: 22:43:20:💩 kirjoitti:
» jesuppa kirjoitti:
» » Jos koirakot suorittavat saman radan, niin miksi tulokset eivät ole vertailukelpoisia? Kyllä minä olen kisoissa usein nähnyt mineillä samoja suoritusaikoja kuin makseilla.» » Ainut mistä löydän epäkohdan on keinun laskunopeus.
» "Kyllä minä olen usein nähnyt"... Pettämätön ja täysin tilastollisesti aukoton argumentti. Eipä tuohon voi vastaan väittää.
» Niin, mitenkäs ne kontaktit noin yleensä, kun niitä ei skaalata koiran kokoon mitenkään. Sama rata eri hyppykorkeuksin ei ole sama rata.
» Jos vaikkapa niissä arvokisoissa olisi ensin eri luokkien etenemät keskimäärin samaa luokkaa niin asiasta voisi edes keskustella.
Jos nyt katsotaan vaikka vuoden 2016 maajoukkuekarsintoja, joissa ensimmäistä rataa lukuun ottamatta radat olivat samat kaikille, tuloslista näyttäisi tältä:
RATA 3 (AGILITY)
Jaakko & Dao (L) 39,32
Janita & Fu (L) 39,68
Santtu & Rai Rai (L) 40,28
Raisa & Repo (L) 40,29
Anni & Ralli (S) 40,33
Joona & Rusina (L) 40,71
Tuulia & Pirtu (L) 40,97
Marko & Kitty (L) 41,13
Anu & Budi (M) 41,18
Niina-Liina & Pulmu (L) 41,25
Jenna & Neon (S) 41,29
Sari & Wingo (L) 41,4
Sari & Uri (L) 41,5
Iida & Hunni (S) 41,61
Sami & Lex (M) 41,65
Kaisa & Ella (M) 41,77
Jenna & Tiku (S) 41,82RATA 4 (HYPPY)
Jenna & Neon (S) 30,13
Santtu & Rai Rai (L) 30,36
Iida & Hunni (S) 30,38
Jenna & Tiku (S) 30,5
Jonna & Nana (M) 30,83
Sanni & Goa (M) 31,04
Kaisa & Hikka (M) 31,4
Sanni & Sur (L) 31,41
Raisa & Repo (L) 31,48
Niina-Liina & Rei (L) 31,62
Jonna & Kuura (M) 31,63
Harri & Herr Gunther (L) 32,03
Ann-Cathrine & Wii (S) 32,35
Satu & Java (M) 32,37
Outi & Aino (S) 32,46
Jade & Esso (M) 32,47
Taija & Iisi (L) 32,69
Reetta & Höyry (L) 32,80
Mika & Bablo (M) 32,88
Janne & Andy (L) 32,92
Nopeasti tästä voi tehdä muutamia vaihtoehtoista johtopäätöksiä:
(a) Hyppyradoilla kokoluokkien väliset erot eivät ole huomattavan suuria vaan rataprofiilista riippuu minkä kokoluokan koirat ovat nopeimpia; tai
(b) Maailmanluokan minit kisavat ihan tasapäisesti maksien kanssa hyppyradoilla.(c) Agilityradoilla kokoluokka korreloi paljon selkeämmin nopeuden kanssa ja maksien vauhti agilityradalla on korkeampi kuin pienempien kokoluokkien;
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Karsinnat 2016 , Toukokuun 30, 2017 kello: 23:34:01:Karsinnat 2016 kirjoitti:
» Nopeasti tästä voi tehdä muutamia vaihtoehtoista johtopäätöksiä:
» (a) Hyppyradoilla kokoluokkien väliset erot eivät ole huomattavan suuria vaan rataprofiilista riippuu minkä kokoluokan koirat ovat nopeimpia; tai
» (b) Maailmanluokan minit kisavat ihan tasapäisesti maksien kanssa hyppyradoilla.» (c) Agilityradoilla kokoluokka korreloi paljon selkeämmin nopeuden kanssa ja maksien vauhti agilityradalla on korkeampi kuin pienempien kokoluokkien;
Minä olen törmännyt aika usein siihen, että medeillä on nopeimmat ajat. Tai ehkäpä muistan vain ne kerrat :D
Halli-SM finaalissa oli sama agilityrata kaikille säkäluokille ja alla on näkyvissä kaikkien säkäluokkien yhdistetyt tulokset. Nyt medikoiria on 10 parhaan joukossa 7kpl!!! Muutaman kisan perusteella ei kannata tehdä liian suuria johtopäätöksiä, mutta minun havainnoissa medikoirilla hypyillä ilmassa vietetty aika ja laukka-askeleen pituus suosivat kelloa :-) Hyppykorkeuksien muuttuessa tilanne voi muuttua. Jatkossa voisin kuvitella, että pikkumaksit voivat olla tässä kisassa todella kovia.
M 1 shelam Goa Sanni Kariniemi P-HAU 35,99
M 2 shelam Nana Jonna Kannisto HSKH 36,00
L 3 borcol Fu Janita Leinonen LAW 36,08
M 4 espves Oodi Ville Liukka HAU 36,36
L 5 borcol Rai Rai Santtu Stenberg TSAU 37,28
M 6 pyrpap Ruu Minna Päivärinta LÄGI 37,29
S 7 shelam Xenon Iina Asunta HAU 38,01
M 8 espves Ronja Ville Liukka HAU 38,04
M 9 x-rotu Winston Jonna Aaltonen HAU 38,49
M 10 koohon Lex Sami Oksa HAU 38,84
L 11 borcol Höyry Reetta Rounaja ACTIV 39,06
M 12 kesvil Core Heidi Savolainen SWAU 39,08
L 13 belpag Zorro Kim Kurkinen RIMA 39,13
L 14 borcol Into Tiina Koistinen RIMA 39,23
M 15 novnou Riesa Elena Nisula HSKK 39,28
L 16 auskel Andy Janne Karstunen BAT 39,45
S 17 parson Pinna Eerika Pasanen HAU 39,69
L 18 borcol Ross Janika Karenmaa RAUMA 39,85
L 19 auskel Noah Sonja Paavola TSAU 39,88
M 20 shelam Halo Outi Korhonen HU-PU 40,33
S 21 parson Fly Sari Puusaari RIMA 40,86
M 22 espves Flaxi Hanna Haataja ACTIV 41,43
S 23 shelam Räyhis Terhi Helaja KOTKA 42,00
S 24 shelam Wii Irene Erling ATD 43,18
S 25 x-rotu Buffy Nina Hiltunen JOA 43,40Ja nyt odotellaan sitten maksi- ja minikoirakoiden puolustajien vastaiskua ;-)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Ville L , Toukokuun 31, 2017 kello: 00:23:59:Ville L kirjoitti:
» Karsinnat 2016 kirjoitti:» » Nopeasti tästä voi tehdä muutamia vaihtoehtoista johtopäätöksiä:
» » (a) Hyppyradoilla kokoluokkien väliset erot eivät ole huomattavan suuria vaan rataprofiilista riippuu minkä kokoluokan koirat ovat nopeimpia; tai
» » (b) Maailmanluokan minit kisavat ihan tasapäisesti maksien kanssa hyppyradoilla.» » (c) Agilityradoilla kokoluokka korreloi paljon selkeämmin nopeuden kanssa ja maksien vauhti agilityradalla on korkeampi kuin pienempien kokoluokkien;
» Minä olen törmännyt aika usein siihen, että medeillä on nopeimmat ajat. Tai ehkäpä muistan vain ne kerrat :D
» Halli-SM finaalissa oli sama agilityrata kaikille säkäluokille ja alla on näkyvissä kaikkien säkäluokkien yhdistetyt tulokset. Nyt medikoiria on 10 parhaan joukossa 7kpl!!! Muutaman kisan perusteella ei kannata tehdä liian suuria johtopäätöksiä, mutta minun havainnoissa medikoirilla hypyillä ilmassa vietetty aika ja laukka-askeleen pituus suosivat kelloa :-) Hyppykorkeuksien muuttuessa tilanne voi muuttua. Jatkossa voisin kuvitella, että pikkumaksit voivat olla tässä kisassa todella kovia.
» M 1 shelam Goa Sanni Kariniemi P-HAU 35,99
» M 2 shelam Nana Jonna Kannisto HSKH 36,00
» L 3 borcol Fu Janita Leinonen LAW 36,08
» M 4 espves Oodi Ville Liukka HAU 36,36
» L 5 borcol Rai Rai Santtu Stenberg TSAU 37,28
» M 6 pyrpap Ruu Minna Päivärinta LÄGI 37,29
» S 7 shelam Xenon Iina Asunta HAU 38,01
» M 8 espves Ronja Ville Liukka HAU 38,04
» M 9 x-rotu Winston Jonna Aaltonen HAU 38,49
» M 10 koohon Lex Sami Oksa HAU 38,84
» L 11 borcol Höyry Reetta Rounaja ACTIV 39,06
» M 12 kesvil Core Heidi Savolainen SWAU 39,08
» L 13 belpag Zorro Kim Kurkinen RIMA 39,13
» L 14 borcol Into Tiina Koistinen RIMA 39,23
» M 15 novnou Riesa Elena Nisula HSKK 39,28
» L 16 auskel Andy Janne Karstunen BAT 39,45
» S 17 parson Pinna Eerika Pasanen HAU 39,69
» L 18 borcol Ross Janika Karenmaa RAUMA 39,85
» L 19 auskel Noah Sonja Paavola TSAU 39,88
» M 20 shelam Halo Outi Korhonen HU-PU 40,33
» S 21 parson Fly Sari Puusaari RIMA 40,86
» M 22 espves Flaxi Hanna Haataja ACTIV 41,43
» S 23 shelam Räyhis Terhi Helaja KOTKA 42,00
» S 24 shelam Wii Irene Erling ATD 43,18
» S 25 x-rotu Buffy Nina Hiltunen JOA 43,40» Ja nyt odotellaan sitten maksi- ja minikoirakoiden puolustajien vastaiskua ;-)
Jotenkin muistelen tuota finaalikisaa ja sen radan rakennusta niin, että pientä säätöä rataan tein säkäluokkakohtaisesti. Tarkoitus säädöillä oli kuitenkin yrittää saada tietyt linjat samantyylisiksi eri säkäluokissa ja on vaikea sanoa miten tuo kellossa näkyi. Todennäköisesti maksit eivät olisi kuitenkaan pystyneet "puristamaan" samoille (ehkä lyhyemmille) linjoille minien kanssa eli käytännössä muutosten lopputulos +- nolla aikoihin ? Toisaalta maksikoiran ohjaana olen sitä mieltä, että tämä nopeusasia voidaan selvittää aukottomasti vain täsmälleen samalla radalla ja siten että kaikki säkäluokat hyppää ne samat 60 cm hypyt ;)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto L , Kesäkuun 1, 2017 kello: 13:17:59:Arto L kirjoitti:
» Ville L kirjoitti:
» » Karsinnat 2016 kirjoitti:» » » Nopeasti tästä voi tehdä muutamia vaihtoehtoista johtopäätöksiä:
» » » (a) Hyppyradoilla kokoluokkien väliset erot eivät ole huomattavan suuria vaan rataprofiilista riippuu minkä kokoluokan koirat ovat nopeimpia; tai
» » » (b) Maailmanluokan minit kisavat ihan tasapäisesti maksien kanssa hyppyradoilla.» » » (c) Agilityradoilla kokoluokka korreloi paljon selkeämmin nopeuden kanssa ja maksien vauhti agilityradalla on korkeampi kuin pienempien kokoluokkien;
» » Minä olen törmännyt aika usein siihen, että medeillä on nopeimmat ajat. Tai ehkäpä muistan vain ne kerrat :D
» » Halli-SM finaalissa oli sama agilityrata kaikille säkäluokille ja alla on näkyvissä kaikkien säkäluokkien yhdistetyt tulokset. Nyt medikoiria on 10 parhaan joukossa 7kpl!!! Muutaman kisan perusteella ei kannata tehdä liian suuria johtopäätöksiä, mutta minun havainnoissa medikoirilla hypyillä ilmassa vietetty aika ja laukka-askeleen pituus suosivat kelloa :-) Hyppykorkeuksien muuttuessa tilanne voi muuttua. Jatkossa voisin kuvitella, että pikkumaksit voivat olla tässä kisassa todella kovia.
