Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa

Jutun lähetti Tylsää , Heinäkuun 28, 2016 kello: 15:41:43

Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa

Kolme Suomen minikoiraa oli joutunut EO:n mittauksessa tarkempaan syyniin ja useiden mittausten jälkeen kaksi oli kuitattu miniksi, yksi mediksi. Onneksi kisapaikalla sattuu olemaan turistina hyvä minikoira, joten se saadaan todennäköisesti vaihdettua joukkueeseen, jotta joukkue voi kilpailla. Mutta entä jos kisapaikalla ei olisi kisakelpoista varakoiraa? Joukkue jäisi sitten vaan kilpailematta?

Miten tuota mittauskäytäntöä voisi kehittää? Eikö koirille ihan oikeasti saisi jotain pysyvää säkäluokkaa jonka jälkeen kisoissa ei tarvitsisi enää jännittää mittausta? MM- ja PM-kisoissahan koirat mitataan kerran ja sen jälkeen säkäluokka on pysyvä, mutta EO:ssa ne mitataan joka ikinen kerta uudestaan. Nytkin mittauksessa oli ollut useasti jo ulkomailla kilpaillut ja miniksi mitattu koira ja oli aivan hilkulla, ettei siitä tullut mediä.

Onko se oikeasti niin, että rajatapauskoiran kanssa pitää aina jännittää, pääseekö kisaamaan vaiko eikö ja varoittaa muuta joukkuetta siitä, että varakoiraa saatetaan tarvita? Ihan idioottimaista. Ja ihan turha sanoa, että mittaus on vedenpitävä ja jos koira on liian iso niin se on liian iso, koska rajatapauskoiran kanssa mittaamiseen vaikuttaa aivan tolkuttoman moni asia (sää, vuodenaika, lihavuuskunto, fyysinen kunto, koiran viretila, väsymys, jännitys mittauksessa, seisoma-asento, onko koira lenkitetty ennen mittausta ja ties kuinka moni muu asia). Koiran korkeus voi vaihdella ihan varmasti millin eri päivinä ja eri tilanteissa.

Jutun lähetti Tietäjä , Heinäkuun 28, 2016 kello: 17:44:39

Vastineena juttuun: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tylsää , Heinäkuun 28, 2016 kello: 15:41:43:

Tylsää kirjoitti:
» MM- ja PM-kisoissahan koirat mitataan kerran ja sen jälkeen säkäluokka on pysyvä, mutta EO:ssa ne mitataan joka ikinen kerta uudestaan. Nytkin mittauksessa oli ollut useasti jo ulkomailla kilpaillut ja miniksi mitattu koira ja oli aivan hilkulla, ettei siitä tullut mediä.

EO:ssa ei ole aiemmin mitattu koiria. Nyt ei mitattu niitä koira, jotka ovat mitattu MM-kisoissa.

Ehkäpä Suomen mittauskäytänteitä voisi kehittää?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tietäjä , Heinäkuun 28, 2016 kello: 17:44:39:

Tietäjä kirjoitti:
» Tylsää kirjoitti:
» » MM- ja PM-kisoissahan koirat mitataan kerran ja sen jälkeen säkäluokka on pysyvä, mutta EO:ssa ne mitataan joka ikinen kerta uudestaan. Nytkin mittauksessa oli ollut useasti jo ulkomailla kilpaillut ja miniksi mitattu koira ja oli aivan hilkulla, ettei siitä tullut mediä.

» EO:ssa ei ole aiemmin mitattu koiria. Nyt ei mitattu niitä koira, jotka ovat mitattu MM-kisoissa.

» Ehkäpä Suomen mittauskäytänteitä voisi kehittää?

Miten koira on voitu mitata Suomessa usean tuomarin toimesta niin pieleen? Oletettavasti kyseinen koira on laitettu Suomessa mitatessa kiertoon useamman tuomarin mitattavaksi, jos se on kerran näin rajatapaus. 2-3 tuomaria on näin mitannut sen miniksi, niin miten se on nyt ulkomailla mitattu mediksi? Ja jos Suomessa mittaustulokset on jakautunut niin, että kaksi on mitannut miniksi ja yksi mediksi niin olisihan tämä pitänyt jo ottaa huomioon ennen kisoja. Kaikkien koirakoiden pitäisi mielestäni saada matkustaa kisoihin ilman stressiä joukkueesta ulos sulkemiseen.

Pitäisikö vieläkin useamman tuomarin mitata eri päivinä rajatapaukset, jotta saataisiin luotettavammat mittaustulokset?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Rajatapaus , Heinäkuun 28, 2016 kello: 18:23:04:

Aika turhaa olettaa, että ko koira olisi suomessa mitattu monta kertaa. Mulla ainakin on kaksi tosi isoa miniä, jotka on mitattu tasan kerran.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tietäjä , Heinäkuun 28, 2016 kello: 17:44:39:

Ja miksi ihmeessä ei ole varakoirakot paikan päällä???

Ei pitäisi olla kohtuutonta ottaa 1/kokoluokka mukaan.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Miksioimiksi? , Heinäkuun 28, 2016 kello: 20:58:16:

Kuka on halukas lähtemään omakustanteisesti varmuuden vuoksi kisapaikalle hengailemaan? Itse en ainakaan lennättäisi koiraa turhaan yhtään minnekään. Eikä se tosiaan ihan ilmaistakaan ole!

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Miksioimiksi? , Heinäkuun 28, 2016 kello: 20:58:16:

Miksioimiksi? kirjoitti:
» Ja miksi ihmeessä ei ole varakoirakot paikan päällä???

» Ei pitäisi olla kohtuutonta ottaa 1/kokoluokka mukaan.

EO on omakustannematka joten tuskin kukaan haluaa maksaa matkaa vain siksi että pääsisi ehkä kisaamaan.

Eikö sitten mennä Suomessa mittauksissa aika metsään jos rajatapauskoiria ei useampi tuomari mittaa??

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Miksioimiksi? , Heinäkuun 28, 2016 kello: 20:58:16:

Reissu on omakustanteinen, joten lienee vähän kohtuutonta vaatia varakoirakkoa matkustamaan paikan päälle muuten vaan.

Kurja homma koirakolle, eihän näitä pitäisi päästä käymään :( Maajoukkuekarsintojen osalta onneksi joukkueen kaikki koirat mitataan useamman tuomarin toimesta jo kisapaikalla, joten vähemmän vahingon varaa.

Jännittävää nähdä missä vaiheessa näitä mediluokan ihmeitä menee maksiksi isommissa kisoissa. Tuttuja tuomareita, mittauspöytäkirjan täyttämättä jättämisiä, koiran laihduttamista luu ja nahka osastoon jne.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Joku , Heinäkuun 28, 2016 kello: 21:30:30:

Ja kyllä ne koirat nyt pitäisi olla sen verran varmasti mitattuja jo Suomessa, että tällaista ei vaan voi tapahtua!

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: mitattu kerran , Heinäkuun 28, 2016 kello: 18:49:07:

Suomessa nyt tuntuu saavan koiran helposti väärän luokkaan. Tässä tapauksessa on tuskin käynyt mitään. Mutta itse olen ollut todistamassa kun ihminen rupesi itkemään kun sen koira mitattiin selkeäksi mediksi niin kappas kummaa pari viikkoa myöhemmin se kisasikin jo miniluokassa.

Vastineena juttuun: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tylsää , Heinäkuun 28, 2016 kello: 15:41:43:

Muuttuuko tämä koira nyt suomessa mediksi vai saako jatkaa kisaamista miniluokassa?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tietäjä , Heinäkuun 28, 2016 kello: 17:44:39:

Tietäjä kirjoitti:
» Tylsää kirjoitti:
» » MM- ja PM-kisoissahan koirat mitataan kerran ja sen jälkeen säkäluokka on pysyvä, mutta EO:ssa ne mitataan joka ikinen kerta uudestaan. Nytkin mittauksessa oli ollut useasti jo ulkomailla kilpaillut ja miniksi mitattu koira ja oli aivan hilkulla, ettei siitä tullut mediä.

» EO:ssa ei ole aiemmin mitattu koiria. Nyt ei mitattu niitä koira, jotka ovat mitattu MM-kisoissa.

» Ehkäpä Suomen mittauskäytänteitä voisi kehittää?

Viime vuonna osa koirista mitattiin ja vuonna 2014 mitattiin kaikki koirat. Sitä aiemminkin mittauskäytäntö on vaihdellut isäntämaan periaatteen mukaan.

Sitäpaitsi esim. Neonin säkäluokkahan on varmistettu jo mm. PM-kilpailuissa, joten miksi ihmeessä Jennaa on stressattu mittauksen kanssa tänäänkin? Eikös sen pitänyt mennä niin, että nyt kun kerran säkäluokka on varmennettu, niin uudelleen ei enää mitata?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: EO , Heinäkuun 28, 2016 kello: 21:31:09:

Ne muut joukkueen jäsenet on myös omakustanteisesti siellä, jos ja kun yksi joukkueen koira loukkaa vaikka paikan päällä.
Ja kannattaa näemmä hengailla, kun voi saada kisapaikan :)

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Miksioimiksi? , Heinäkuun 28, 2016 kello: 22:23:17:

https://agilityliitto.wordpress.com/2016/07/28/eossa-mitattiin-koiria-ensimmasta-kertaa/

Onko joku suomalainen medikin mitattu maksiksi?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: who , Heinäkuun 28, 2016 kello: 23:07:45:

Ei.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Sellainen tietäjä , Heinäkuun 28, 2016 kello: 22:11:47:

Sellainen tietäjä kirjoitti:
» Tietäjä kirjoitti:
» » Tylsää kirjoitti:
» » » MM- ja PM-kisoissahan koirat mitataan kerran ja sen jälkeen säkäluokka on pysyvä, mutta EO:ssa ne mitataan joka ikinen kerta uudestaan. Nytkin mittauksessa oli ollut useasti jo ulkomailla kilpaillut ja miniksi mitattu koira ja oli aivan hilkulla, ettei siitä tullut mediä.

» » EO:ssa ei ole aiemmin mitattu koiria. Nyt ei mitattu niitä koira, jotka ovat mitattu MM-kisoissa.

» » Ehkäpä Suomen mittauskäytänteitä voisi kehittää?

» Viime vuonna osa koirista mitattiin ja vuonna 2014 mitattiin kaikki koirat. Sitä aiemminkin mittauskäytäntö on vaihdellut isäntämaan periaatteen mukaan.

» Sitäpaitsi esim. Neonin säkäluokkahan on varmistettu jo mm. PM-kilpailuissa, joten miksi ihmeessä Jennaa on stressattu mittauksen kanssa tänäänkin? Eikös sen pitänyt mennä niin, että nyt kun kerran säkäluokka on varmennettu, niin uudelleen ei enää mitata?

PM ei ole EO tai MM, tai muutenkaan FCI-delegaation alainen kilpailu tuossa samassa sarjassa.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Sellainen tietäjä , Heinäkuun 28, 2016 kello: 22:11:47:

Sellainen tietäjä kirjoitti:
» Tietäjä kirjoitti:
» » Tylsää kirjoitti:
» » » MM- ja PM-kisoissahan koirat mitataan kerran ja sen jälkeen säkäluokka on pysyvä, mutta EO:ssa ne mitataan joka ikinen kerta uudestaan. Nytkin mittauksessa oli ollut useasti jo ulkomailla kilpaillut ja miniksi mitattu koira ja oli aivan hilkulla, ettei siitä tullut mediä.