» » M 1 shelam Goa Sanni Kariniemi P-HAU 35,99
» » M 2 shelam Nana Jonna Kannisto HSKH 36,00
» » L 3 borcol Fu Janita Leinonen LAW 36,08
» » M 4 espves Oodi Ville Liukka HAU 36,36
» » L 5 borcol Rai Rai Santtu Stenberg TSAU 37,28
» » M 6 pyrpap Ruu Minna Päivärinta LÄGI 37,29
» » S 7 shelam Xenon Iina Asunta HAU 38,01
» » M 8 espves Ronja Ville Liukka HAU 38,04
» » M 9 x-rotu Winston Jonna Aaltonen HAU 38,49
» » M 10 koohon Lex Sami Oksa HAU 38,84
» » L 11 borcol Höyry Reetta Rounaja ACTIV 39,06
» » M 12 kesvil Core Heidi Savolainen SWAU 39,08
» » L 13 belpag Zorro Kim Kurkinen RIMA 39,13
» » L 14 borcol Into Tiina Koistinen RIMA 39,23
» » M 15 novnou Riesa Elena Nisula HSKK 39,28
» » L 16 auskel Andy Janne Karstunen BAT 39,45
» » S 17 parson Pinna Eerika Pasanen HAU 39,69
» » L 18 borcol Ross Janika Karenmaa RAUMA 39,85
» » L 19 auskel Noah Sonja Paavola TSAU 39,88
» » M 20 shelam Halo Outi Korhonen HU-PU 40,33
» » S 21 parson Fly Sari Puusaari RIMA 40,86
» » M 22 espves Flaxi Hanna Haataja ACTIV 41,43
» » S 23 shelam Räyhis Terhi Helaja KOTKA 42,00
» » S 24 shelam Wii Irene Erling ATD 43,18
» » S 25 x-rotu Buffy Nina Hiltunen JOA 43,40» » Ja nyt odotellaan sitten maksi- ja minikoirakoiden puolustajien vastaiskua ;-)
» Jotenkin muistelen tuota finaalikisaa ja sen radan rakennusta niin, että pientä säätöä rataan tein säkäluokkakohtaisesti. Tarkoitus säädöillä oli kuitenkin yrittää saada tietyt linjat samantyylisiksi eri säkäluokissa ja on vaikea sanoa miten tuo kellossa näkyi. Todennäköisesti maksit eivät olisi kuitenkaan pystyneet "puristamaan" samoille (ehkä lyhyemmille) linjoille minien kanssa eli käytännössä muutosten lopputulos +- nolla aikoihin ? Toisaalta maksikoiran ohjaana olen sitä mieltä, että tämä nopeusasia voidaan selvittää aukottomasti vain täsmälleen samalla radalla ja siten että kaikki säkäluokat hyppää ne samat 60 cm hypyt ;)
Vertailua voidaan toki tehdä huipun mukaan tai sitten hakea jotain tilastollista lähestymistä nopeuksiin kunkin luokan sisällä. Ainakaan pikkuminit eivät luokkana voi päästä samoihin etenemiin maksiluokan kanssa. Yksittäiset koirat voivat aina olla poikkeus ja lajia ei tulisi kehittää yksittäistapausten perusteella.
Vinttikoirakisoissa jopa saman rodun ylikorkeat kisaavat erikseen. Matka pysyy samana ja myös rata, mutta isompi koira vaan menee lujempaa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: iso , Kesäkuun 6, 2017 kello: 14:40:50:iso kirjoitti:
» Vertailua voidaan toki tehdä huipun mukaan tai sitten hakea jotain tilastollista lähestymistä nopeuksiin kunkin luokan sisällä. Ainakaan pikkuminit eivät luokkana voi päästä samoihin etenemiin maksiluokan kanssa. Yksittäiset koirat voivat aina olla poikkeus ja lajia ei tulisi kehittää yksittäistapausten perusteella.
» Vinttikoirakisoissa jopa saman rodun ylikorkeat kisaavat erikseen. Matka pysyy samana ja myös rata, mutta isompi koira vaan menee lujempaa.
Koska agilityssä ei ole kyse pelkästään koiran etenemisnopeudesta, eri kokoluokkien koiria voi olla mahdollista vertailla keskenään, joskin selvää on, että rataprofiililla on suuri vaikutus. Mitä enemmän radalla ”luukutetaan täysillä suoraan”, sitä enemmän koiran maksiminopeus vaikuttaa ja kookkaammat koirat liikkumat vääjäämättä nopeammin. Korkeampia rimoja hyppäävä kookkaampi koira puolestaan viipyy kauemmin hypyissä, joten paljon käännöksiä ja erityisesti kääntyviä hyppyjä sisältävällä radalla mini tai medi voi hyvin suorittaa radan nopeammin kuin maksi vaikka suorassa juoksussa maksi varmasti on nopeampi. Eri asia sitten on, jos koira menee kokoonsa nähden matalilla hypyillä, jolloin kookkaampi koira varmasti on nopeampi.
Vastineena juttuun: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Tiitaa , Huhtikuun 23, 2017 kello: 19:03:00:Tämä juttu sopii tähän uudistunut agi otsikon alle.
Nyt kun jatkettiin karsintoihin ilmoittautumis aikaa 19.6 asti niin käy että tuloksia alkaa leikkautumaan pois viime kesältä. Esim SM iltakisajen pisteet tippuu pois. Eli kaikki tulokset viime kesältä ennen 19.6 tulee poistumaan rankingista.
Aikaisemmin ilmoitettiin että ranking sulkeutuu kuukautta ennen karsintoja(kesäkuun alussa).
Nyt vajaa kuukausi ennen 22.5 ilmoitettiin että pisteitä voi kerätä 19.6 asti.
Kuitenkin voisi kuvitella että mennään niin kuin on ilmoitettu ja ranking sulkeutuu kesäkuun alussa. Eipä käynytkään niin. Jos kisaajan pitää suunnitella kisakalenteria kuukausia eteenpäin niin tälläinen sitten ihan kiva yllätys.Samaan sarjaan menee ensi vuoden karsintoihin pääsy. Rankingista pääsee noin 40 koirakkoa karsintoihin. Ei tätä rankingia ole tehty siihen että sillä voidaan esikarsia kisaajat noin pieneksi. Kun on 10-12 hyvää tulosta niin loppujen tulosten merkitys nousee arvoon arvattomaan. Yksittäisen kilpailun tulos voi estää pääsyn karsintoihin riippuen vaadittavista pisteistä.
Eli niin kuin alussa kirjoitin että tämä sopii tähän uudistunut agi otsikon alle:
Nimenomaan että nyt uudistuksia tulee koko ajan ilman minkäänlaista pitkän tähtäimen
suunnitelmaa. Siltä ainakin vaikuttaa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: kisaaja , Kesäkuun 7, 2017 kello: 14:42:20:kisaaja kirjoitti:
» Tämä juttu sopii tähän uudistunut agi otsikon alle.» Samaan sarjaan menee ensi vuoden karsintoihin pääsy. Rankingista pääsee noin 40 koirakkoa karsintoihin. Ei tätä rankingia ole tehty siihen että sillä voidaan esikarsia kisaajat noin pieneksi. Kun on 10-12 hyvää tulosta niin loppujen tulosten merkitys nousee arvoon arvattomaan. Yksittäisen kilpailun tulos voi estää pääsyn karsintoihin riippuen vaadittavista pisteistä.
» Eli niin kuin alussa kirjoitin että tämä sopii tähän uudistunut agi otsikon alle:
» Nimenomaan että nyt uudistuksia tulee koko ajan ilman minkäänlaista pitkän tähtäimen
» suunnitelmaa. Siltä ainakin vaikuttaa.Eikö tuo paremminkin tarkoita, että jatketaan tämän vuoden karsinnoissa aloitettua kehityssuuntaa, että osallistumisoikeus karsintoihin saavutetaan EO-karsinnoissa ja ranking ainoastaan täydentää EO-karsintojen perusteella tapahtuvaa valintaa?
Karsintojen osallistujamäärän rajaaminen on myös hyvä kehityssuunta. Kukaan ei kai vakavissaan voi väittää, että Suomessa olisi missään kokoluokassa edes 40 koirakkoa, joilla on oikeasti mahdollisuuksia menestyä maailmalla.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Tulevaisuuden karsinnat , Kesäkuun 7, 2017 kello: 15:42:30:
» Eikö tuo paremminkin tarkoita, että jatketaan tämän vuoden karsinnoissa aloitettua kehityssuuntaa, että osallistumisoikeus karsintoihin saavutetaan EO-karsinnoissa ja ranking ainoastaan täydentää EO-karsintojen perusteella tapahtuvaa valintaa?» Karsintojen osallistujamäärän rajaaminen on myös hyvä kehityssuunta. Kukaan ei kai vakavissaan voi väittää, että Suomessa olisi missään kokoluokassa edes 40 koirakkoa, joilla on oikeasti mahdollisuuksia menestyä maailmalla.
Tuo tarkoittaa sitä että asuinpaikka, taloudellinen tilanne tai muu agilitystä riippumaton seikka parantaa mahdollisuuksia päästä mm-karsintoihin.
Ainakin saa useamman yrityksen.
Tähän tulee sitten kommentti että huipulle haluavat ovat valmiina panostamaan tai muuta sellaista.
Miksi karsintojen pienentäminen on hyvä suunta? Ai vain niiden joilla on todellisia
mahdollisuuksia pitää päästä karsintoihin. Miten se mitataan muuten kuin kilpailemalla toisiaan vastaan riittävän suuressa mittakaavassa?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: kisaaja , Kesäkuun 7, 2017 kello: 21:38:20:kisaaja kirjoitti:
» Tuo tarkoittaa sitä että asuinpaikka, taloudellinen tilanne tai muu agilitystä riippumaton seikka parantaa mahdollisuuksia päästä mm-karsintoihin.
ITe: Tästä olen oikeasti huolissani. Varsinkin opiskelijoilla taloudellinen tilanne voi vaikuttaa siihen, ettei heillä ole samoja mahdollisuuksia päästä kisoihin. Itse uskon PALJON ENEMMÄN NUORIIN kuin konkareihin, kun tavoitteeksi asetetaan voitto MM-kisoissa. Heillä tulee olla kunnolliset mahdollisuudet hankkia karsintakokemusta niin pian kuin vain mahdollista. Oppimiskäyrä nousee nopeasti ja vuoden viive haittaa edistymistä.
Jos karsintajärjestelmässä on mitään sellaisia elementtejä, jotka hidastavat nuorten kehitystä, tulee vakavasti harkita, miten tuo negaatio poistetaan. Jos joku väittää, että ketään ei tule suosia, niin myönnän avoimesti, että jos jotain on suosittava, niin minusta ne ovat juuri nuoret, jotka suosimista tarvitsevat. Kenelläkään muulla tuota tarvetta ei ole. Jos joku haluaa jotain muuta suosia, niin kysyn, että miksi? Minä en tunnista ainoatakaan muuta aitoa suosimisperustetta. Jos niitä ilmenee, ne tulisi mielestäni kitkeä pois.
» Miksi karsintojen pienentäminen on hyvä suunta? Ai vain niiden joilla on todellisia
» mahdollisuuksia pitää päästä karsintoihin. Miten se mitataan muuten kuin kilpailemalla toisiaan vastaan riittävän suuressa mittakaavassa?ITe: Kovimmat kotimaiset vastustajat tulisi lähtökohtaisesti kohdata mahdollisimman usein ei mahdollisimman harvoin. Tiedän, että toiset kuitenkin luovat kuntohuippuja vain tiettyjä määriä vuodessa (2 - 3) ja ovat osoittaneet, että tuon kuntohuipun aikana pystyvät haastamaan kenet tahansa. Nämä peruslähtökohdat ovat ristiriidassa keskenään. Jos siis mahdollisimman moni kohtaaminen ei onnistu tai katsotaan, että se ei vastaa kysymykseen kenellä on suurin potentiaali maailmanmestaruuteen, olemme tilanteessa, jossa on pakko tehdä valinnat vain muutaman tai vain yhden kisan perusteella. Tuolloin en ole lainkaan varma, että lähtökohtaisesti kovin pienestä kilpailijajoukosta löytyisivät juuri ne parhaat ja potentiaalisimmat maailmanmestariehdokkaat, varsinkin, kun suurena maana Suomessa iso joukko kisaajista ei kohtaa toisiaan kovinkaan helposti aidossa kilpailuympäristössä ja tasa-arvoisessa asemassa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: ITe , Kesäkuun 8, 2017 kello: 00:07:37:Seuraavat vastaukset ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä siten edusta SAGIn kantaa asiaan. Toki yritän ajaa asioita sellaiseen suntaan, mihin itse uskon, joten monessa asiassa olen asioista samaa mieltä SAGIn nykyisen linjan kanssa.
ITe kirjoitti:
» kisaaja kirjoitti:» » Tuo tarkoittaa sitä että asuinpaikka, taloudellinen tilanne tai muu agilitystä riippumaton seikka parantaa mahdollisuuksia päästä mm-karsintoihin.
» ITe: Tästä olen oikeasti huolissani. Varsinkin opiskelijoilla taloudellinen tilanne voi vaikuttaa siihen, ettei heillä ole samoja mahdollisuuksia päästä kisoihin. Itse uskon PALJON ENEMMÄN NUORIIN kuin konkareihin, kun tavoitteeksi asetetaan voitto MM-kisoissa. Heillä tulee olla kunnolliset mahdollisuudet hankkia karsintakokemusta niin pian kuin vain mahdollista. Oppimiskäyrä nousee nopeasti ja vuoden viive haittaa edistymistä.
Tätä oppimista varten on EO-karsinnat. EO-karsinnat tarjoavat mahdollisuuden karsintaharjoitteluun. Aiemmin Suomessa oli huipuille tarjolla 3 varmaa starttia, jossa paikalla oli koko Suomen agilitykärki (SM-karsintarata ja maajoukkuekarsinnan 2 rataa). Pärjäämällä SM-kisoissa ja karsinnoissa pääsi starttaamaan 7 kertaa.
Tällä kaudella (kausi 16-17) huippustartteja oli EO-karsinnassa kolmesti kolme starttia sekä ne aiemmilta vuosilta tutut 3 starttia on vielä tulossa. Eli yhteensä 12 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 5 starttia lisää (yksi lisää aiempiin vuosiin Halli-SM-kisoista).
Ensi vuonna (kausi 17-18) huippustartteja on EO-karsinnassa kolmesti kolmestarttia ja yksi startti lisää kaikille karsintoihin osallistuville. Eli 13 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 4 starttia lisää. Ensi kaudella maajoukkuekarsintoihin voi saada paikan vielä "viimeinen oljenkorsi"-kisasta. Siinä kisassa myös nuori voi päästä karsintakisoihin vaikka vain yhdellä kisaonnistumisella.
Paineistettujen kisamäärien kasvattaminen parantaa pitkässä juoksussa koko suomalaisen agilityn tasoa.
» Jos karsintajärjestelmässä on mitään sellaisia elementtejä, jotka hidastavat nuorten kehitystä, tulee vakavasti harkita, miten tuo negaatio poistetaan. Jos joku väittää, että ketään ei tule suosia, niin myönnän avoimesti, että jos jotain on suosittava, niin minusta ne ovat juuri nuoret, jotka suosimista tarvitsevat. Kenelläkään muulla tuota tarvetta ei ole. Jos joku haluaa jotain muuta suosia, niin kysyn, että miksi? Minä en tunnista ainoatakaan muuta aitoa suosimisperustetta. Jos niitä ilmenee, ne tulisi mielestäni kitkeä pois.
Minusta systeemin pitää olla tarpeeksi tasapuolinen. Täysin tasapuolista systeemiä ei ole olemassakaan, sillä jokainen karsintasysteemi on jonkinlainen kompromissi. Minusta systeemin ei pidä suosia ketään ei edes nuoria. Systeemin pitää olla sellainen, että se mahdollistaa parhaiden koirakoiden valinnan maajoukkueeseen. Tarpeeksi tasapuolinen ei tarkoita sitä, että kaikilla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet. Yhdessäkään lajissa kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Jokaisella lajilla on omat erityispiirteensä ja jokainen harrastus asettaa omia rajojaan (esimerkkeinä vaikka ralli, golf, ratsastus ja jääkiekko). Agilitystä ei pidä missään nimessä yrittää tehdä vaikeasti aloitettavaa lajia, vaan juuri päinvastoin. Maajoukkueen valintakriteerejä mietittäessä ei nuorison tai opiskelijoiden pidä kuitenkaan olla yhtään tärkeämmässä roolissa verrattuna muihin ihmisryhmiin.
» » Miksi karsintojen pienentäminen on hyvä suunta? Ai vain niiden joilla on todellisia
» » mahdollisuuksia pitää päästä karsintoihin. Miten se mitataan muuten kuin kilpailemalla toisiaan vastaan riittävän suuressa mittakaavassa?» ITe: Kovimmat kotimaiset vastustajat tulisi lähtökohtaisesti kohdata mahdollisimman usein ei mahdollisimman harvoin. Tiedän, että toiset kuitenkin luovat kuntohuippuja vain tiettyjä määriä vuodessa (2 - 3) ja ovat osoittaneet, että tuon kuntohuipun aikana pystyvät haastamaan kenet tahansa. Nämä peruslähtökohdat ovat ristiriidassa keskenään. Jos siis mahdollisimman moni kohtaaminen ei onnistu tai katsotaan, että se ei vastaa kysymykseen kenellä on suurin potentiaali maailmanmestaruuteen, olemme tilanteessa, jossa on pakko tehdä valinnat vain muutaman tai vain yhden kisan perusteella. Tuolloin en ole lainkaan varma, että lähtökohtaisesti kovin pienestä kilpailijajoukosta löytyisivät juuri ne parhaat ja potentiaalisimmat maailmanmestariehdokkaat, varsinkin, kun suurena maana Suomessa iso joukko kisaajista ei kohtaa toisiaan kovinkaan helposti aidossa kilpailuympäristössä ja tasa-arvoisessa asemassa.
Kuten aiemmin kirjoitin, niin systeemi on aina kormpromissi. Nykyinen kompromissi on ollut yhden viikkonlopun mittainen. Se on aiheuttanut ylisuuren karsinnan kahden radan jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa kaikki osallistujat kisaavat 8 starttia kolmeen päivään. Useampi startti pienentää sattuman mahdollisuutta. Suomalainen systeemi on ollut aika herkkä sattumalle, kun jatkoon pääsemiseksi pitää tehdä ensin nolla kahdelta radalta ja samaan aikaa joukkueeseen on joka vuosi päässyt kolmen tai jopa kahden radan tuloksilla. Eli karsintamenetelmää miettiessä pitää ajatella mm. seuraavia asioita:
-yksi vai useampi viikonloppu
-viikonlopun kesto: 2 vai 3 päivää
-kuinka monta rataa kisataan viikonloppuna
-kaikki juoksevat kaikki radat vai karsitaanko porukkaa
-kuinka monta osallistujaa pääsee karsintoihinKun muutetaan yhtä kohtaa, niin se vaikuttaa moneen muuhunkin kohtaan. Juuri tämän takia kyseessä on aina kompromissi.