» » EO:ssa ei ole aiemmin mitattu koiria. Nyt ei mitattu niitä koira, jotka ovat mitattu MM-kisoissa.

» » Ehkäpä Suomen mittauskäytänteitä voisi kehittää?

» Viime vuonna osa koirista mitattiin ja vuonna 2014 mitattiin kaikki koirat. Sitä aiemminkin mittauskäytäntö on vaihdellut isäntämaan periaatteen mukaan.

» Sitäpaitsi esim. Neonin säkäluokkahan on varmistettu jo mm. PM-kilpailuissa, joten miksi ihmeessä Jennaa on stressattu mittauksen kanssa tänäänkin? Eikös sen pitänyt mennä niin, että nyt kun kerran säkäluokka on varmennettu, niin uudelleen ei enää mitata?

Itse olen kisannut EO:ssa 2014, 2015 ja nyt 2016. Minun tutuistani ketään ei olla mitattu 2014 eikä 2015.

Koiria ei erikseen ole mitattu myöskään PM-kisoissa. Ainoat kisamittaukset ovat olleet siis MM-kisoissa ja nyt 2016 EO:ssa. Täällä mittaaminen tapahtui MM-kisoista tuttujen mittaajien toimesta.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tietäjä , Heinäkuun 28, 2016 kello: 17:44:39:

Tietäjä kirjoitti:
» Tylsää kirjoitti:
» » MM- ja PM-kisoissahan koirat mitataan kerran ja sen jälkeen säkäluokka on pysyvä, mutta EO:ssa ne mitataan joka ikinen kerta uudestaan. Nytkin mittauksessa oli ollut useasti jo ulkomailla kilpaillut ja miniksi mitattu koira ja oli aivan hilkulla, ettei siitä tullut mediä.

» EO:ssa ei ole aiemmin mitattu koiria. Nyt ei mitattu niitä koira, jotka ovat mitattu MM-kisoissa.

» Ehkäpä Suomen mittauskäytänteitä voisi kehittää?

Aina puidaan kuinka mittauskäytänteitä pitäisi kehittää, mutta mitään ei tapahdu. Olisi todellakin paikallaan, että mittauskäytänteitä päivitettäisiin ja rankalla kädellä!

Tulevaisuudessa näitä ikäviä ja noloja tilanteita on odotettavissa valitettavasti vain enemmän ja enemmän Suomen koirakoiden osalta, mikäli katsoo nykyisiä kilpailu-uraansa alussa olevia koiria. Siellä on aivan naurettavan paljon koiria, jotka on jo yli käsityksen rajatapauskoirasta, eivätkä millään muotoa ole edes siinä hilkulla.

Mutta puskista huutelu ei auta ja niin kauan kuin tämä pelleily mittausten kanssa jatkuu, voidaan kaikki vain kyräillä sitä omissa piireissämme. Olisko siis aika lähettää liitolle pyyntö useiden seurojen toimesta mittauskäytänteiden radikaalia uusimisesta varten. Pitäisikö vetovastuu mittauksista siirtää liiton hallintaan, kyläkisojen nurkan takana tapahtuvien mittausten, karsimiseksi?

Vastineena juttuun: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tylsää , Heinäkuun 28, 2016 kello: 15:41:43:

Kyllähän se pitäisi olla niin, että kerran mitattu ja elämänsä tietyssä luokassa kisannut, pitäisi saada kisata arvokisoissa myös siinä luokassa, mihin on mitattu. Tai sitten pitäisi ottaa käytäntöön että joka koira mitataan aina sen 3 kertaa (ellei ole väh. 5 cm korkeampi kuin raja), ettei tule sanomista. Mutta arvokisoissa mittaaminen on aika rankkaa kilpailijalle, kun on joutunut kuitenkin maksamaan matkansa ja treenaamaan paljon kyseistä kisaa varten.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikki rajatapauskoirat pitäisi päästää siihen alempaan säkäluokkaan, koska on se vaan epäreilua, että ihan rajalla oleva koira joutuu hyppäämään tosi paljon oman säkänsä korkeampia hyppyjä, ja ei välttämättä ikinä pärjää siinä luokassa pienen kokonsa takia. Mulla ei ole rajatapauskoiria, mutta itsellä saattaisi jäädä agilityssä kilpaileminen, jos vaikka medi-maksi-rajalla oleva 43 cm koira joutuu kisaamaan makseissa, ja 20 cm korkeammilla rimoilla, kun taas medeissä saattaisi pärjätäkin ihan hyvin.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: EiBortsunOmistaja , Heinäkuun 29, 2016 kello: 12:15:43:

EiBortsunOmistaja kirjoitti:
» Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikki rajatapauskoirat pitäisi päästää siihen alempaan säkäluokkaan, koska on se vaan epäreilua, että ihan rajalla oleva koira joutuu hyppäämään tosi paljon oman säkänsä korkeampia hyppyjä

Mikä mielestäsi olisi sopiva toleranssi sille, että koira on rajatapaus? 1cm? Entäs sitten, kun on se 44cm, joka on millin liian korkea ollakseen rajatapauksen perusteella alemmassa luokassa? 2cm? Korvaa edellisestä 44cm 45:llä.

Raja on kuitenkin asetettava johonkin.

Se on sitten ihan eri keskustelu, että miksi medi-maksi -rajalla hyppykorkeus lisääntyy 20cm, kun mini-medi -rajalla se lisääntyy vain 10cm.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: EiBortsunOmistaja , Heinäkuun 29, 2016 kello: 12:15:43:

No reilua ja reilua, kiva on sivussa katsella kuinka niitä pikkumedejä pusketaan miniluokkaan, kun se oma on sen 25 cm, joka taistelee aina maximikorkeuden (35) kanssa.
Samalla tavoin nekin voisi sitä 45 cm:ä vetää..

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: en ole katkera, mutta.. , Heinäkuun 29, 2016 kello: 12:53:59:

Tai pitäisikö kokoluokkia lisätä?
Tästähän on toki ollut jo puhetta.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tai? , Heinäkuun 29, 2016 kello: 12:57:55:

Tai? kirjoitti:
» Tai pitäisikö kokoluokkia lisätä?
» Tästähän on toki ollut jo puhetta.

Mitä se kokoluokkien lisääminen auttaa, kun mittaamisessa on se vaikeus jo muutenkin :O

Rimojen madaltaminen olisi varmasti ihan tervetullutta, mutta myös se mittatikun käyttö pitäisi oikeasti opetella.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Niimpä , Heinäkuun 29, 2016 kello: 10:47:14:

» Aina puidaan kuinka mittauskäytänteitä pitäisi kehittää, mutta mitään ei tapahdu. Olisi todellakin paikallaan, että mittauskäytänteitä päivitettäisiin ja rankalla kädellä!

» Tulevaisuudessa näitä ikäviä ja noloja tilanteita on odotettavissa valitettavasti vain enemmän ja enemmän Suomen koirakoiden osalta, mikäli katsoo nykyisiä kilpailu-uraansa alussa olevia koiria. Siellä on aivan naurettavan paljon koiria, jotka on jo yli käsityksen rajatapauskoirasta, eivätkä millään muotoa ole edes siinä hilkulla.

» Mutta puskista huutelu ei auta ja niin kauan kuin tämä pelleily mittausten kanssa jatkuu, voidaan kaikki vain kyräillä sitä omissa piireissämme. Olisko siis aika lähettää liitolle pyyntö useiden seurojen toimesta mittauskäytänteiden radikaalia uusimisesta varten. Pitäisikö vetovastuu mittauksista siirtää liiton hallintaan, kyläkisojen nurkan takana tapahtuvien mittausten, karsimiseksi?

Eihän tämä ole edes ensimmäinen kerta kun näin käy suomea edustavalle minikoirakolle. Olen myös mittakäytänteiden uusimisen kannalla. Ja aina joku on siinä rajalla eikä peli aina ole reilu kaikille, mutta yhteiset pelisännöt, joita oikeasti ja valvotusti noudatettaisiin tekisivät niistä edes hieman reilummat. Nyt osa "pelaajista" on paremmassa asemassa muihin nähden ja sitten siivotaan jälkipyykkiä arvokisoissa. Tosi hienoa!

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Nii'i , Heinäkuun 29, 2016 kello: 13:14:10:

Nii'i kirjoitti:

»
» Eihän tämä ole edes ensimmäinen kerta kun näin käy suomea edustavalle minikoirakolle. Olen myös mittakäytänteiden uusimisen kannalla. Ja aina joku on siinä rajalla eikä peli aina ole reilu kaikille, mutta yhteiset pelisännöt, joita oikeasti ja valvotusti noudatettaisiin tekisivät niistä edes hieman reilummat. Nyt osa "pelaajista" on paremmassa asemassa muihin nähden ja sitten siivotaan jälkipyykkiä arvokisoissa. Tosi hienoa!

Ylikokoinen joukkuekoira vie paikan siltä, jolle se oikeudenmukaisesti kuuluisi, ja pahimmassa tapauksessa tuhoaa koko joukkueen mahdollisuudet tulokseen tultuaan mitatuksi vasta ulkomailla arvokisapaikalla korkeampaan säkäluokkaan. Aina ei paikalla ole turistikoiria, jotka voidaan tempaista teltan takaa täyttämään ylikokoisen jättämää paikkaa. Olisi fiksua, jos rajatapaukset mitattaisiin kunnolla jo Suomessa niin, ettei näitä "pikkuylläreitä" pääse tapahtumaan ja joukkueeseen valittaisiin sitä myöden ne koirat, jotka säkänsä perusteella ko joukkueeseen aidosti kuuluvat!

Sagin tulisi ryhdistäytyä. Jatkuvasti näkee netissä kun uudemmat harrastajat kyselevät, kenelle koira "kannattaa" viedä mitattavaksi. Viime viikolla viimeksi joku taisi jossain facen agiryhmässä kertoa että ajaa sata kilsaa edestakaisin päästäkseen "kiltiksi" tunnetulle tuomarille. Hävetkää kaikki tuomarit, joilla on maine medien mineiksi tai maksien medeiksi mittaajina! Ette aja toiminnalla agilityn asiaa, vaikka kisaajien suosioon sillä pääsisikin.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Hapannaama :( , Heinäkuun 29, 2016 kello: 13:27:46:

Minusta se kotimaassa mittaaminen ei kyllä vielä takaa juuri yhtään mitään oikeasti rajatapauksen kanssa. Jos koira on ihan rajoilla, olosuhteita muuttamalla koira saadaan kumpaan tahansa kokoluokkaan. Pitäisikö ne ihan rajoilla olevat koirat sitten jättää joukkueen ulkopuolelle ja todeta, että mukaan otetaan vaan selvästi omaan kokoluokkaansa kuuluvia koiria?
Koska jos kyse on millistä, niin ei sitä kukaan pysty takaamaan, ettei koskaan missään tilanteessa koira olisi sitä milliä suurempi sillä hetkellä.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Huoh , Heinäkuun 29, 2016 kello: 14:44:31:

Huoh kirjoitti:
» Minusta se kotimaassa mittaaminen ei kyllä vielä takaa juuri yhtään mitään oikeasti rajatapauksen kanssa. Jos koira on ihan rajoilla, olosuhteita muuttamalla koira saadaan kumpaan tahansa kokoluokkaan. Pitäisikö ne ihan rajoilla olevat koirat sitten jättää joukkueen ulkopuolelle ja todeta, että mukaan otetaan vaan selvästi omaan kokoluokkaansa kuuluvia koiria?
» Koska jos kyse on millistä, niin ei sitä kukaan pysty takaamaan, ettei koskaan missään tilanteessa koira olisi sitä milliä suurempi sillä hetkellä.