Minusta nykyinen suuntaus on hyvä, karsintoihin ei voi päästä kuin osallistumalla kilpailuihin. Minimillään (vuonna 2018) yhteen agilitykilpailuun. Olemalla tarpeeksi hyvä oikeassa paikassa tarpeeksi monta kertaa, pääsee yrittämään maajoukkuepaikan lunastamista maajoukkuekarsinnoista. Mikäli käy niin, ettei vuonna 2018 saa paikkaa maajoukkuekarsinnoista, niin kuinka todennäköistä on se, että kysyinen koirakko olisi potentiaalinen MM-kisamenestyjä... Itse karsintakilpailu on onneksi täysin tasapuolinen - kouluttamalla koira tarpeeksi hyväksi ja tekemällä tarpeeksi nopeita nollia maajoukkuekarsinnoissa saa paikan maajoukkueessa :-)
Tsemppiä kaikille tämän (ja tulevien) vuosien arvokilpailuihin!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Ville L , Kesäkuun 8, 2017 kello: 16:21:12:Kiitos vastauksesta ja varsinkin perusteluista!
t: ITe
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Ville L , Kesäkuun 8, 2017 kello: 16:21:12:Mitähän tasavertaista siinä on että tehdään sm-kisoista ranking-kisat? SM-kisoihin ei päästä rankingin perusteella, vaan seitsemällä nollalla, joista kaksi saa olla hypäriltä, plus se tupla. Eivätkö silloin kaikki vähintään nämä nollat kasaan saaneet koirakot ole tasavertaisia ja kilpailevat sm-mitaleista tasavertaisesti? Ilmeisesti ei, kun kerran lähtöjärjestystä ei enää arvota!
Nyt viimeistään on päätöksentekijöillä mennyt puurot ja vellit ihan huolella sekaisin, ja vielä ilmoajan umpeuduttua!
Samallahan kärki voisi startata aamukahdeksalta, saisivat sitten jännätä iltapäivään tuleeko joku puskista ohi ;) Finaaliradallahan se voittaja ratkaistaan ja olisiko se niin suuri häpeä jos palkinotopallille yltäisi joku kuuman ryhmän ulkopuolelta?
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: keskikastia , Kesäkuun 10, 2017 kello: 16:09:48:keskikastia kirjoitti:
» Mitähän tasavertaista siinä on että tehdään sm-kisoista ranking-kisat? SM-kisoihin ei päästä rankingin perusteella, vaan seitsemällä nollalla, joista kaksi saa olla hypäriltä, plus se tupla. Eivätkö silloin kaikki vähintään nämä nollat kasaan saaneet koirakot ole tasavertaisia ja kilpailevat sm-mitaleista tasavertaisesti? Ilmeisesti ei, kun kerran lähtöjärjestystä ei enää arvota!
» Nyt viimeistään on päätöksentekijöillä mennyt puurot ja vellit ihan huolella sekaisin, ja vielä ilmoajan umpeuduttua!
» Samallahan kärki voisi startata aamukahdeksalta, saisivat sitten jännätä iltapäivään tuleeko joku puskista ohi ;) Finaaliradallahan se voittaja ratkaistaan ja olisiko se niin suuri häpeä jos palkinotopallille yltäisi joku kuuman ryhmän ulkopuolelta?Ihmettelin kanssa mitenkä rankingin mukainen lähtöjärjestys on muka tasavertainen kaikille. Arvonta olisi. Tässä nyt mennään ja erotellaan hyvät ja huonot valmiiksi. Heräkköö ne huonot kukolaulu aikaa ku ei ne kuiteska muuteska pärjää vai? Kannattaako koko ässämmiä tulevaisuudessa edes järjestääkä ku se titteli voidaa samalla luovuttaa sille rankingi parhaalle.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Juurikin niin , Kesäkuun 10, 2017 kello: 16:55:43:Juurikin niin kirjoitti:
» keskikastia kirjoitti:
» » Mitähän tasavertaista siinä on että tehdään sm-kisoista ranking-kisat? SM-kisoihin ei päästä rankingin perusteella, vaan seitsemällä nollalla, joista kaksi saa olla hypäriltä, plus se tupla. Eivätkö silloin kaikki vähintään nämä nollat kasaan saaneet koirakot ole tasavertaisia ja kilpailevat sm-mitaleista tasavertaisesti? Ilmeisesti ei, kun kerran lähtöjärjestystä ei enää arvota!
» » Nyt viimeistään on päätöksentekijöillä mennyt puurot ja vellit ihan huolella sekaisin, ja vielä ilmoajan umpeuduttua!
» » Samallahan kärki voisi startata aamukahdeksalta, saisivat sitten jännätä iltapäivään tuleeko joku puskista ohi ;) Finaaliradallahan se voittaja ratkaistaan ja olisiko se niin suuri häpeä jos palkinotopallille yltäisi joku kuuman ryhmän ulkopuolelta?» Ihmettelin kanssa mitenkä rankingin mukainen lähtöjärjestys on muka tasavertainen kaikille. Arvonta olisi. Tässä nyt mennään ja erotellaan hyvät ja huonot valmiiksi. Heräkköö ne huonot kukolaulu aikaa ku ei ne kuiteska muuteska pärjää vai? Kannattaako koko ässämmiä tulevaisuudessa edes järjestääkä ku se titteli voidaa samalla luovuttaa sille rankingi parhaalle.
Tulikohan mieleen, että kysessä saattaa kuitenkin olla harmiton kilpailuformaatin muokkaaminen paremmin yleisön ja median muottiin sopivaksi. Jos kilpailusi tulos on oikeasti siitä kiinni starttaatko ensimmäisenä vai viimeisenä, niin olet väärässä kisassa ja todennäköisesti väärässä lajissa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: 💩 , Kesäkuun 10, 2017 kello: 21:11:47:💩 kirjoitti:
» Juurikin niin kirjoitti:
» » keskikastia kirjoitti:
» » » Mitähän tasavertaista siinä on että tehdään sm-kisoista ranking-kisat? SM-kisoihin ei päästä rankingin perusteella, vaan seitsemällä nollalla, joista kaksi saa olla hypäriltä, plus se tupla. Eivätkö silloin kaikki vähintään nämä nollat kasaan saaneet koirakot ole tasavertaisia ja kilpailevat sm-mitaleista tasavertaisesti? Ilmeisesti ei, kun kerran lähtöjärjestystä ei enää arvota!
» » » Nyt viimeistään on päätöksentekijöillä mennyt puurot ja vellit ihan huolella sekaisin, ja vielä ilmoajan umpeuduttua!
» » » Samallahan kärki voisi startata aamukahdeksalta, saisivat sitten jännätä iltapäivään tuleeko joku puskista ohi ;) Finaaliradallahan se voittaja ratkaistaan ja olisiko se niin suuri häpeä jos palkinotopallille yltäisi joku kuuman ryhmän ulkopuolelta?» » Ihmettelin kanssa mitenkä rankingin mukainen lähtöjärjestys on muka tasavertainen kaikille. Arvonta olisi. Tässä nyt mennään ja erotellaan hyvät ja huonot valmiiksi. Heräkköö ne huonot kukolaulu aikaa ku ei ne kuiteska muuteska pärjää vai? Kannattaako koko ässämmiä tulevaisuudessa edes järjestääkä ku se titteli voidaa samalla luovuttaa sille rankingi parhaalle.
» Tulikohan mieleen, että kysessä saattaa kuitenkin olla harmiton kilpailuformaatin muokkaaminen paremmin yleisön ja median muottiin sopivaksi. Jos kilpailusi tulos on oikeasti siitä kiinni starttaatko ensimmäisenä vai viimeisenä, niin olet väärässä kisassa ja todennäköisesti väärässä lajissa.
Mulla on se ja sama missäkohtaa ite starttaan. Ei vaikuta tulokseen suuntaan eikä toiseen. Asiahan on vain niin että jos tuolla muutoksella haetaan tuota sanomaasi yleisön ja median muottiin muokkausta niin sen voisi myös sanoa suoraa eikä puhua kauniisti tasavertaisuudesta. Vai onko ne rankingin kärkinimet sitten mielestäsi niissä väärissä kisoissa?
Ymmärrän että muutoksia tehdään (muitakin kuin kyseinen), mutta muutoksista tiedottamisen ajankohdat on nyt useamman kerran ollut liian lähellä ko tapahtumaa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: keskikastia , Kesäkuun 10, 2017 kello: 16:09:48:keskikastia kirjoitti:
» Mitähän tasavertaista siinä on että tehdään sm-kisoista ranking-kisat? SM-kisoihin ei päästä rankingin perusteella, vaan seitsemällä nollalla, joista kaksi saa olla hypäriltä, plus se tupla. Eivätkö silloin kaikki vähintään nämä nollat kasaan saaneet koirakot ole tasavertaisia ja kilpailevat sm-mitaleista tasavertaisesti? Ilmeisesti ei, kun kerran lähtöjärjestystä ei enää arvota!
» Nyt viimeistään on päätöksentekijöillä mennyt puurot ja vellit ihan huolella sekaisin, ja vielä ilmoajan umpeuduttua!
» Samallahan kärki voisi startata aamukahdeksalta, saisivat sitten jännätä iltapäivään tuleeko joku puskista ohi ;) Finaaliradallahan se voittaja ratkaistaan ja olisiko se niin suuri häpeä jos palkinotopallille yltäisi joku kuuman ryhmän ulkopuolelta?Onko tällaisesta joku päätös ? Minulta on mennyt ihan ohi, että rankinj vaikuttaisi SM-kisoihin jotenkin... edes lähtöjärjestyksen osalta...
Mutta jos näin on, niin pitänee sitten varmistaa aamu-unet hyvällä sijoituksella rankingissa ensi kesälle :)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: 💩 , Kesäkuun 10, 2017 kello: 21:11:47:💩 kirjoitti:
» Tulikohan mieleen, että kysessä saattaa kuitenkin olla harmiton kilpailuformaatin muokkaaminen paremmin yleisön ja median muottiin sopivaksi. Jos kilpailusi tulos on oikeasti siitä kiinni starttaatko ensimmäisenä vai viimeisenä, niin olet väärässä kisassa ja todennäköisesti väärässä lajissa.Kyse ei olekaan omasta lähtöpaikastani vaan oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta ja viimehetken sääntömuutoksista. Eiköhän mediaa kuitenkin kiinnosta finaali enemmän kuin karsintarata ja yleisönäkin on pääosin muita kilpailijoita, jotka seuraavat karsintaradan loppua kolmelta radalta about samanaikaisesti ;)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Ville L , Kesäkuun 8, 2017 kello: 16:21:12:Nyt karsintoihin ei enään vaadita yhtään tuplaa - riittää että kisaa paljon ja onnistuessaan tekee nopean radan, ei tarvita edes voitonollaa.
SM-kisoihin tarvitaan edelleen ne se tupla, mutta ajoilla ei ole väliä, kunhan on nollat kasassa.
SM-kisoihin mielestäni kuuluukin päästä helpommin, mutta kyllä karsintoihinkin se tulosvarmuus kuuluisi, siis että samasta kisasta pitäisi saada useampi nolla kuin se tsägänolla.
Uudistukset on hyvästä ja pakkohan niitä on testata, mutta tiedottaminen voisi olla aikaisemmin. Tyhmä veto laittaa rankingin mukaiseen järjestykseen starttijärjestys.
Lokeroi osallistujia etukäteen vaikka voi olla kovakin koirakko (joka esim. sairastanut eikä pystynyt keräämään pisteitä) tai jollain voi olla saavutus vaan päästä SM-kisoihin ja rankataan jo heti ennen kisoja "luusereiksi", ei kiva.Tsemppiä kaikille SM-kisoihin tasapuolisesti starttaapa sitten millä paikalla tahansa!
Ville L kirjoitti:
» Seuraavat vastaukset ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä siten edusta SAGIn kantaa asiaan. Toki yritän ajaa asioita sellaiseen suntaan, mihin itse uskon, joten monessa asiassa olen asioista samaa mieltä SAGIn nykyisen linjan kanssa.» ITe kirjoitti:
» » kisaaja kirjoitti:» » » Tuo tarkoittaa sitä että asuinpaikka, taloudellinen tilanne tai muu agilitystä riippumaton seikka parantaa mahdollisuuksia päästä mm-karsintoihin.
» » ITe: Tästä olen oikeasti huolissani. Varsinkin opiskelijoilla taloudellinen tilanne voi vaikuttaa siihen, ettei heillä ole samoja mahdollisuuksia päästä kisoihin. Itse uskon PALJON ENEMMÄN NUORIIN kuin konkareihin, kun tavoitteeksi asetetaan voitto MM-kisoissa. Heillä tulee olla kunnolliset mahdollisuudet hankkia karsintakokemusta niin pian kuin vain mahdollista. Oppimiskäyrä nousee nopeasti ja vuoden viive haittaa edistymistä.
» Tätä oppimista varten on EO-karsinnat. EO-karsinnat tarjoavat mahdollisuuden karsintaharjoitteluun. Aiemmin Suomessa oli huipuille tarjolla 3 varmaa starttia, jossa paikalla oli koko Suomen agilitykärki (SM-karsintarata ja maajoukkuekarsinnan 2 rataa). Pärjäämällä SM-kisoissa ja karsinnoissa pääsi starttaamaan 7 kertaa.
» Tällä kaudella (kausi 16-17) huippustartteja oli EO-karsinnassa kolmesti kolme starttia sekä ne aiemmilta vuosilta tutut 3 starttia on vielä tulossa. Eli yhteensä 12 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 5 starttia lisää (yksi lisää aiempiin vuosiin Halli-SM-kisoista).
» Ensi vuonna (kausi 17-18) huippustartteja on EO-karsinnassa kolmesti kolmestarttia ja yksi startti lisää kaikille karsintoihin osallistuville. Eli 13 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 4 starttia lisää. Ensi kaudella maajoukkuekarsintoihin voi saada paikan vielä "viimeinen oljenkorsi"-kisasta. Siinä kisassa myös nuori voi päästä karsintakisoihin vaikka vain yhdellä kisaonnistumisella.
» Paineistettujen kisamäärien kasvattaminen parantaa pitkässä juoksussa koko suomalaisen agilityn tasoa.
» » Jos karsintajärjestelmässä on mitään sellaisia elementtejä, jotka hidastavat nuorten kehitystä, tulee vakavasti harkita, miten tuo negaatio poistetaan. Jos joku väittää, että ketään ei tule suosia, niin myönnän avoimesti, että jos jotain on suosittava, niin minusta ne ovat juuri nuoret, jotka suosimista tarvitsevat. Kenelläkään muulla tuota tarvetta ei ole. Jos joku haluaa jotain muuta suosia, niin kysyn, että miksi? Minä en tunnista ainoatakaan muuta aitoa suosimisperustetta. Jos niitä ilmenee, ne tulisi mielestäni kitkeä pois.
» Minusta systeemin pitää olla tarpeeksi tasapuolinen. Täysin tasapuolista systeemiä ei ole olemassakaan, sillä jokainen karsintasysteemi on jonkinlainen kompromissi. Minusta systeemin ei pidä suosia ketään ei edes nuoria. Systeemin pitää olla sellainen, että se mahdollistaa parhaiden koirakoiden valinnan maajoukkueeseen. Tarpeeksi tasapuolinen ei tarkoita sitä, että kaikilla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet. Yhdessäkään lajissa kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Jokaisella lajilla on omat erityispiirteensä ja jokainen harrastus asettaa omia rajojaan (esimerkkeinä vaikka ralli, golf, ratsastus ja jääkiekko). Agilitystä ei pidä missään nimessä yrittää tehdä vaikeasti aloitettavaa lajia, vaan juuri päinvastoin. Maajoukkueen valintakriteerejä mietittäessä ei nuorison tai opiskelijoiden pidä kuitenkaan olla yhtään tärkeämmässä roolissa verrattuna muihin ihmisryhmiin.
» » » Miksi karsintojen pienentäminen on hyvä suunta? Ai vain niiden joilla on todellisia
» » » mahdollisuuksia pitää päästä karsintoihin. Miten se mitataan muuten kuin kilpailemalla toisiaan vastaan riittävän suuressa mittakaavassa?» » ITe: Kovimmat kotimaiset vastustajat tulisi lähtökohtaisesti kohdata mahdollisimman usein ei mahdollisimman harvoin. Tiedän, että toiset kuitenkin luovat kuntohuippuja vain tiettyjä määriä vuodessa (2 - 3) ja ovat osoittaneet, että tuon kuntohuipun aikana pystyvät haastamaan kenet tahansa. Nämä peruslähtökohdat ovat ristiriidassa keskenään. Jos siis mahdollisimman moni kohtaaminen ei onnistu tai katsotaan, että se ei vastaa kysymykseen kenellä on suurin potentiaali maailmanmestaruuteen, olemme tilanteessa, jossa on pakko tehdä valinnat vain muutaman tai vain yhden kisan perusteella. Tuolloin en ole lainkaan varma, että lähtökohtaisesti kovin pienestä kilpailijajoukosta löytyisivät juuri ne parhaat ja potentiaalisimmat maailmanmestariehdokkaat, varsinkin, kun suurena maana Suomessa iso joukko kisaajista ei kohtaa toisiaan kovinkaan helposti aidossa kilpailuympäristössä ja tasa-arvoisessa asemassa.
» Kuten aiemmin kirjoitin, niin systeemi on aina kormpromissi. Nykyinen kompromissi on ollut yhden viikkonlopun mittainen. Se on aiheuttanut ylisuuren karsinnan kahden radan jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa kaikki osallistujat kisaavat 8 starttia kolmeen päivään. Useampi startti pienentää sattuman mahdollisuutta. Suomalainen systeemi on ollut aika herkkä sattumalle, kun jatkoon pääsemiseksi pitää tehdä ensin nolla kahdelta radalta ja samaan aikaa joukkueeseen on joka vuosi päässyt kolmen tai jopa kahden radan tuloksilla. Eli karsintamenetelmää miettiessä pitää ajatella mm. seuraavia asioita:
» -yksi vai useampi viikonloppu
» -viikonlopun kesto: 2 vai 3 päivää
» -kuinka monta rataa kisataan viikonloppuna
» -kaikki juoksevat kaikki radat vai karsitaanko porukkaa
» -kuinka monta osallistujaa pääsee karsintoihin» Kun muutetaan yhtä kohtaa, niin se vaikuttaa moneen muuhunkin kohtaan. Juuri tämän takia kyseessä on aina kompromissi.
» Minusta nykyinen suuntaus on hyvä, karsintoihin ei voi päästä kuin osallistumalla kilpailuihin. Minimillään (vuonna 2018) yhteen agilitykilpailuun. Olemalla tarpeeksi hyvä oikeassa paikassa tarpeeksi monta kertaa, pääsee yrittämään maajoukkuepaikan lunastamista maajoukkuekarsinnoista. Mikäli käy niin, ettei vuonna 2018 saa paikkaa maajoukkuekarsinnoista, niin kuinka todennäköistä on se, että kysyinen koirakko olisi potentiaalinen MM-kisamenestyjä... Itse karsintakilpailu on onneksi täysin tasapuolinen - kouluttamalla koira tarpeeksi hyväksi ja tekemällä tarpeeksi nopeita nollia maajoukkuekarsinnoissa saa paikan maajoukkueessa :-)
» Tsemppiä kaikille tämän (ja tulevien) vuosien arvokilpailuihin!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Karsintoihin nykyään ilman tuplia tai voittonollaa , Kesäkuun 11, 2017 kello: 19:39:17:Minusta keskustelussa menee nyt useampi asia sekaisin keskenään. Otan kuitenkin kantaa vain lähinnä tähän "kuumaan ryhmään". Monessa lajissa on käytössä niin sanottu "kuuma ryhmä", johon päästään saavutusten perusteella. Muissa lajeissa yhtenä tavoitteena on kaikkein kovimman kilpailijakaartin saaminen mahdollisimman tasa-arvoiseen kilpailutilanteeseen keskenään. On totta, että tämä ei ole täysin tasapuolista kaikkia muita kilpailijoita kohtaan, mutta kuumaan ryhmään pääseminen on kuitenkin tasapuolisesti saavutettavissa ranking-sijoituksen kautta. Tällöin on siis punnittava, onko tärkeämpää potentiaalisten voittajien mahdollisimman saman kaltaiset olosuhteet vai kaikille arpomalla annettu lähtönumero. Itse arvostan sitä, että etukäteen potentiaalisimmilla voittajilla on mahdollisimman samankaltaiset olosuhteet. Se on kuitenkin täysin varmaa, että ulkokisoissa päivän mittaan olosuhteet vaihtelevat tuulen, lämpötilan, pilvisyyden, sateen, kentän pohjan ja monen muun asian suhteen varsin satunnaisesti ja kyseessä on tältä osin pitkälti arpapelin omainen tilanne.