Aina voi tietenkin ottaa sen näkökannan, että jos koira ei riittävällä varmuudella ole korkeudeltaan alle säännöissä määritetyn rajan niin silloin koira kuuluu siihen korkeampaan säkäluokaan ja vasta siinä tapauksessa, että ns. rajatapaus koiran mitataan säännönmukaisesti olevan alle rajakorkeuden on koiralla oikeus kilpailla pienemmässä säkäluokassa. Estäisi ainakin tämän kaltaiset ongelmat.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Hapannaama :( , Heinäkuun 29, 2016 kello: 13:27:46:

Hapannaama :( kirjoitti:
» Nii'i kirjoitti:

» Sagin tulisi ryhdistäytyä. Jatkuvasti näkee netissä kun uudemmat harrastajat kyselevät, kenelle koira "kannattaa" viedä mitattavaksi. Viime viikolla viimeksi joku taisi jossain facen agiryhmässä kertoa että ajaa sata kilsaa edestakaisin päästäkseen "kiltiksi" tunnetulle tuomarille. Hävetkää kaikki tuomarit, joilla on maine medien mineiksi tai maksien medeiksi mittaajina! Ette aja toiminnalla agilityn asiaa, vaikka kisaajien suosioon sillä pääsisikin.

Osa näistä "kilteistä" tuomareista on ns. vanhoja tuomareita joiden mittausopit voivat olla monen monen vuoden takaa. Olisi hyvä jos esim tuomaripäivillä tuomarit joutuisivat testausmittailemaan ja miettimään sitä oikeaa mittaustapaa ja mittauspaikka. Mielestäni näin voitaisiin yhtenäistää tuomareiden mittauskäytäntöä jolloin tuloksien pitäisi olla yhteneväisemmät. Kannattaisin myös niiden rajatapauste ( tällä hetkellä sovittu +-1 cm ) kierrättämistä viidellä tuomarilla. Silloin saa todella ajella jos kaikki mittaukset aikoo näillä "kilteillä tuomareilla" teettää ja/tai yhden tuomarin mielipiteen osuus oikeasta tai "oikeasta" kokoluokasta vähenee.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Rajatapaus , Heinäkuun 29, 2016 kello: 15:59:22:

Tässä mielestäni ensimmäinen selvä ehdotus, jossa muutettaisiin menettelytapaa. Hyvä, näitä konkreettisia ehdotuksia tarvitaan lisää, ehkä jostain niistä tai niitä yhdistelemällä olisi mahdollista löytää vielä varmempi toimintamalli.

Suomessa ja myös kansainvälisesti mittauksesta ollaan puhuttu moneen kertaan. Vuoden 2008 MM-kisojen yhteydessä Helsingissä järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen tuomariseminaari, jossa suomalaisilla tuomareilla oli hyvät mahdollisuudet tutustua mittauskriteeristöön. Tiedän myös, että tuomarit ovat keskenään pohtineet ja parantaneet mittauskäytäntöjä. Myös SAGI on ollut aloitteellinen kiristämällä mittausproseduuria MM-karsinnoissa. Paljon on siis tehty, mutta varmasti on syytä tehdä vielä lisää, kun tämän kaltaisia tilanteita syntyy. Ongelma ei kuitenkaan koske vain Suomea vaan muidenkin maiden osalta on kuulunut huhuja erilaisista ongelmista. Ei tässä siis ole syytä vetää mitään mustaa huppua päähän tai alkaa surkuttelemaan kovaa kohtaloa. On vain yksinkertaisesti tunnustettava faktat ja mietittävä toimivia realistisia ratkaisukeinoja. En myöskään usko kenenkään pahansuopuuteen tässä asiassa. Uskon, että kaikki (tuomarit ja kilpailijat) uskovat toimivansa oikein ja sääntöjen mukaisesti.

EO:n kohdalla osallistumisoikeuden on saanut tähän mennessä rankingin perusteella. Kun nyt vaikuttaa siltä, että jatkossa paikan saadakseen on koirakon menestyttävä ranking lisäksi tietyissä kilpailuissa, niin myös kontrollimittausten toteuttaminen niiden yhteydessä on huomattavasti helpompaa. Mielestäni se on jopa tarpeellista ehkä jopa välttämätöntä. Vähintään tästä on käytävä kohtuullinen keskustelu. Täysin spekulatiivinen ehdotus voisi olla vaikkapa rutiini, jossa 10 ensimmäisen koiran säkä mitattaisiin kansallisessa kontrollimittauksessa, kun koira ensimmäisen kerran pääsee tuohon kymmenen sakkiin. Tässä olisi se hyvä puoli, että jossain määrin kyseenalaistettaisiin puolueettomasti kaikki ykkösluokassa tehdyt alkuperäiset mittaukset kolmosluokan uusintamittauksella, mutta kontrolli kohdistettaisiin vain niihin, jotka tavoittelevat kansainvälistä edustuspaikkaa. Näin kontrollimittausten määrä pysyisi edes jotenkin kohtuullisena. Mihinkään laajamittaisiin uudelleenmittauksiin ei mielestäni kannata ryhtyä, sillä se olisi aivan liian suuri urakka.

On todellakin hyvä asia, että FCI:n toimesta järjestetään kontrollimittauksia. Sääntöjen valvonta on puhtaasti positiivinen asia, eikä siitä löydy kaivamallakaan mitään kielteistä. Meidän kaikkien, kilpailijoiden, seurojen, tuomareiden ja SAGIn on vain yksinkertaisesti toimittava tämänkin säännön mukaan. Tärkeätä olisi kuitenkin pystyä varmistamaan etukäteen, että mitään epäselvyyttä ei kansainvälisissä arvokilpailuissa ilmenisi. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole sanan sijaa millään lynkkausmenttaliteetilla. Asiat on vain laitettava järjestykseen ja vaikka kuinka parastaan asiassa yritettäisiin, niin en usko, että koskaan päästään täysin ongelmattomiin mittauskäytäntöihin ja tulkintoihin. Hyviä parannuksia on kuitenkin mielestäni saavutettavissa. Parhaimpia ehdotuksia kannattaisi lähettää vaikka SAGIn kilpailutoimikuntaan. Siellä on pohdittava yhdessä tuomareiden kanssa, mikä toimintamalli olisi realistinen. Viimekädessä SAGIssa päätetään prosessista, mutta tuomarit tulevat aina päättämään mittaustulosten tulkinnasta. Pohdittavana on siis vähintään kaksi erilaista lähestymistapaa eli prosessin kuntoon saattaminen ja mittaustulosten tulkintojen heittojen minimoiminen. Ehkä joku keksii vielä jonkun muun lähestymiskulman.

Tässä mittauskeskustelussa ei ole tarkoituksenmukaista keskustella oikeista hyppykorkeuksista. Se on taas ihan oma keskustelunsa, kuten joku jo aiemmin mainitsi.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: EiBortsunOmistaja , Heinäkuun 29, 2016 kello: 12:15:43:

EiBortsunOmistaja kirjoitti:
» Kyllähän se pitäisi olla niin, että kerran mitattu ja elämänsä tietyssä luokassa kisannut, pitäisi saada kisata arvokisoissa myös siinä luokassa, mihin on mitattu. Tai sitten pitäisi ottaa käytäntöön että joka koira mitataan aina sen 3 kertaa (ellei ole väh. 5 cm korkeampi kuin raja), ettei tule sanomista. Mutta arvokisoissa mittaaminen on aika rankkaa kilpailijalle, kun on joutunut kuitenkin maksamaan matkansa ja treenaamaan paljon kyseistä kisaa varten.

» Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikki rajatapauskoirat pitäisi päästää siihen alempaan säkäluokkaan, koska on se vaan epäreilua, että ihan rajalla oleva koira joutuu hyppäämään tosi paljon oman säkänsä korkeampia hyppyjä, ja ei välttämättä ikinä pärjää siinä luokassa pienen kokonsa takia. Mulla ei ole rajatapauskoiria, mutta itsellä saattaisi jäädä agilityssä kilpaileminen, jos vaikka medi-maksi-rajalla oleva 43 cm koira joutuu kisaamaan makseissa, ja 20 cm korkeammilla rimoilla, kun taas medeissä saattaisi pärjätäkin ihan hyvin.

Kv-arvokisojen mittauskäytäntö sovitaan FCI:n kollegiossa. Toki Suomi voi siellä vaikuttaa käytäntöihin, mutta päätös tehdään enemmistöpäätöksenä. Ja kun koira on kerran mitattu kv-arvokisoissa johonkin säkäluokkaan, se kisaa siinä aina kv-arvokisoihin osallistuessaan, vaikka olisi kansallisissa kisoissa mitattu eri säkäluokkaan ja kisannut siinä jo vuosia. Minusta kannattaa siis jo lähtökohtaisesti miettiä asiaa niin päin, että täällä saataisiin mittausten linja vastaamaan kv-linjaa. Mitä enemmän kansallinen käytäntö poikkeaa (esim. tuo rajatapaus aina alempaan säkäluokkaan tms.) sen todennäköisemmin meidän kv-arvokisaajamme joutuvat noiden rankkojen kokemusten eteen.

Minusta esim. se, että maajoukkue- ja tulevissa EO-karsinnoissa sijoittuneet uusintamitattaisiin (mahdollisimman tarkkaan kv-käytännön mukaan) aina, on ihan järkevä ehdotus. Se siirtäisi "kokotarkkailupaineen" oikeaan paikkaan, eli potentiaalisiin kv-arvokisaajiin, ja myös totuttaisi heidät uusintamittauksiin. Tämäkin ehkä osaltaan helpottaisi ensimmäistä kertaa kv-arvokisoissa edustavien kisastressiä. Samalla se edistäisi tarkkuutta ja puolueettomuutta myös "tavismittailussa", koska ensi kertaa mitattavien ykkösluokkalaisten urakehitystä on vaikeaa ennustaa.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Mikä on rajatapaus? , Heinäkuun 29, 2016 kello: 12:23:53:

Mikä on rajatapaus? kirjoitti:
» EiBortsunOmistaja kirjoitti:
» » Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaikki rajatapauskoirat pitäisi päästää siihen alempaan säkäluokkaan, koska on se vaan epäreilua, että ihan rajalla oleva koira joutuu hyppäämään tosi paljon oman säkänsä korkeampia hyppyjä

» Mikä mielestäsi olisi sopiva toleranssi sille, että koira on rajatapaus? 1cm? Entäs sitten, kun on se 44cm, joka on millin liian korkea ollakseen rajatapauksen perusteella alemmassa luokassa? 2cm? Korvaa edellisestä 44cm 45:llä.

» Raja on kuitenkin asetettava johonkin.

» Se on sitten ihan eri keskustelu, että miksi medi-maksi -rajalla hyppykorkeus lisääntyy 20cm, kun mini-medi -rajalla se lisääntyy vain 10cm.