Itse en näe, että ainoatakaan kilpailijaa, joka ei saa ranking-sijoituksen perusteella lähtönumeroa, millään tavalla määriteltäisiin luuseriksi. Minusta tältä osin on kysymys vain sen asian tunnustamisesta, että edellinen ranking-kausi ei kilpailullisin perustein oikeuttanut kuulumista "kuumaan ryhmään." On totta, että ranking-sijoitukseen on voinut vaikuttaa hyvinkin monta syytä. "Kuuman ryhmän" olemassa olo ei kuitenkaan vie SM-kilpailuissa keneltäkään osallistumisoikeutta ja ne kriteerit ovat erikseen ja kilpailijamäärästä päätetään muista lähtökohdista. Joissakin sääolosuhteissa voi hyvinkin olla, että "kuumaan ryhmään" kuuluminen voi osoittautua jopa haitaksi.
Jos oikein muistan, niin "kuuman ryhmän" mahdollisuudesta keskusteltiin myös yleiskokouksessa muuta vuosi sitten ja perusajatusta ei vastustettu. En siis pidä "kuumaa ryhmää" poissulkevana vaan enemminkin keskittävänä toimintamallina. Siinä on minusta eroa. En myöskään näe, etteikö "kuuman ryhmän" ulkopuolelta voisi päästä kilpailemaan etukäteen huipuiksi arvioituja vastaan. Haastaminen on jopa suositeltavaa ja tuo kilpailuun hyvän säväyksen.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: keskikastia , Kesäkuun 10, 2017 kello: 16:09:48:keskikastia kirjoitti:
» Mitähän tasavertaista siinä on että tehdään sm-kisoista ranking-kisat? SM-kisoihin ei päästä rankingin perusteella, vaan seitsemällä nollalla, joista kaksi saa olla hypäriltä, plus se tupla. Eivätkö silloin kaikki vähintään nämä nollat kasaan saaneet koirakot ole tasavertaisia ja kilpailevat sm-mitaleista tasavertaisesti? Ilmeisesti ei, kun kerran lähtöjärjestystä ei enää arvota!
» Nyt viimeistään on päätöksentekijöillä mennyt puurot ja vellit ihan huolella sekaisin, ja vielä ilmoajan umpeuduttua!
» Samallahan kärki voisi startata aamukahdeksalta, saisivat sitten jännätä iltapäivään tuleeko joku puskista ohi ;) Finaaliradallahan se voittaja ratkaistaan ja olisiko se niin suuri häpeä jos palkinotopallille yltäisi joku kuuman ryhmän ulkopuolelta?Onko tällaisesta joku päätös ? Minulta on mennyt ihan ohi, että ranking vaikuttaisi SM-kisoihin jotenkin, edes lähtöjärjestyksen osalta...
Mutta jos näin on, niin pitänee sitten varmistaa aamu-unet hyvällä sijoituksella rankingissa ensi kesälle :)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Karsintoihin nykyään ilman tuplia tai voittonollaa , Kesäkuun 11, 2017 kello: 19:39:17:Onhan se tietysti hiukan hämmentävää, että jos juokseen 15 hyppärinollaa niin pääsee helposti karsintoihin mutta ei SM:iin. Tosin täytyy muistaa, että ei MM-karsintakilpailut ole arvokilpailut vaan joukkueen valintaan Suomessa käytettävä menettely formaatti. Itse en usko, että pelkillä hyppyradoilla tavallisesti onnistuva pystyy niin ylivoimaisia hyppyratoja karsinnoissa tekemään, että pelkästään niillä joukkueeseen nousisi... Karsintoihin on en muuta viikko joten pian selviää millaiset joukkueet näillä uusilla säännöillä onnistutaan saamaan aikaan.
Tiedottamisen linjaan en osaa sanoa mitään kun en niin aktiivisesti seuraa Sagin somea tai sivuja, että voisin sanoa onko se hyvää vai huonoa. Mutta SM-kisojen liian suurista finaaleista on puhuttu jo vuosia ja ehdin jo ilahtua kun kuulin, että finaaliin menee VAIN 40 mutta sääntömuutos pyörrettiin viimemetreille se tuskin on tiedottamisen vika vaan pikemmin liian innokkaan tiedottamisen vika, koska joku jossain on antanut mahtikäskyn pitäytyä vanhassa tavassa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Hassua , Kesäkuun 12, 2017 kello: 10:34:03:Hassua kirjoitti:
» Onhan se tietysti hiukan hämmentävää, että jos juokseen 15 hyppärinollaa niin pääsee helposti karsintoihin mutta ei SM:iin. Tosin täytyy muistaa, että ei MM-karsintakilpailut ole arvokilpailut vaan joukkueen valintaan Suomessa käytettävä menettely formaatti. Itse en usko, että pelkillä hyppyradoilla tavallisesti onnistuva pystyy niin ylivoimaisia hyppyratoja karsinnoissa tekemään, että pelkästään niillä joukkueeseen nousisi... Karsintoihin on en muuta viikko joten pian selviää millaiset joukkueet näillä uusilla säännöillä onnistutaan saamaan aikaan.»
» Tiedottamisen linjaan en osaa sanoa mitään kun en niin aktiivisesti seuraa Sagin somea tai sivuja, että voisin sanoa onko se hyvää vai huonoa. Mutta SM-kisojen liian suurista finaaleista on puhuttu jo vuosia ja ehdin jo ilahtua kun kuulin, että finaaliin menee VAIN 40 mutta sääntömuutos pyörrettiin viimemetreille se tuskin on tiedottamisen vika vaan pikemmin liian innokkaan tiedottamisen vika, koska joku jossain on antanut mahtikäskyn pitäytyä vanhassa tavassa.Finaaliin pitäisi päästä 50 parasta. 40 on aika vähän, mutta kiinteä lukumäärä olisi selkeä. Ei tarvitsisi karsintaradan tuomareidenkaan tehdä ylivaikeita ratoja sen pelossa, että 100 koirakkoa tekee nollan.
Vastineena juttuun: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Tiitaa , Huhtikuun 23, 2017 kello: 19:03:00:No... osa nykyisistä maksikoirista kisaa sitten pikkumakseissa, joten maksiluokka on pienempi. Pikkuminejä tuskin montaa on. Eli päivä lyhenee maksien osalta ja tasaantuu pikkumaksien kautta :-) Jos rata pysyy samana, on rimojen nostaminen/laskeminen helppo tehdä tuomarin puhuttelun aikana. Toki siinä se 5 minuuttia rataantutustumista tulee lisää. Seuroille tulee lisäkustannuksia palkintojen muodossa, joten palknnot todennäköisesti huononevat ennestään. Nyt jo osa seuroista jättänyt lahjakortit pois tai sen saa vain voittaja (vaikka kisaajamäärät ja kisamaksut ovat nousseet).
Niistä vauhdeista olen sitä mieltä, että tuskin ne kovasti nousevat. Ja nyt kun maksiluokassakin rimakorkeus madaltuu, niin saisi vauhditkin nousta. Alkaisi taas suomalaiskoirakotkin päästä samoihin etenemiin kuin ulkomailla mennään. Ei riitä, että suomessa on 1-3 koiraa, joiden vauhti riittää mm. mm-kisoihin. Tähän vauhtiasiaan pystyvät myös tuomarit vaikuttamaan tekemällä jatkossa enemmän ulkomailla suosittuja 7 m esteväleillä olevia ratoja ilman sitä jatkuvaa kääntämistä ja vääntämistä. Suomessa radat ovat useinmiten sumppuja ja käätöä käännön perään. Kunnon suoria näkee tosi harvoin ja kun näkee, huomaa että suurin osa koirista jo kolmannen esteen kohdalla alkaa kyselemään vieläkö mennään. Ei kannata opettaa sitä, mitä kisoissa ei tääll tarvita.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: jako viiteen ja vauhtia lisää , Heinäkuun 10, 2017 kello: 13:39:34:... taas kertoi, että vauhdit ovat nousseet kaikissa luokissa aika paljon, mutta varsinkin pikkumakseissa. Tuomarit joutuvat ratasuunnittelullaan rajoittamaan vauhtia.
Ei hyvä suuntaus!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: jako viiteen ja vauhtia lisää , Heinäkuun 10, 2017 kello: 13:39:34:Jos rata on sama eri kokoluokille ja vähän osanottajia, rataan tutustimisia voi yhdistää. Tehdäänhän nytkin jo niin.
Estekorkeuksien säätö ei paljon vie aikaa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Ystäväni Ruotsista.. , Heinäkuun 10, 2017 kello: 14:14:26:Opetetaan ne koirat. Ei ole mistään muusta asiasta kyse.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: jako viiteen ja vauhtia lisää , Heinäkuun 10, 2017 kello: 13:39:34:Kuka ehtii ensimmäisenä tekemään ehdotuksen uudesta kokoluokasta? Vielä eivät kaikki pääse mitaleille, eivätkä mitalit edes kelpaa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Ystäväni Ruotsista.. , Heinäkuun 10, 2017 kello: 14:14:26:Ystäväni Ruotsista.. kirjoitti:
» ... taas kertoi, että vauhdit ovat nousseet kaikissa luokissa aika paljon, mutta varsinkin pikkumakseissa. Tuomarit joutuvat ratasuunnittelullaan rajoittamaan vauhtia.» Ei hyvä suuntaus!
Näinhän siinä käy. Ajatellaanpas nyt vaikka pikkumakseihin "pudonneita" maksikoiria. Ovat tottuneet hyppäämään renkaan tietyssä korkeudessa. Nyt korkeutta pudotetaan jotta pikkumakseihin siirtyneille medikoirille ei rengas olisi liian korkea. Ei hyvä, maksit päsäyttää renkaaseen niin että soi.
Ohjaajat eivät pysy kasvaneessa vauhdissa mukana ja vahnkoja alkaa sattua. Tuomarit reagoivat tähän pudottamalla vauhteja. Koirat hidastuu ja maailman kärki karkaa kauas. Vuosia on pyritty pysymään kansainvälisten sääntöjen puitteissa jotta kaikki olisi helpompaa ja nyt yhtäkkiä tehdään jotain väliluokkia koska ruotsi.
Minimini koirille pitää tehdä uusia esteitä. Luokat pienenee. Palkintoja menee enemmän ja kuka tämän kaiken maksaa.....no kisaajat tietysti.
Ei hyvä, olisi pitänyt katsoa ensiksi mitä ruotsissa taphahtuu ja miettiä sitten vasta asian toteuttamista suomessa.