Niin, ja miksi makseissa ei pienimmät hyppää 2x säkäkorkeuttaan, kuten mineissä?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: ITe , Heinäkuun 29, 2016 kello: 20:42:23:

Minä en ymmärrä sitä, että Fci:ssä on pidetty epäurheilijamaisena sitä, että eo:ssa on kilpailtu aiemmin eri luokassa kuin mitä sitten mm-kisoissa on mittauksen jälkeen kilpailtu. Oletan, että jokaisessa maassa tuomarit ovat niitä jotka määrittävät koiran kokoluokan, ei koiran kanssa kisaava. Näin ollen epäurheiljamaisuudesta vai olisiko se aseman väärin käytöstä tulisi "syyttää" ko.koiran mitannutta tuomaria eikä sen ohjaajaa.

Mitä tulee yleisesti mittausten eroihin, niin kauan kuin ihminen niitä tekee, on erot mahdollisia. Varsinkin kun mittauskohteena on elävä olento, jonka fysiikka saattaa olla erilainen eri päivinä.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Kenen vastuu? , Heinäkuun 30, 2016 kello: 23:29:06:

Itselläni on isohko medi, mielestäni rajatapaus. En valinnut mittaavaa tuomaria mitenkään etukäteen, vaan vein koiran mittaukseen, kun kisaikä täyteen tuli ja kun omalla paikkakunnalla kisat järjestettiin. Tuomari mittasi koiraani todella pitkään. Kiertoon ei laittanut. Jälkikäteen ajatellen olen sitä mieltä, että KAIKKI rajatapaukset pitäisi määrätä automaattisesti useammalle tuomarille. Rajatapaus pitäisi määritellä tarpeeksi laajaksi, vähän niinkuin kaupassa täysi-ikäisyys varmistetaan kysymällä kaikilta alle 30 v. näyttäviltä paperit. Kunnollinen mittaus ja oikea lopputulos on kilpailijan/koirakon parhaaksi. Olisi tosi kurjaa huomata vasta arvokisamittauksissa, että on kisaillut koko ajan väärässä luokassa tuomarin virheen takia.

Kansainvälisesti ajatellen toivoisi, että ns. hankalimmat rajatapaukset määriteltäisiin jollakin yhteisellä standardilla. Jos ei esim. kolme tuomaria päädy samaan kokoluokkaan koiran osalta, lopullisen kokoluokan määrittelyyn vaadittaisiin vaikkapa kaksi lisätuomaria. Tämän kaltaisen mittaustuloksen pitäisi päteä myös arvokisoissa. Jos joku koira on mitattu edelleen väärään kokoluokkaan, pitää tuomareiden koulutukseen ja määritysten yhdenmukaistamiseen panostaa kansainvälisesti. Väärä kokoluokka on tuomariongelma, ei niinkään ohjaajan vika. Ohjaajan täytyy voida luottaa tuomarin päätökseen tässäkin asiassa.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Kenen vastuu? , Heinäkuun 30, 2016 kello: 23:29:06:

Mielestäni mahdolliset syytökset "epäurheilijamaisuudesta" tässä asiassa eivät todellakaan ole kovin hyvä määritelmä tapahtuneelle. Se on selvää, että jos koira on mitattu MM-kisoissa isompaan kokoluokkaan ja sama koira on aiemmin kisannut EO:ssa pienemmässä kokoluokassa tämä aiheuttaa kysymyksiä ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta niiden kohdalla, jotka EO:ssa ovat koiralle mahdollisesti hävinneet. Ei tuota tunnetta hävinneiltä mitenkään pois saa ja ehkä se tunne helposti purkautuu syytöksinä myös "epäurheilijamaisuudesta". Ei sitä tunnetta kuitenkaan kannata väheksyä, sillä "reilun pelin" tavoittelu on yksi hyvän kilpailemisen perusajatuksista. Ei kilpailemisessa ole mitään mieltä, jos toiset kilpailevat eri säännöillä kuin toiset.

Mittaaminen on ongelma. Se täytyy rehellisesti kaikkien osapuolien tunnistaa ja tunnustaa. On kuitenkin niin, että viimekädessä oikean kokoluokan määrittäminen on tärkeätä kaikille niin kilpailijalle itselleen, kanssakilpailijoille, tuomareille kuin kaikille organisaatioille, jotka ovat kilpailujen järjestämisen takana. (SAGI, Kennelliitto, PKU ja FCI) Organisaationa SAGInkin on katsottava siltä osin peiliin, että kontrolli ei ole ollut riittävän monipuolinen. Prosessi ei ole siis tältä osin ollut aivan kunnossa. Epäurheilijamaista se ei ole ollut kuitenkaan SAGIn puolelta, mutta ehkä lisämittaustarvetta ei ole riittävästi havaittu. Katson tältä osin siis hyvin paljon myös peiliin, sillä varmasti olisin voinut ihan itse tehdä ehdotuksen lisämittauksista myös EO-joukkueen suhteen. En kuitenkaan ole ollut omaltakaan osin riittävän tarkkana eikä ehkä muutkaan SAGIn toiminnassa mukana olevat. Samaa tarkkaavaisuuden vajetta on ollut myös tuomareiden keskuudessa, jos nyt käy ilmi, että kyseessä on laajempikin ongelma. Vain heillä on mahdollisuudet reagoida varsinaisiin mittauskäytäntöihin. Tarkkaavaisuuden puutetta on ollut myös kilpailijoilla, sikäli mikäli ovat tiedostaneet riskin, mutta eivät ole mitenkään asiaan reagoineet. Tarkkaavaisuuden herpaantuminen on inhimillistä, mutta valitettavasti sillä voi olla myös seurauksensa eli käytännössä hylkäämiset todella tärkeissä arvokisoissa. Tämä ei ole kenenkään etu, joten tarkkaavaisuutta on tehostettava, jotta ongelmilta vältytään. Mielestäni kyse ei ole ollut tähän mennessä kuitenkaan epäurheilijamaisuudesta, mutta kaikkien on tunnustettava, että tarkkaavaisuuden herpaantumiseen ei ole varaa. Laitetaan asiat porukalla kuntoon ja edetään kokka kohisten kohti uusia haasteita. Tässä on kuitenkin kyse vain rutiinien parantamisesta ei ehkä kuitenkaan mistään sen vakavammasta. Mielestäni suomalainen joukkue ja sen jäsenet ovat olleet liikkeellä täysin puhtain purjein, mutta virheitä sattuu varsinkin tekevälle.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: tuomareiden vastuu , Heinäkuun 31, 2016 kello: 12:11:46:

Voisitko kertoa kertoa miten mittaus tehdään niin, että jokaisen mittauksen tulos on ehdottoman sama. Koko koiramaailma olisi siitä iloinen ja otettu. Olen kisannut useilla koirilla ulkomailla ja edustanut Suomea monissa kansainvälisissä kisoissa ja ollut koirani kanssa mitattavana FCI:n virallisessa mittauksessa, jossa koirastani saatiin sen korkuinen kuin suomessa tuomari sai ja mitä itse olin mitannut eli mahtuu ruuju kokoluokkaansa. Koiran ollessa ns. rajatapaus, on kilpailijan etu ja velvollisuus mittauttaa koira useammalla tuomarilla kun paikka kansainväliseen edustuskisaan aukenee. Tämän jälkeenkin tulos voidaan muuttaa korkeimmalla tasolla, eli siellä FCI:n mittauksessa esim. MM-kisoissa.

tuomareiden vastuu kirjoitti:
» Itselläni on isohko medi, mielestäni rajatapaus. En valinnut mittaavaa tuomaria mitenkään etukäteen, vaan vein koiran mittaukseen, kun kisaikä täyteen tuli ja kun omalla paikkakunnalla kisat järjestettiin. Tuomari mittasi koiraani todella pitkään. Kiertoon ei laittanut. Jälkikäteen ajatellen olen sitä mieltä, että KAIKKI rajatapaukset pitäisi määrätä automaattisesti useammalle tuomarille. Rajatapaus pitäisi määritellä tarpeeksi laajaksi, vähän niinkuin kaupassa täysi-ikäisyys varmistetaan kysymällä kaikilta alle 30 v. näyttäviltä paperit. Kunnollinen mittaus ja oikea lopputulos on kilpailijan/koirakon parhaaksi. Olisi tosi kurjaa huomata vasta arvokisamittauksissa, että on kisaillut koko ajan väärässä luokassa tuomarin virheen takia.

» Kansainvälisesti ajatellen toivoisi, että ns. hankalimmat rajatapaukset määriteltäisiin jollakin yhteisellä standardilla. Jos ei esim. kolme tuomaria päädy samaan kokoluokkaan koiran osalta, lopullisen kokoluokan määrittelyyn vaadittaisiin vaikkapa kaksi lisätuomaria. Tämän kaltaisen mittaustuloksen pitäisi päteä myös arvokisoissa. Jos joku koira on mitattu edelleen väärään kokoluokkaan, pitää tuomareiden koulutukseen ja määritysten yhdenmukaistamiseen panostaa kansainvälisesti. Väärä kokoluokka on tuomariongelma, ei niinkään ohjaajan vika. Ohjaajan täytyy voida luottaa tuomarin päätökseen tässäkin asiassa.

Vastineena juttuun: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tylsää , Heinäkuun 28, 2016 kello: 15:41:43:

Vuonna 2014 on tullut selkeä viesti, että mittauksia tarvitaan.

FCI/SKL kertoo tulevasta 2014:

"European Open 2015

Tarve mittauksiin tuli esille, koska tämän vuoden EO-kilpailun medi-voittaja

mitattiin maksiksi Luxembugissa. Mittauskäytännön puute tuli yllätyksenä

monelle maalle ja koettiin erittäin tärkeäksi että mittaukset tulee toteuttaa

samoin kuin MM- ja JEO-kilpailuissa. Tulevaisuudessa EO-kilpailuissa

siirrytään samaan käytäntöön kuin MM-kilpailuissa."

Käsittääkseni samana vuonna suomalaiset agilitytuomarit ovat lupautuneet tekemään lisämittauksia EO-joukkuepaikan saaneille koirakoille, mikäli he sitä pyytävät.

Jokainen kisaaja päättää itse luottaako rajalla olevan koiransa kokoluokkaan, vai pyrkiikö varmistamaan asiaa ennakkoon kaikin käytettävissä olevin keinoin ts. lisämittauksia.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Hmm... , Heinäkuun 28, 2016 kello: 21:33:02:

Hmm... kirjoitti:
» Suomessa nyt tuntuu saavan koiran helposti väärän luokkaan. Tässä tapauksessa on tuskin käynyt mitään. Mutta itse olen ollut todistamassa kun ihminen rupesi itkemään kun sen koira mitattiin selkeäksi mediksi niin kappas kummaa pari viikkoa myöhemmin se kisasikin jo miniluokassa.

Kun katsoin tuota kuvaa EOn mittaistilanteesta niin mitta ei ollut edes suorassa, oliko siinä edes lattaa pöytää vasten joka pitää mitan suorassa. Suomessa on myynnissä samanlainen mittatikku jota ei suomalaiset tuomarit edes käytä juuri tuon latan puutumisen vuoksi. Tehtiinkö mittavirhe meillä vai EOssa tätä voi miettiä

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Mittausvirhekö tehty Suomessa , Elokuun 1, 2016 kello: 20:06:43:

Mielenkiintoista! En ole naamakirjassa, eli onko tuo mittauskuva jossain muualla? - Ei ole omiin silmiini sattunut. Mittausvälineen ja -tavan merkitys on todellakin syytä arvioida. Tästä olisi hyvä olla jonkinlainen yhteenveto jo ennen tulevia MM-kisoja.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: ITe , Elokuun 1, 2016 kello: 20:56:53:

ITe kirjoitti:
» Mielenkiintoista! En ole naamakirjassa, eli onko tuo mittauskuva jossain muualla? - Ei ole omiin silmiini sattunut. Mittausvälineen ja -tavan merkitys on todellakin syytä arvioida. Tästä olisi hyvä olla jonkinlainen yhteenveto jo ennen tulevia MM-kisoja.

Ainakin yksi kuva mittauksesta löytyy SAGI:n blogista 28.7. päivätystä kirjoituksesta. Kauhean paljoa lisää informaatiota tilannekuva ei anna, mutta ei myöskään mitään syytä epäillä EO:ssa suoritettua mittausta.

• Blog

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Kuva , Elokuun 1, 2016 kello: 22:36:36:

Kuva kirjoitti:
» ITe kirjoitti:
» » Mielenkiintoista! En ole naamakirjassa, eli onko tuo mittauskuva jossain muualla? - Ei ole omiin silmiini sattunut. Mittausvälineen ja -tavan merkitys on todellakin syytä arvioida. Tästä olisi hyvä olla jonkinlainen yhteenveto jo ennen tulevia MM-kisoja.

»
» Ainakin yksi kuva mittauksesta löytyy SAGI:n blogista 28.7. päivätystä kirjoituksesta. Kauhean paljoa lisää informaatiota tilannekuva ei anna, mutta ei myöskään mitään syytä epäillä EO:ssa suoritettua mittausta.

Kuvan koirahan ei ole EO:sta ulos jäänyt koira vaan rajatapaus joka on jo useampana vuonna karsinnoissa mitattu. Eli kuvan perusteella ihan oikein mitattu kun näyttää juuri ja juuri menevän mitan alle. Ulos jäänyt koira on ollut varmaan selkeämmin medi kun tuosta näkee jo miten tiukilla mitta on rajatapauksella.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Mittaus , Elokuun 2, 2016 kello: 00:10:07:

Koiran ruumiinrakenne vaikuttaa mittaukseen. Toisella koirallani selkäranka nousee lapaluiden yläpuolelle (niiden välistä) koiran seistessä itsenäisesti ja sen kannatellessa päätään ylhäällä. Jos mitta otetaan näin, koira on maksi. Jos taas päätä lasketaan alemmaksi niin että selkäranka jää lapaluiden alapuolelle (mitä ei ilmeisestikään saa tehdä agilitymittauksessa, kun koiran pitää seistä itsenäisesti) ja mitta otetaan puhtaasti lapaluiden päältä suoraan, koira on selvä medi. Toisella koirallani (saman rotuinen) ei samaa ilmiötä voi havaita, kun ei luontaisesti ole yhtä pysty päänasento.

Voisiko joku kertoa, miten lie rajatapauskoirat arvokisoissa sitten oikeasti mitataan, lapaluista vai korkeimmasta kohdasta lapaluiden kohdalla, jolloin mittauskohta voi siis olla myös selkäranka?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Kuva , Elokuun 1, 2016 kello: 22:36:36:

Yksi aivan ehdottomasti mittaamiseen vaikuttava tekijä on väline, jolla koiran säkäkorkeutta mitataan. On jotakuinkin käsittämätöntä, että lajissa, jossa liikutaan mittaustarkkuudessa millimetreissä, käytössä on väline, jolla tuollaista tarkkuutta ei mitenkään voida saavuttaa. Kyseinen mittausväline soveltuu varmastikin oikein hyvin näyttelykoirien säkäkorkeuden mittaamiseen, jossa koirien säkämittaus ei vaadi millimetrien tarkkuutta, mutta mielestäni agilityyn se ei sovi.

Sagin blogissa olevassa kuvassa koiraa mitataan välineellä (https://www.showlinkshop.fi/tuote/sakamitta-ilman-pussia--measuring-stick-without-a-bag/605120/), joka tuottaa helposti puolenkin sentin heiton suuntaan ja toiseen ihan vain niinkin pienellä virheellä kuin että mittatikun maahan koskeva jalkaosa on millimetrin verran vinossa. (Laskeskelin tämän siltä pohjalta, että koiran säkä sijaistee sivusuunnassa noin 10-15cm päässä mittatikun varresta. Tällöin saadaan tehtyä suoraan verrannollinen yhtälö, jonka avulla mahdollisen mittausvirheen määrä voidaan helposti laskea.)

Mittatikun ei siis tarvitse tällöin olla edes fyysisesti irti pöydästä (tai millä tasolla mittausta tehdäänkään), sillä riittää, että pöytä tai mikä taso ikinä onkaan, on hieman epätasainen. Ja kun mittauksia ainakin normikisoissa tehdään vaikkapa agilitypöydällä, jonka pinta on röpelöinen, niin voi vain kuvitella, miten helposti mitta on vaikka sen millin - miksei enemmänkin - vinossa. Ja lisämausteen mittaamiseen tuo se, että koira on elävä olento, joka liikkuu, hengittää, kääntelee päätään, jne, jolloin mittatikun täysin hämmentävän pienen maahan osuvan pohjan pitäminen aukottoman varmasti alustassa kiinni on melkoinen tehtävä, jos kyse on rajatapauskoirasta.

Jotta koira voitaisiin oikeasti mitata edes suurin piirtein millien tarkkuudella, tulisi mittausvälineen aivan ehdottomasti olla tukeva kummaltakin puolelta koiraa - eli mittausvälineen tulisi osua maahan koiran kummaltakin puolelta. Lisäksi mittausvälineen tulisi olla sen verran jämäkkä ja mittaustasoon sen verran laajalta alueelta osuva, että millimetrin heitto mittaustasossa, koiran pään liikkeet, jne. eivät tekisi merkittävää haittaa mittaustarkkuudelle.

En usko, että mittausmetodeita opettamalla voidaan vaikuttaa mittaamisen tasalaatuistamiseen, ellei tuomareille anneta välineitä, joilla mittaaminen voidaan totutettaa tasalaatuisesti.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Emilia Kainulainen , Elokuun 2, 2016 kello: 12:18:25:

Erilaisia säkämittoja on olemassa, mutta seurat menevät helpolla ja tilaavat sen mitä kennelliitto tarjoaa.

Esim tämä on jo parempi kuin se sininen
http://www.dog-cat.fi/fi/tuotteet/muut-tarvikkeet/muut-tarvikkeet/saekaemitta-perinteinen/

Tiedän että jotkut koiraharrastajat ovat rakentaneet/teettäneet itselleen säkämitan jossa tuki molemmilla puolilla koiraa ja ylhäältä alaspäin liikkuva mittapalkki. Epäilen vaan että tarkkuus kärsii siitä että välineeseen tottumattomia koiria ei saada seisomaan mittalaitteessa ryhdikkäänä.

Sinisessäkin mitassa auttaisi jos mittakepissä olisi esim vesikello jolla tikun suoruuden voisi tarkastaa.

Teknisesti tähän mittausasiaan löytyisi tai voisi kehittää nykyistä parempia välineitä jos asia otettaisiin oikeasti kehityksen kohteeksi.

Emilia Kainulainen kirjoitti:
» Yksi aivan ehdottomasti mittaamiseen vaikuttava tekijä on väline, jolla koiran säkäkorkeutta mitataan. On jotakuinkin käsittämätöntä, että lajissa, jossa liikutaan mittaustarkkuudessa millimetreissä, käytössä on väline, jolla tuollaista tarkkuutta ei mitenkään voida saavuttaa. Kyseinen mittausväline soveltuu varmastikin oikein hyvin näyttelykoirien säkäkorkeuden mittaamiseen, jossa koirien säkämittaus ei vaadi millimetrien tarkkuutta, mutta mielestäni agilityyn se ei sovi.

» Sagin blogissa olevassa kuvassa koiraa mitataan välineellä (https://www.showlinkshop.fi/tuote/sakamitta-ilman-pussia--measuring-stick-without-a-bag/605120/), joka tuottaa helposti puolenkin sentin heiton suuntaan ja toiseen ihan vain niinkin pienellä virheellä kuin että mittatikun maahan koskeva jalkaosa on millimetrin verran vinossa. (Laskeskelin tämän siltä pohjalta, että koiran säkä sijaistee sivusuunnassa noin 10-15cm päässä mittatikun varresta. Tällöin saadaan tehtyä suoraan verrannollinen yhtälö, jonka avulla mahdollisen mittausvirheen määrä voidaan helposti laskea.)

» Mittatikun ei siis tarvitse tällöin olla edes fyysisesti irti pöydästä (tai millä tasolla mittausta tehdäänkään), sillä riittää, että pöytä tai mikä taso ikinä onkaan, on hieman epätasainen. Ja kun mittauksia ainakin normikisoissa tehdään vaikkapa agilitypöydällä, jonka pinta on röpelöinen, niin voi vain kuvitella, miten helposti mitta on vaikka sen millin - miksei enemmänkin - vinossa. Ja lisämausteen mittaamiseen tuo se, että koira on elävä olento, joka liikkuu, hengittää, kääntelee päätään, jne, jolloin mittatikun täysin hämmentävän pienen maahan osuvan pohjan pitäminen aukottoman varmasti alustassa kiinni on melkoinen tehtävä, jos kyse on rajatapauskoirasta.

» Jotta koira voitaisiin oikeasti mitata edes suurin piirtein millien tarkkuudella, tulisi mittausvälineen aivan ehdottomasti olla tukeva kummaltakin puolelta koiraa - eli mittausvälineen tulisi osua maahan koiran kummaltakin puolelta. Lisäksi mittausvälineen tulisi olla sen verran jämäkkä ja mittaustasoon sen verran laajalta alueelta osuva, että millimetrin heitto mittaustasossa, koiran pään liikkeet, jne. eivät tekisi merkittävää haittaa mittaustarkkuudelle.

» En usko, että mittausmetodeita opettamalla voidaan vaikuttaa mittaamisen tasalaatuistamiseen, ellei tuomareille anneta välineitä, joilla mittaaminen voidaan totutettaa tasalaatuisesti.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Laura M , Elokuun 2, 2016 kello: 12:46:27:

Onkohan kukaan perehtynyt siihen minkälaisia mittausvälineitä hevosmaailmassa käytetään? Sielläkinhän kuitenkin on tarkkaa minkä korkuinen eläin on (esim hevonen-poni -raja ja kantakirjausmittaukset). Käsitykseni mukaan hevosia on kuitenkin mitattu jo ennen kuin agilitymittaukset laajassa skaalassa alkoivat, joten olisikohan siellä koiramaailmaan sovellettavaa apuvälinettä valmiina.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Heppatyttö , Elokuun 2, 2016 kello: 13:25:42:

Heppatyttö kirjoitti:
» Onkohan kukaan perehtynyt siihen minkälaisia mittausvälineitä hevosmaailmassa käytetään? Sielläkinhän kuitenkin on tarkkaa minkä korkuinen eläin on (esim hevonen-poni -raja ja kantakirjausmittaukset). Käsitykseni mukaan hevosia on kuitenkin mitattu jo ennen kuin agilitymittaukset laajassa skaalassa alkoivat, joten olisikohan siellä koiramaailmaan sovellettavaa apuvälinettä valmiina.

Ne harvat kuvat jotka hevosen korkeuden mittauksesta tuli googlella vastaan oli ihan samanmoisella mittatikulla mitattu kuin koiratkin.