Johan tämän nostradamus ennusti tuolla aikaismemmin.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Nostradamus , Toukokuun 16, 2017 kello: 12:49:21:Nostradamus kirjoitti:
» Pahoin pelkään että huonompaan suuntaan mennään.» Arvelen, että tässä käy näin. Ensiksi kaikki ovat ratki riemuissaan ja vauhdit kasvavat. Sitten tulee hallintaongelmia ja vahinkoja alkaa sattua. Sitten tuomarit ryhtyvät tekemään rataprofiileihin muutoksia joilla vauhtia saataisiin hillittyä ja ennaltaehkäistäisiin vahinkoja. Seuraavaksi vaaditaan renkaiden poistoa, putkien mutkaisuuteen asetetaan rajoituksia, esteille lähestymiskulmiin tulee sääntöjä. Koirat alkavat hajota entistä nuorempina. Maailmalla ei pärjätä koska tuomarit ovat tehneet ratoja joissa vauhtia on karsittu.
» Suomi on ollut pitkään maailman kärkimaita agilityn kehittämisessä mutta kaikkea kehitystä ei pitäisi tehdä vain siksi, että pitää kehittää, koska kaikki kehitys ei ole hyvästä. Ehkä olisi pitänyt seurailla kuinka naapurimaassa laji muuttuu ja ryhtyä sitten vasta toimiin jos olisi hyväksi havaittu.
Aivan totta! Sitten vielä pitää huomioida, että esteisiinkin pitää tehdä muutoksia XXS-luokan johdosta. Palkintojen määrä lisaantyy. Kisoihin tulee lisää radan vääntöjä jne.
Eniten surettaa, että vauhtimme ei tule riittämään mihinkään kahden - kolmen vuoden kuluttua. Agilitysta tulee rallitokoa.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Jep jep... , Heinäkuun 13, 2017 kello: 01:53:06:Jep jep... kirjoitti:
» Ystäväni Ruotsista.. kirjoitti:
» » ... taas kertoi, että vauhdit ovat nousseet kaikissa luokissa aika paljon, mutta varsinkin pikkumakseissa. Tuomarit joutuvat ratasuunnittelullaan rajoittamaan vauhtia.» » Ei hyvä suuntaus!
» Näinhän siinä käy. Ajatellaanpas nyt vaikka pikkumakseihin "pudonneita" maksikoiria. Ovat tottuneet hyppäämään renkaan tietyssä korkeudessa. Nyt korkeutta pudotetaan jotta pikkumakseihin siirtyneille medikoirille ei rengas olisi liian korkea. Ei hyvä, maksit päsäyttää renkaaseen niin että soi.
» Ohjaajat eivät pysy kasvaneessa vauhdissa mukana ja vahnkoja alkaa sattua. Tuomarit reagoivat tähän pudottamalla vauhteja. Koirat hidastuu ja maailman kärki karkaa kauas. Vuosia on pyritty pysymään kansainvälisten sääntöjen puitteissa jotta kaikki olisi helpompaa ja nyt yhtäkkiä tehdään jotain väliluokkia koska ruotsi.
» Minimini koirille pitää tehdä uusia esteitä. Luokat pienenee. Palkintoja menee enemmän ja kuka tämän kaiken maksaa.....no kisaajat tietysti.
» Ei hyvä, olisi pitänyt katsoa ensiksi mitä ruotsissa taphahtuu ja miettiä sitten vasta asian toteuttamista suomessa.
» Johan tämän nostradamus ennusti tuolla aikaismemmin.
Olen ymmärtänyt, että rengas pysyy maksikorkeudessa.
Mutta täytyykin olla tarkkana tulevissa kisoissa, koska en päästä pikkumaksiani matalalle renkaalle radalla.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Maksikorkeus , Heinäkuun 13, 2017 kello: 07:16:50:Rengas on kyllä pikkumakseilla maksikorkeudessa, ja pikkumineillä mini/medi-korkeudessa.
Vauhdit ei kasva sen enempää kuin mitä nyt on medeissä ja vaikka belggareilla makseissa, suhteessa samat korkeudet pikkumakseissa. Eikä välttämättä kaikki alle 50 cm siirry pikkumakseihin, vaan jatkavat kisaamista makseissa, koska EO ja MM-karsinnat.
Jokuhan tässä mittasi jollain radalla bordercolliensa kanssa, että paljon eroa on vauhdissa 60 cm ja 50 cm rimoilla, ja ei ollut juurikaan, jonkun sekunnin osan verran.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Onko eroa , Heinäkuun 13, 2017 kello: 08:41:53:» Jokuhan tässä mittasi jollain radalla bordercolliensa kanssa, että paljon eroa on vauhdissa 60 cm ja 50 cm rimoilla, ja ei ollut juurikaan, jonkun sekunnin osan verran.
Tämä johtuu siitä että koira on tottunut 60cm hyppyihin ja vaikka ne nyt yhdelle radalle tiputettaan niin se hyppää vanhan kaavan mukaan - ajan muutokset huomaa vasta ajan kuluessa kun koira tottuu hyppäämään matalempia esteitä ja madaltaa hyppyään.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Hyppykorkeuksiin totuttu , Heinäkuun 13, 2017 kello: 09:17:34:No ei mulla ainakaan koirat hyppää pääsääntöisesti 60 cm rimoja, eikä niillä oo siihen mitään tottumusta. Ne hyppää 35-60 cm rimoja, ja usein treeniradoilla on useampaa eri korkeutta samaan aikaan, jotta se koira osaa niitä rimoja lukea.
Ja ymmärsin että tää koirakin oli sellainen, joka on hyppytekniikkaan koulutettu, eikä hyppää jatkuvasti samaa korkeutta, muuta kuin kisoissa jos on tietty korkeutta (huom! kisoissakin voi muutama rima olla eri korkeudessa, joten olisi hyvä että koira osaa lukea korkeuksia ja hypätä taloudellisesti juuri oikean korkeuden)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Onko eroa , Heinäkuun 13, 2017 kello: 08:41:53:Onko eroa kirjoitti:
» Rengas on kyllä pikkumakseilla maksikorkeudessa, ja pikkumineillä mini/medi-korkeudessa.» Vauhdit ei kasva sen enempää kuin mitä nyt on medeissä ja vaikka belggareilla makseissa, suhteessa samat korkeudet pikkumakseissa. Eikä välttämättä kaikki alle 50 cm siirry pikkumakseihin, vaan jatkavat kisaamista makseissa, koska EO ja MM-karsinnat.
» Jokuhan tässä mittasi jollain radalla bordercolliensa kanssa, että paljon eroa on vauhdissa 60 cm ja 50 cm rimoilla, ja ei ollut juurikaan, jonkun sekunnin osan verran.
Kaikki varmaan myöntää, että hyppykorkeuden laskun myötä koiran nopeus radalla kasvaa!
Ei tarvi olla älyn jättiläinen ymmärtääkseen, että menetetty aika menee käännöksiin!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Hyppykorkeuksiin totuttu , Heinäkuun 13, 2017 kello: 09:17:34:Ajatteleeko porukka oikeasti, että maksiluokasta pikkumaksiluokkaan siirtynyt koirakko pääsääntöisesti aloittaa kisaamisen ilman yhtäkään treenikertaa luokan estekorkeuksilla? Kyllä valtaosa estesuorituksista tulee treeneissä ja jos ohjaaja ei koiraa auta treeneissäkään niin sitten on oma vika jos koira itsensä teloo.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Maksikorkeus , Heinäkuun 13, 2017 kello: 07:16:50:
» Olen ymmärtänyt, että rengas pysyy maksikorkeudessa.
» Mutta täytyykin olla tarkkana tulevissa kisoissa, koska en päästä pikkumaksiani matalalle renkaalle radalla.No mitäs iloa siitä luokasta on jos esteet samalla korkeudella? Tottakai ne pitää pudottaa alaspäin. Onhan siihen luokkaan ollut tunkua myös medeistä.
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Arto L , Kesäkuun 1, 2017 kello: 13:17:59:» Jotenkin muistelen tuota finaalikisaa ja sen radan rakennusta niin, että pientä säätöä rataan tein säkäluokkakohtaisesti. Tarkoitus säädöillä oli kuitenkin yrittää saada tietyt linjat samantyylisiksi eri säkäluokissa ja on vaikea sanoa miten tuo kellossa näkyi. Todennäköisesti maksit eivät olisi kuitenkaan pystyneet "puristamaan" samoille (ehkä lyhyemmille) linjoille minien kanssa eli käytännössä muutosten lopputulos +- nolla aikoihin ? Toisaalta maksikoiran ohjaana olen sitä mieltä, että tämä nopeusasia voidaan selvittää aukottomasti vain täsmälleen samalla radalla ja siten että kaikki säkäluokat hyppää ne samat 60 cm hypyt ;)
Jätetään rimat kokonaan pois ja verrataan tätä kautta!
Eiköhän nämä uudistusten kannattajatkin muuttaisi mielipidettä, kun sora pöllyäisi ja nähtäisiin huikeita estesuorituksia käännöksineen, joissa koiran fyysiikkaa testattaisiin oikein kunnolla ;)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: Karsintoihin nykyään ilman tuplia tai voittonollaa , Kesäkuun 11, 2017 kello: 19:39:17:Tuplaan vaikuttaa liian paljon "oikean" tuomarin valitseminen!
Toisilla ihanneajat sellaisia, joihin pääsee "kävelemällä", ei hyvä, jos ajatellaan menestymistä!
Toisilla rataprofiilit "kivoja", joilta saa sertejä ja nollia, ei hyvä, jos ajatellaan menestymistä!
Toki noitakin tuomareita tarvitaan, sillä heillä saadaan kisoihin paljon osallistujia ja pitäähän hallitkin maksaa!
Karsintoihin nykyään ilman tuplia tai voittonollaa kirjoitti:
» Nyt karsintoihin ei enään vaadita yhtään tuplaa - riittää että kisaa paljon ja onnistuessaan tekee nopean radan, ei tarvita edes voitonollaa.» SM-kisoihin tarvitaan edelleen ne se tupla, mutta ajoilla ei ole väliä, kunhan on nollat kasassa.
» SM-kisoihin mielestäni kuuluukin päästä helpommin, mutta kyllä karsintoihinkin se tulosvarmuus kuuluisi, siis että samasta kisasta pitäisi saada useampi nolla kuin se tsägänolla.
» Uudistukset on hyvästä ja pakkohan niitä on testata, mutta tiedottaminen voisi olla aikaisemmin. Tyhmä veto laittaa rankingin mukaiseen järjestykseen starttijärjestys.