Mutta teollisuudesta löytyy tällaisia
http://www.je-nettiverstas.fi/wixey-pieni-digitaalinen-korkeusmitta-wr25-76-51mm.html
http://www.netkonttori.fi/11856563/digitaaliset-mittaus-ja-piirroitus

eivät suoraan agilityssä käytettävissä, mutta tämäntapaisista kehittelemällä saataisiin huomattavasti tarkemmat mittaukset tehtyä.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Emilia Kainulainen , Elokuun 2, 2016 kello: 12:18:25:

Koiria ei mitata agilityssä millin vaan millin kymmenyksen tarkkuudella, vrt. medi 42,99 maksi 43. On täysin absurdia väittää, että nykyisillä metodeilla, välineillä ja olosuhteilla moiseen tarkkuuteen päästäisiin.

Älytöntä touhua!

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Laura M , Elokuun 2, 2016 kello: 15:46:19:

Laura M kirjoitti:
» Heppatyttö kirjoitti:
» » Onkohan kukaan perehtynyt siihen minkälaisia mittausvälineitä hevosmaailmassa käytetään? Sielläkinhän kuitenkin on tarkkaa minkä korkuinen eläin on (esim hevonen-poni -raja ja kantakirjausmittaukset). Käsitykseni mukaan hevosia on kuitenkin mitattu jo ennen kuin agilitymittaukset laajassa skaalassa alkoivat, joten olisikohan siellä koiramaailmaan sovellettavaa apuvälinettä valmiina.

» Ne harvat kuvat jotka hevosen korkeuden mittauksesta tuli googlella vastaan oli ihan samanmoisella mittatikulla mitattu kuin koiratkin.

» Mutta teollisuudesta löytyy tällaisia
» http://www.je-nettiverstas.fi/wixey-pieni-digitaalinen-korkeusmitta-wr25-76-51mm.html
» http://www.netkonttori.fi/11856563/digitaaliset-mittaus-ja-piirroitus

» eivät suoraan agilityssä käytettävissä, mutta tämäntapaisista kehittelemällä saataisiin huomattavasti tarkemmat mittaukset tehtyä.

Kuvan perusteella voisi hyvinkin olla tosi pätevä mitta, onko kerhoilla tai tuomateilla varaa hankkia tuollainen, rakennusalallkin löytyy laserkorkeusmittoja niistäkin voisi löytyä sopiva

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Hieno on , Elokuun 2, 2016 kello: 17:22:46:

Hevospuolella ollaan ihan samoissa ongelmissa poni/hevonen rajatapausten kanssa.
Kaikenlaista systeemiä käytetään (hevosenomistajan puolelta), että saadaan rajatapaukset poneiksi. Mitään absoluuttista totuusmittaa ei ole, mittaajastakin riippuu hieman mikä on tulos.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Minna, Suvianne, Håp ja Vanttu , Elokuun 2, 2016 kello: 20:50:24:

Minna, Suvianne, Håp ja Vanttu kirjoitti:
» Hevospuolella ollaan ihan samoissa ongelmissa poni/hevonen rajatapausten kanssa.
» Kaikenlaista systeemiä käytetään (hevosenomistajan puolelta), että saadaan rajatapaukset poneiksi. Mitään absoluuttista totuusmittaa ei ole, mittaajastakin riippuu hieman mikä on tulos.

Vinttikoirapuolella on hyväksyttyjä mittalaitteita joiden mittaustarkkuus on määritelty 0,5 mm

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Emilia Kainulainen , Elokuun 2, 2016 kello: 12:18:25:

Kiitos taas Emilia hienosta yhteenvedosta! Kiitos muillekin, jotka ovat vaivanneet päätään. Eilen juuri pohdiskelin, että oikeastaan tarvittaisiin mittalaitteita koskeva keskustelu ja myös testaaminen. Ensin täytyisi löytää mittaväline, jolla saataisiin vaikkapa aivan varmasti jossain tietyssä korkeudessa oleva koiranukke kerta toisensa jälkeen mitattua ja tulokseksi sama arvo, vaikka mittaajat vaihtuisivat. Tuo kahden jalan ajatus on varmasti minimi, mitä mittalaitteelta tulisi edellyttää, jos siis haluttaisiin tarkkoja tuloksia. Mittalaite ja sen kalibrointi on asia yksi.

Toinen on oikean mittauksen muut edellytykset. Mitä edellytetään pinnalta? Miten koiran tulee seistä ja miten varmistetaan, että mittaus tapahtuu oikeasta paikasta jne..

Kyllä tuomareita on koulutettu ja he ovat kokeneita. Monella on varmasti tuhansiakin mittauksia eli rutiinia löytyy. Silti toivoisin, että varsinkin tätä mittalaite asiaa joku pähkäilisi oikein kunnolla. Lupaan nostaa hattua ja korkealle, kun joku esittelee välineen, jossa satunnaiset poikkeavuudet on helppo karsia. Samoin lupaan nostaa hattua niille henkilöille, jotka tekevät oikein kunnon analyysin eri mittavälineiden kyvystä päästä edes lähelle oikeaa tulosta. On todellakin pohdittava myös sitä, mihin käyttöön ja mitä tarkoitusta varten jokin mittaväline on kehitetty. Yleensä käyttötarkoitus ratkaisee minkälaista tarkkuutta välineellä on edes tavoiteltu. Kaikki ymmärtävät, että timpurin ja kellosepän mittatarkkuuden vaatimus on erilainen. Kyllä näyttelypuolellakin haetaan mielestäni eri asiaa ja tarkkuutta kuin agilityn kokoluokan mittauksessa. Oleellinen kysymys onkin, millainen toleranssi on hyväksyttävissä. Kun mittalaite on kunnossa voidaan vasta tarkemmin pohtia, miten mittaustilanne olisi sellainen, että tulos olisi hyväksyttävissä. Vaikka nämä asiat kulkevat myös käsi kädessä, itse keskittyisin ensivaiheessa hyvien mittausvälineiden analysoimiseen ja ehkä jopa kehittämiseen, jos ideoita löytyy.

Todennäköisesti on paljon niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen. Itse näen asian kuitenkin niin, että jos asiaa ei riittävästi myllätä ja pengota sekä periaatteita pohdita, niin tosiasiassa mittauksesta tiedetään liian vähän. Voi olla, että olen väärässä ja nykyvälineet ovat parhaita mahdollisia, mutta jos kukaan ei uskalla kyseenalaistaa, niin kukaan ei myöskään ole valmis selvittämään. Oli lopputulema mitä tahansa, niin tietämyksen määrä ainakin voisi nousta oleellisesti.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Laura M , Elokuun 2, 2016 kello: 21:17:48:

Laura M kirjoitti:
» Minna, Suvianne, Håp ja Vanttu kirjoitti:
» » Hevospuolella ollaan ihan samoissa ongelmissa poni/hevonen rajatapausten kanssa.
» » Kaikenlaista systeemiä käytetään (hevosenomistajan puolelta), että saadaan rajatapaukset poneiksi. Mitään absoluuttista totuusmittaa ei ole, mittaajastakin riippuu hieman mikä on tulos.

» Vinttikoirapuolella on hyväksyttyjä mittalaitteita joiden mittaustarkkuus on määritelty 0,5 mm

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Menetelmä hukassa , Elokuun 1, 2016 kello: 14:34:15:

Ei kai ole mitään menetelmää, millä sen mittaustuloksen saisi ehdottomasti samaksi...

Vinttikoirapuolella asia on ratkaistu 10 mittaustuloksen keskiarvolla. Nämä tulokset mittaa kaksi eri vinttikoiraliiton hyväksymää mittamiestä, ja käytössä on ihan kunnolliset mittavehkeet eikä keppejä, jotka kenottaa ja antaa tuloksia vähän siihen suuntaan. Ja "rajatapaus", eli 1cm marginaaliin ylikorkeuden rajasta oleva koira on mitattava yli 2-vuotiaana uudestaan, tai menettää kilpailuoikeutensa kunnes uusintamittaus on tehty. Uusintamittauksen suorittaa kaksi eri henkilöä, kuin ketkä ovat aikaisemmin mitanneet.

En tiedä, onko tämäkään mikään absoluuttinen ratkaisu, mutta pohtia voisi olisiko tässä jotain käyttökelpoisia elementtejä agilityynkin lainattavaksi.

Tässä on vinttikoiraliiton mittausohje whippeteille ja italianvinttikoirille, eli mitattaville roduille joissa koirat juoksevat normaalikokoisten ja ylikorkeiden sarjoihin jaettuna. http://www.suomenvinttikoiraliitto.fi/files/saannot/liite3.pdf

Re: Koirien mittaaminen - yksi näkökulma

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: ITe , Elokuun 2, 2016 kello: 23:07:18:

ITe kirjoitti:
» Kiitos taas Emilia hienosta yhteenvedosta! Kiitos muillekin, jotka ovat vaivanneet päätään. Eilen juuri pohdiskelin, että oikeastaan tarvittaisiin mittalaitteita koskeva keskustelu ja myös testaaminen. Ensin täytyisi löytää mittaväline, jolla saataisiin vaikkapa aivan varmasti jossain tietyssä korkeudessa oleva koiranukke kerta toisensa jälkeen mitattua ja tulokseksi sama arvo, vaikka mittaajat vaihtuisivat. Tuo kahden jalan ajatus on varmasti minimi, mitä mittalaitteelta tulisi edellyttää, jos siis haluttaisiin tarkkoja tuloksia. Mittalaite ja sen kalibrointi on asia yksi.

» Toinen on oikean mittauksen muut edellytykset. Mitä edellytetään pinnalta? Miten koiran tulee seistä ja miten varmistetaan, että mittaus tapahtuu oikeasta paikasta jne..
... Oleellinen kysymys onkin, millainen toleranssi on hyväksyttävissä. Kun mittalaite on kunnossa voidaan vasta tarkemmin pohtia, miten mittaustilanne olisi sellainen, että tulos olisi hyväksyttävissä. Vaikka nämä asiat kulkevat myös käsi kädessä, itse keskittyisin ensivaiheessa hyvien mittausvälineiden analysoimiseen ja ehkä jopa kehittämiseen, jos ideoita löytyy.

» Todennäköisesti on paljon niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen. Itse näen asian kuitenkin niin, että jos asiaa ei riittävästi myllätä ja pengota sekä periaatteita pohdita, niin tosiasiassa mittauksesta tiedetään liian vähän. Voi olla, että olen väärässä ja nykyvälineet ovat parhaita mahdollisia, mutta jos kukaan ei uskalla kyseenalaistaa, niin kukaan ei myöskään ole valmis selvittämään. Oli lopputulema mitä tahansa, niin tietämyksen määrä ainakin voisi nousta oleellisesti.

Mietin perusteellisesti, lähdenkö kirjoittamaan aiheesta, mutta haluaisin keskustelun etsivän lisää mahdollisia ratkaisuja muihinkin mittauksen ongelmiin kuin vain välineet..
Ehdottomasti - riittävän tarkat ja toimivat välineet ovat tärkeitä. Oleellistahan on, että voi luottaa mitan olevan pystysuorassa ja vaakatangon vaakasuorassa. Tietääkseni suuri osa tuomareista (myös itse) käyttää omia mittoja, jotka ovat tuttuja ja joiden käyttöön on hyvä rutiini & luottamus.
Kuten jo on todettu, laitteita on myös sellaisia (erityisesti varmaan seuroilla), joilla on helppo saada vääriäkin tuloksia). Sen takia en kuitenkaan pistäisi seuroja satsaamaan (yhteensä) tuhansia euroja välineistön uusimiseen, vaan mieluummin käyttäisin resursseja sen mittimiseen, miten saadaan ohjattuan koirat olemaan mitattavissa edes parin millimetrin tarkkuudella 10 kertaa peräkkäin samassa mittaustilanteessa.
Esim. itse aikanaan treenasin mittaamista omalla koirallani ja oli helppo päästä parin millimetrin tarkkuuteen, joten oli iso yllätys, kun koirani veli tuli kokeiltavaksi ja pelkästään pään asento muutti sen mittaustulosta yli 2cm (ja saman tien verrattuna omalla koiralla vastaava muutos oli tuo pari milliä).

Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Emilia Kainulainen , Elokuun 2, 2016 kello: 12:18:25:

Emilia Kainulainen kirjoitti:
» Yksi aivan ehdottomasti mittaamiseen vaikuttava tekijä on väline, jolla koiran säkäkorkeutta mitataan. On jotakuinkin käsittämätöntä, että lajissa, jossa liikutaan mittaustarkkuudessa millimetreissä, käytössä on väline, jolla tuollaista tarkkuutta ei mitenkään voida saavuttaa. Kyseinen mittausväline soveltuu varmastikin oikein hyvin näyttelykoirien säkäkorkeuden mittaamiseen, jossa koirien säkämittaus ei vaadi millimetrien tarkkuutta, mutta mielestäni agilityyn se ei sovi.

» Sagin blogissa olevassa kuvassa koiraa mitataan välineellä (https://www.showlinkshop.fi/tuote/sakamitta-ilman-pussia--measuring-stick-without-a-bag/605120/), joka tuottaa helposti puolenkin sentin heiton suuntaan ja toiseen ihan vain niinkin pienellä virheellä kuin että mittatikun maahan koskeva jalkaosa on millimetrin verran vinossa. (Laskeskelin tämän siltä pohjalta, että koiran säkä sijaistee sivusuunnassa noin 10-15cm päässä mittatikun varresta. Tällöin saadaan tehtyä suoraan verrannollinen yhtälö, jonka avulla mahdollisen mittausvirheen määrä voidaan helposti laskea.)

» Mittatikun ei siis tarvitse tällöin olla edes fyysisesti irti pöydästä (tai millä tasolla mittausta tehdäänkään), sillä riittää, että pöytä tai mikä taso ikinä onkaan, on hieman epätasainen. Ja kun mittauksia ainakin normikisoissa tehdään vaikkapa agilitypöydällä, jonka pinta on röpelöinen, niin voi vain kuvitella, miten helposti mitta on vaikka sen millin - miksei enemmänkin - vinossa. Ja lisämausteen mittaamiseen tuo se, että koira on elävä olento, joka liikkuu, hengittää, kääntelee päätään, jne, jolloin mittatikun täysin hämmentävän pienen maahan osuvan pohjan pitäminen aukottoman varmasti alustassa kiinni on melkoinen tehtävä, jos kyse on rajatapauskoirasta.

» Jotta koira voitaisiin oikeasti mitata edes suurin piirtein millien tarkkuudella, tulisi mittausvälineen aivan ehdottomasti olla tukeva kummaltakin puolelta koiraa - eli mittausvälineen tulisi osua maahan koiran kummaltakin puolelta. Lisäksi mittausvälineen tulisi olla sen verran jämäkkä ja mittaustasoon sen verran laajalta alueelta osuva, että millimetrin heitto mittaustasossa, koiran pään liikkeet, jne. eivät tekisi merkittävää haittaa mittaustarkkuudelle.

» En usko, että mittausmetodeita opettamalla voidaan vaikuttaa mittaamisen tasalaatuistamiseen, ellei tuomareille anneta välineitä, joilla mittaaminen voidaan totutettaa tasalaatuisesti.

Kyseisä koiria mitattiin useamman tuomarin toimesta kisoissa useammalla mitalla, myös kehikkomitalla, jonka molemmat päät osuivat maahan koiran molemmin puolin. Kyseinen mitta on käytössä myös MM-kisoissa.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Oikeus ei toteudu , Elokuun 2, 2016 kello: 15:48:47:

Oikeus ei toteudu kirjoitti:
» Koiria ei mitata agilityssä millin vaan millin kymmenyksen tarkkuudella, vrt. medi 42,99 maksi 43. On täysin absurdia väittää, että nykyisillä metodeilla, välineillä ja olosuhteilla moiseen tarkkuuteen päästäisiin.

» Älytöntä touhua!

Mittauksia pitää aina tehdä useampia saman mittaajan toimesta, ja mittaustulos (cm) kirjataan ylös. Näistä sitten pitäisi laskea keskiarvo ja vaihteluväli. Silloin saadaan tarkempia mittauslukemia

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tietoa vai oletusta , Elokuun 1, 2016 kello: 14:53:34:

Mistähän koirasta tässä on ollut kyse, onko jollain tietoja? Eo 2014 voittaja näyttää olleen LE, joka nyt ei varmasti ole maksi mitenkään päin...

Tietoa vai oletusta kirjoitti:
» Vuonna 2014 on tullut selkeä viesti, että mittauksia tarvitaan.

» FCI/SKL kertoo tulevasta 2014:

» "European Open 2015

»
» Tarve mittauksiin tuli esille, koska tämän vuoden EO-kilpailun medi-voittaja

» mitattiin maksiksi Luxembugissa. Mittauskäytännön puute tuli yllätyksenä

» monelle maalle ja koettiin erittäin tärkeäksi että mittaukset tulee toteuttaa

» samoin kuin MM- ja JEO-kilpailuissa. Tulevaisuudessa EO-kilpailuissa

» siirrytään samaan käytäntöön kuin MM-kilpailuissa."

»
» Käsittääkseni samana vuonna suomalaiset agilitytuomarit ovat lupautuneet tekemään lisämittauksia EO-joukkuepaikan saaneille koirakoille, mikäli he sitä pyytävät.

» Jokainen kisaaja päättää itse luottaako rajalla olevan koiransa kokoluokkaan, vai pyrkiikö varmistamaan asiaa ennakkoon kaikin käytettävissä olevin keinoin ts. lisämittauksia.

Vastineena juttuun: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Tylsää , Heinäkuun 28, 2016 kello: 15:41:43:

Kyseenalaistan vielä kertaalleen.

Miksi koirat pitää mitata? Siis miksi pitää tietää, onko koira 42,3cm vai 42,5cm korkea? Mihin tätä tietoa tarvitaan? Miksi ei voida tehdä kiinteää mittaa, joka on 35cm/43cm ja sitten koira joko mahtuu mitan alle tai ei mahdu? Mihin mitassa tarvitaan liikkuvia osia, kun merkityksellistä on vain se, onko koira yli vai alle, ei kuinka paljon yli tai alle se on? Kiinteä mitta lasketaan koiran sään päälle ja sitten mitta joko osuu maahan tai ei osu?

Paljon kysymyksiä näin loman lopun kunniaksi.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Emilia Kainulainen , Elokuun 4, 2016 kello: 13:05:02:

Emilia Kainulainen kirjoitti:
» Kyseenalaistan vielä kertaalleen.

» Miksi koirat pitää mitata? Siis miksi pitää tietää, onko koira 42,3cm vai 42,5cm korkea? Mihin tätä tietoa tarvitaan? Miksi ei voida tehdä kiinteää mittaa, joka on 35cm/43cm ja sitten koira joko mahtuu mitan alle tai ei mahdu? Mihin mitassa tarvitaan liikkuvia osia, kun merkityksellistä on vain se, onko koira yli vai alle, ei kuinka paljon yli tai alle se on? Kiinteä mitta lasketaan koiran sään päälle ja sitten mitta joko osuu maahan tai ei osu?

» Paljon kysymyksiä näin loman lopun kunniaksi.

Juuri kiinteä mitta onkin käytössä. Joillakin tuomareilla on portin mallinen mitta (siis ikäänkuin U-kirjain kulmikkaana väärinpäin) ja jotkut säätävät perinteisen mittatikun maksimimikorkeuteen. Säkäluokkaa ensimmäistä kertaa määritettäessä kai vaihtelee, mitataanko säkäkorkeus vai kokeillaanko minkä mitan alle mahtuu, mutta ainakin karsinnoissa ja ulkomailla mittaus tehdään juuri niin, että kiinteä mitta asetetaan koiran päälle ja katsotaan, osuuko se maahan.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Emilia Kainulainen , Elokuun 4, 2016 kello: 13:05:02:

Pään asennollahan koiran säkämitta muuttuu helposti senttitolkulla (ainakin oman kokemuksen mukaan), jolloin esimerkiksi Nokistakin saa medin korkuisen. Linkissä kuva, jossa takana 43cm korkeudessa oleva säkämitta. Nokin etujalat ovat tuossa kohtalaisen hyvin kropan alla, mutta silti 47-49cm korkea Noki saa säkänsä pudotettua alle medimitan, kun pään asentoa muutetaan keinotekoisesti. Jos koiran säkäkorkeus vaihtelee 2cm pään asennon mukaan, niin eihän siinä mitään haittaa tai epäselvää ole. Pää asetetaan silloin pystyyn, jolloin koira seisoo ryhdikkäästi eikä pääse laskeutumaan etujalkojen väliin asentoon, jossa se ei normaalisti seistessään ja liikkuessaan ole.

http://2.bp.blogspot.com/-lL-6xWOQJN8/VSqiA9QsxWI/AAAAAAAAQY0/1z5N5VA-AL8/s1600/2015-04-121.jpg

Ja tässä kuva, jossa Noki ei ole laskenut kroppaansa etujalkojen väliin. Pää ei tuossakaan ole kunnolla pystyssä, kun se tuijottaa edessään olevaa namia, mutta väitän, että jos pää on vapaasti noin vs. se on nostettuna niin, että katse on eteenpäin, ero mittaustuloksessa ei liene kovin montaa milliä, jos sitäkään. :)

https://picasaweb.google.com/101712514948289055169/6314918548687621729#6314918555451006194

On totta, että pelkät mittavälineet eivät tee tarkkaa mittausta, kun kyse on elävästä olennosta. Myös elävän olennon asento vaikuttaa hurjan paljon lopputulokseen.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: kisaaja , Elokuun 4, 2016 kello: 11:50:50:

EO:n voitti 2013 Iso-Britannian Sian Illingworth ja border collie Maybe (Arnpriors Made Of Honour), joka kuului Iso-Britannian joukkueeseen Luxemburgin MM-kilpailuissa, mutta ei startannut.

kisaaja kirjoitti:
» Mistähän koirasta tässä on ollut kyse, onko jollain tietoja? Eo 2014 voittaja näyttää olleen LE, joka nyt ei varmasti ole maksi mitenkään päin...

»
» Tietoa vai oletusta kirjoitti:
» » Vuonna 2014 on tullut selkeä viesti, että mittauksia tarvitaan.

» » FCI/SKL kertoo tulevasta 2014:

» » "European Open 2015

» »
» » Tarve mittauksiin tuli esille, koska tämän vuoden EO-kilpailun medi-voittaja

» » mitattiin maksiksi Luxembugissa. Mittauskäytännön puute tuli yllätyksenä

» » monelle maalle ja koettiin erittäin tärkeäksi että mittaukset tulee toteuttaa

» » samoin kuin MM- ja JEO-kilpailuissa. Tulevaisuudessa EO-kilpailuissa

» » siirrytään samaan käytäntöön kuin MM-kilpailuissa."