» Lokeroi osallistujia etukäteen vaikka voi olla kovakin koirakko (joka esim. sairastanut eikä pystynyt keräämään pisteitä) tai jollain voi olla saavutus vaan päästä SM-kisoihin ja rankataan jo heti ennen kisoja "luusereiksi", ei kiva.» Tsemppiä kaikille SM-kisoihin tasapuolisesti starttaapa sitten millä paikalla tahansa!
» Ville L kirjoitti:
» » Seuraavat vastaukset ovat minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivätkä siten edusta SAGIn kantaa asiaan. Toki yritän ajaa asioita sellaiseen suntaan, mihin itse uskon, joten monessa asiassa olen asioista samaa mieltä SAGIn nykyisen linjan kanssa.» » ITe kirjoitti:
» » » kisaaja kirjoitti:» » » » Tuo tarkoittaa sitä että asuinpaikka, taloudellinen tilanne tai muu agilitystä riippumaton seikka parantaa mahdollisuuksia päästä mm-karsintoihin.
» » » ITe: Tästä olen oikeasti huolissani. Varsinkin opiskelijoilla taloudellinen tilanne voi vaikuttaa siihen, ettei heillä ole samoja mahdollisuuksia päästä kisoihin. Itse uskon PALJON ENEMMÄN NUORIIN kuin konkareihin, kun tavoitteeksi asetetaan voitto MM-kisoissa. Heillä tulee olla kunnolliset mahdollisuudet hankkia karsintakokemusta niin pian kuin vain mahdollista. Oppimiskäyrä nousee nopeasti ja vuoden viive haittaa edistymistä.
» » Tätä oppimista varten on EO-karsinnat. EO-karsinnat tarjoavat mahdollisuuden karsintaharjoitteluun. Aiemmin Suomessa oli huipuille tarjolla 3 varmaa starttia, jossa paikalla oli koko Suomen agilitykärki (SM-karsintarata ja maajoukkuekarsinnan 2 rataa). Pärjäämällä SM-kisoissa ja karsinnoissa pääsi starttaamaan 7 kertaa.
» » Tällä kaudella (kausi 16-17) huippustartteja oli EO-karsinnassa kolmesti kolme starttia sekä ne aiemmilta vuosilta tutut 3 starttia on vielä tulossa. Eli yhteensä 12 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 5 starttia lisää (yksi lisää aiempiin vuosiin Halli-SM-kisoista).
» » Ensi vuonna (kausi 17-18) huippustartteja on EO-karsinnassa kolmesti kolmestarttia ja yksi startti lisää kaikille karsintoihin osallistuville. Eli 13 varmaa starttia ja hyvällä menestyksellä 4 starttia lisää. Ensi kaudella maajoukkuekarsintoihin voi saada paikan vielä "viimeinen oljenkorsi"-kisasta. Siinä kisassa myös nuori voi päästä karsintakisoihin vaikka vain yhdellä kisaonnistumisella.
» » Paineistettujen kisamäärien kasvattaminen parantaa pitkässä juoksussa koko suomalaisen agilityn tasoa.
» » » Jos karsintajärjestelmässä on mitään sellaisia elementtejä, jotka hidastavat nuorten kehitystä, tulee vakavasti harkita, miten tuo negaatio poistetaan. Jos joku väittää, että ketään ei tule suosia, niin myönnän avoimesti, että jos jotain on suosittava, niin minusta ne ovat juuri nuoret, jotka suosimista tarvitsevat. Kenelläkään muulla tuota tarvetta ei ole. Jos joku haluaa jotain muuta suosia, niin kysyn, että miksi? Minä en tunnista ainoatakaan muuta aitoa suosimisperustetta. Jos niitä ilmenee, ne tulisi mielestäni kitkeä pois.
» » Minusta systeemin pitää olla tarpeeksi tasapuolinen. Täysin tasapuolista systeemiä ei ole olemassakaan, sillä jokainen karsintasysteemi on jonkinlainen kompromissi. Minusta systeemin ei pidä suosia ketään ei edes nuoria. Systeemin pitää olla sellainen, että se mahdollistaa parhaiden koirakoiden valinnan maajoukkueeseen. Tarpeeksi tasapuolinen ei tarkoita sitä, että kaikilla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet. Yhdessäkään lajissa kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Jokaisella lajilla on omat erityispiirteensä ja jokainen harrastus asettaa omia rajojaan (esimerkkeinä vaikka ralli, golf, ratsastus ja jääkiekko). Agilitystä ei pidä missään nimessä yrittää tehdä vaikeasti aloitettavaa lajia, vaan juuri päinvastoin. Maajoukkueen valintakriteerejä mietittäessä ei nuorison tai opiskelijoiden pidä kuitenkaan olla yhtään tärkeämmässä roolissa verrattuna muihin ihmisryhmiin.
» » » » Miksi karsintojen pienentäminen on hyvä suunta? Ai vain niiden joilla on todellisia
» » » » mahdollisuuksia pitää päästä karsintoihin. Miten se mitataan muuten kuin kilpailemalla toisiaan vastaan riittävän suuressa mittakaavassa?» » » ITe: Kovimmat kotimaiset vastustajat tulisi lähtökohtaisesti kohdata mahdollisimman usein ei mahdollisimman harvoin. Tiedän, että toiset kuitenkin luovat kuntohuippuja vain tiettyjä määriä vuodessa (2 - 3) ja ovat osoittaneet, että tuon kuntohuipun aikana pystyvät haastamaan kenet tahansa. Nämä peruslähtökohdat ovat ristiriidassa keskenään. Jos siis mahdollisimman moni kohtaaminen ei onnistu tai katsotaan, että se ei vastaa kysymykseen kenellä on suurin potentiaali maailmanmestaruuteen, olemme tilanteessa, jossa on pakko tehdä valinnat vain muutaman tai vain yhden kisan perusteella. Tuolloin en ole lainkaan varma, että lähtökohtaisesti kovin pienestä kilpailijajoukosta löytyisivät juuri ne parhaat ja potentiaalisimmat maailmanmestariehdokkaat, varsinkin, kun suurena maana Suomessa iso joukko kisaajista ei kohtaa toisiaan kovinkaan helposti aidossa kilpailuympäristössä ja tasa-arvoisessa asemassa.
» » Kuten aiemmin kirjoitin, niin systeemi on aina kormpromissi. Nykyinen kompromissi on ollut yhden viikkonlopun mittainen. Se on aiheuttanut ylisuuren karsinnan kahden radan jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa kaikki osallistujat kisaavat 8 starttia kolmeen päivään. Useampi startti pienentää sattuman mahdollisuutta. Suomalainen systeemi on ollut aika herkkä sattumalle, kun jatkoon pääsemiseksi pitää tehdä ensin nolla kahdelta radalta ja samaan aikaa joukkueeseen on joka vuosi päässyt kolmen tai jopa kahden radan tuloksilla. Eli karsintamenetelmää miettiessä pitää ajatella mm. seuraavia asioita:
» » -yksi vai useampi viikonloppu
» » -viikonlopun kesto: 2 vai 3 päivää
» » -kuinka monta rataa kisataan viikonloppuna
» » -kaikki juoksevat kaikki radat vai karsitaanko porukkaa
» » -kuinka monta osallistujaa pääsee karsintoihin» » Kun muutetaan yhtä kohtaa, niin se vaikuttaa moneen muuhunkin kohtaan. Juuri tämän takia kyseessä on aina kompromissi.
» » Minusta nykyinen suuntaus on hyvä, karsintoihin ei voi päästä kuin osallistumalla kilpailuihin. Minimillään (vuonna 2018) yhteen agilitykilpailuun. Olemalla tarpeeksi hyvä oikeassa paikassa tarpeeksi monta kertaa, pääsee yrittämään maajoukkuepaikan lunastamista maajoukkuekarsinnoista. Mikäli käy niin, ettei vuonna 2018 saa paikkaa maajoukkuekarsinnoista, niin kuinka todennäköistä on se, että kysyinen koirakko olisi potentiaalinen MM-kisamenestyjä... Itse karsintakilpailu on onneksi täysin tasapuolinen - kouluttamalla koira tarpeeksi hyväksi ja tekemällä tarpeeksi nopeita nollia maajoukkuekarsinnoissa saa paikan maajoukkueessa :-)
» » Tsemppiä kaikille tämän (ja tulevien) vuosien arvokilpailuihin!
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: keskikastia , Kesäkuun 11, 2017 kello: 15:42:50:.... menestyy aina radalla kuin radalla ja vielä tuomaristakin riippumatta ;)
keskikastia kirjoitti:
» 💩 kirjoitti:
» » Tulikohan mieleen, että kysessä saattaa kuitenkin olla harmiton kilpailuformaatin muokkaaminen paremmin yleisön ja median muottiin sopivaksi. Jos kilpailusi tulos on oikeasti siitä kiinni starttaatko ensimmäisenä vai viimeisenä, niin olet väärässä kisassa ja todennäköisesti väärässä lajissa.» Kyse ei olekaan omasta lähtöpaikastani vaan oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta ja viimehetken sääntömuutoksista. Eiköhän mediaa kuitenkin kiinnosta finaali enemmän kuin karsintarata ja yleisönäkin on pääosin muita kilpailijoita, jotka seuraavat karsintaradan loppua kolmelta radalta about samanaikaisesti ;)
Vastineena juttuun: Re: Uudistunut agi.., jonka kirjoitti: 💩 , Heinäkuun 14, 2017 kello: 16:02:54:💩 kirjoitti:
» Ajatteleeko porukka oikeasti, että maksiluokasta pikkumaksiluokkaan siirtynyt koirakko pääsääntöisesti aloittaa kisaamisen ilman yhtäkään treenikertaa luokan estekorkeuksilla? Kyllä valtaosa estesuorituksista tulee treeneissä ja jos ohjaaja ei koiraa auta treeneissäkään niin sitten on oma vika jos koira itsensä teloo.
Näin juuri.Ajattelutapa kun tuntuu olevan se, että kaikki muut paitsi ohjaaja on vastuussa koiran suorituksesta ja ehjänä pysymisestä. Vaikka ensisijaisesti tässäkin se vastuu on ohjaajalla.
Jos sitten tuntuu siltä, ettei oma ohjaaminen tai osaaminen kouluttajana ole sitä luokkaa, että koiran saisi vietyä turvallisesti sen pikkumaxiluokan läpi, niin ainahan on se vaihtoehto että jää siihen korkeammilla rimoilla kisattavaan, turvallisemmaksi kokeaansa luokkaan. Toisaalta, tässähän olisi mahdollisuus ohjaajille kehittää omaa systeemiään koiran kouluttajana, eikä sysätä vastuuta muille.