» »
» » Käsittääkseni samana vuonna suomalaiset agilitytuomarit ovat lupautuneet tekemään lisämittauksia EO-joukkuepaikan saaneille koirakoille, mikäli he sitä pyytävät.

» » Jokainen kisaaja päättää itse luottaako rajalla olevan koiransa kokoluokkaan, vai pyrkiikö varmistamaan asiaa ennakkoon kaikin käytettävissä olevin keinoin ts. lisämittauksia.

• Team GBR

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: ----- , Elokuun 4, 2016 kello: 13:18:09:

----- kirjoitti:
» Emilia Kainulainen kirjoitti:
» » Kyseenalaistan vielä kertaalleen.

» » Miksi koirat pitää mitata? Siis miksi pitää tietää, onko koira 42,3cm vai 42,5cm korkea? Mihin tätä tietoa tarvitaan? Miksi ei voida tehdä kiinteää mittaa, joka on 35cm/43cm ja sitten koira joko mahtuu mitan alle tai ei mahdu? Mihin mitassa tarvitaan liikkuvia osia, kun merkityksellistä on vain se, onko koira yli vai alle, ei kuinka paljon yli tai alle se on? Kiinteä mitta lasketaan koiran sään päälle ja sitten mitta joko osuu maahan tai ei osu?

» » Paljon kysymyksiä näin loman lopun kunniaksi.

» Juuri kiinteä mitta onkin käytössä. Joillakin tuomareilla on portin mallinen mitta (siis ikäänkuin U-kirjain kulmikkaana väärinpäin) ja jotkut säätävät perinteisen mittatikun maksimimikorkeuteen. Säkäluokkaa ensimmäistä kertaa määritettäessä kai vaihtelee, mitataanko säkäkorkeus vai kokeillaanko minkä mitan alle mahtuu, mutta ainakin karsinnoissa ja ulkomailla mittaus tehdään juuri niin, että kiinteä mitta asetetaan koiran päälle ja katsotaan, osuuko se maahan.

Kuten edellinen kirjoitti, minulla(kin) on käytössä mitta, jossa on merkitty ainoastaan nuo 2 kohtaa (ja poikkitikun saa lukittua haluttuun korkeuteen ennen mittaamista). Siinä on myös n. 10 x 2 cm kokoinen "levy" pohjana, joten on helppo varmistaa, että mitta tulee oikeasti pystysuoraan.
Muistaakseni lähes kaikki viime kurssin tuomarit hankkivat samanlaisen mitan, samasta paikasta - ja aika monella muullakin on samanlainen. Hyviä ja kohtuuhintaisia mittalaitteita on siis jo olemassa ja niiden lisätarkkuuttamisessa ollaan minun mielestäni jo pilkun väärällä puolen (eli parempi olisi kehittää sitä, millä on eniten vaikutusta).

Eli kuten Emilia jo toisaalla kirjoitti, paljon enemmän vaihtelua saadaan koiran asennon pohjalta, saati sitten siitä miten koira nojaa vinoon tai kyyristelee peloissaan tms...

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: ITe , Heinäkuun 31, 2016 kello: 13:25:06:

Kyllä SAGin tehtävänä on varmistua siitä, että sen lähettämät koirat kuuluvat siihen säkäluokkaan johon ne kansainvälisiin kilpailuihin lähetetään. Jos ja kun tieto mittausten aloittamisesta EOssa on ollut SAGIlla niin kyllä koirat olisi tullut mitata etukäteen ennen vuoden 2016 EO-kisaa vaikka se vähän extraponnisteluja olisikin vaatinut. Ei tätä asiaa voi yksin perustaa yksittäisen harrastajan vastuulle tai tuomarinen vapaaehtoisuuden varaan, koska mittaustulos vaikuttaa koirakon/joukkueen starttioikeuteen ja ennen kaikkea rajaa koiran arvokilpailuosallistumista koko sen loppuelämän ajan. Ei SAGin toiminnan tai toimimattomuuden seurauksena voi olla turistikoirien lähettäminen arvokilpailuihin. Ja jos rajalla olevia koiria on joukkueessa, niin kyllähän listalla seuraavana olevien varakoirakoiden pitäisi olla tietoisia siitä, että kisapaikka saattaa aueta mittausten perusteella.

Kisoissa on vuosittaisin monia arvokilpailujen ensikertalaisia, jotka eivät ehkä ole täysin tietoisia mittaamiskäytänteistä tai siitä mitä FCI kilpailuissa mittaaminen loppupelissä tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että osallistuessasi ensimmäistä kertaa FCI arvokilpailuun, koirasi mitataan. Ja kyllä, mittaamisessa varmasti pyritään saamaan koirasta mahdollisimman tarkka mittaustulos ja se pyritään kaikin käytettävissä olevin mittaamaan omaan säkäluokkaan. Jos koira kuitenkin mitataan toiseen säkäluokaan, niin se tulee koko loppuelämänsä kisaamaan FCI kisoissa ko. kokoluokassa - huolimatta siitä missä säkäluokassa se kisaa kotimaassaan. Uusintamittausmahdollisuutta ei ole.

Hyvä olisi kiinnittää huomiota myös mediluokan koiriin, jotka saattavatkin olla minejä ja maxiluokan koiriin, jotka saattavast olla medejä. Käsitykseni mukaan kotimaassa medi-luokassa kisaava Sonic aikoinaan FCI mittauksissa alunperin mitattiin miniksi, mutta lopulta siitä saatiin kisapaikalla mitattua medi, joten pääsi starttaamaan MM-kisoissa medinä. Kotimaassa myöhemmin muutettiin miniksi, mutta medi mittaustulos jäi voimaan FCI kisoihin.

Jos koira on aikoinaan mitattu väärään säkäluokkaan, niin tämän kyllä tulisi tulla ilmi jo kotimaan tarkistusmittauksissa. Jos kyse taas on mittaustilanteen mittausvirhemarginaalista, niin kyse voi olla huonosta tuuristakin. Toivottavasti FCI toimintatavat on ollut kaikkien uusien joukkueen jäsenten tiedossa ja he ovat valmistautuessaan kisaan voineet tehdä kaikkensa säkäluokan varmistamiseksi: opettaa koira seisomaan rauhassa mittaustilanteessa, ajaa turkki lyhyemmäksi etc.

Toivottavasti tämä on ollut ensikertalaisten tiedossa ja rajatapauskoirien ohjaajat ovat olleet tietoisia FCI mittaamiseen käytänteistä, riskeistä ja vaikutuksista.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Lajiliiton tehtävä , Elokuun 6, 2016 kello: 10:47:09:

Lajiliiton tehtävä kirjoitti:
» Kyllä SAGin tehtävänä on varmistua siitä, että sen lähettämät koirat kuuluvat siihen säkäluokkaan johon ne kansainvälisiin kilpailuihin lähetetään. Jos ja kun tieto mittausten aloittamisesta EOssa on ollut SAGIlla niin kyllä koirat olisi tullut mitata etukäteen ennen vuoden 2016 EO-kisaa vaikka se vähän extraponnisteluja olisikin vaatinut. Ei tätä asiaa voi yksin perustaa yksittäisen harrastajan vastuulle tai tuomarinen vapaaehtoisuuden varaan, koska mittaustulos vaikuttaa koirakon/joukkueen starttioikeuteen ja ennen kaikkea rajaa koiran arvokilpailuosallistumista koko sen loppuelämän ajan.

Hetkinen, ainakaan minä en ole väittänyt, että kyseessä olisi välttämättä yksinomaan yksittäisen harrastajan vastuu. Minusta kyseessä on ennemminkin KAIKKIEN ongelma ja jokaisella on oma vastuunsa. Vastuun rajojen määrittäminen onkin sitten toinen asia. Ei ohjaaja, ei tuomarit eikä myöskään SAGI voi väittää, että olisi toimittu parhaalla mahdollisella tavalla. Jos kaikkien toiminnassa on toivomisen varaa, niin miten syy voisi olla vain yhdellä taholla? Rehellinen pitää olla ja tunnustaa, mikä osa vastuusta milläkin perusteella kenellekin kuuluu. Sen selvittäminen on varmasti kaikkien etu. Jos joku sitä taas ei haluaisi selvittää, niin voidaan hyvin kysyä miksi? Voidaan myös kysyä, mikä olisi niin vahva peruste ja argumentti, että sen pohjalta voitaisiin osoittaa vain yksi syyllinen?

>>Ei SAGin toiminnan tai toimimattomuuden seurauksena voi olla turistikoirien lähettäminen arvokilpailuihin. Ja jos rajalla olevia koiria on joukkueessa, niin kyllähän listalla seuraavana olevien varakoirakoiden pitäisi olla tietoisia siitä, että kisapaikka saattaa aueta mittausten perusteella.

Kyllä listalla seuraavana olevat varmasti tietävät, että heillä alkuperäisen koirakon estyessä on mahdollisuus saada paikka joukkueessa. Jos joku ei osaa katsoa listaa, se tuntuisi oudolta. Sen sijaan kaikkia mahdollisia syitä sille, miksi tuollainen paikka voisi avautua on mahdoton täydellisesti kenenkään avata. Se on totta, että jos joku koira on rajatapaus, koirakolla on suurempi riski tulla syrjäytetyksi sillä perusteella, ettei koirakko ole kilpailukelpoinen kyseisessä luokassa. Sääntöjen mukaan koiran kilpailukelpoisuudesta kuitenkin vastaa ohjaaja. Mikä siis on siis vaikka ohjaajan vastuu ja miten se on tarve määritellä. Sellaista mahdollisuutta ei ole olemassa, etteikö ohjaajallakin olisi jokin vastuu.

On myös eri asia onko esillä vastuu kyseisestä koirakosta vai jostain kolmannesta. Näitä kaikkia on tarkasteltava eri lähtökohdista.

Tuomareiden osalta kysymys on mittausten tarkkuudesta. Kuinka pitkän aikaa harrastajat haluavat pitää tuomareiden mittaustuloksia valideina? Koirat kasvat ja muuttuvat? Onko kaksi vuotta, kolme vuotta, viisi vuotta haluttu raja? Onko SAGIn määriteltävä, että koirat tulee tarkistusmittauttaa joka toinen vuosi? Ei tunnu kovin helpolta ja toimivalta ratkaisulta. Jos kuitenkin harrastajat haluavat lähes aukottoman systeemin, niin mitä muita vaihtoehtoja on kuin mittausten lisääminen? Tykkäävätkö siitä kaikki? Eivät varmasti tykkää? Kuka sen maksaa? Tosiasia on, että harrastajat maksavat aina lisääntyneen työmäärän, sillä en kovin helposti usko, että tuomarit lähtevät tuollaisiin mittauksiin vapaaehtoisesti ja jos heidät "pakotetaan" kohtuullista olisi vaikkapa 10 € mittaustaksa. (Talkoilla tuomarit työtään tekevät! - Onko oikein sälyttää heille lisää talkoovelvoitteita?) Tuntuisiko hyvältä kohtuullinen korvaus? Ehkä ei - Ehkä kyllä! Joka tapauksessa tällä lajilla ei ole ketään muuta maksajaa kuin harrastajat Se on mielestäni varmaa, että yksikään tuomari ei ole valmis antamaan yhdellekään raja-arvoa lähellä olevalle koiralle viiden vuoden mittaustulostakuuta. Aivan varmasti tuomarit tietävät, että muutoksia tapahtuu. Aivan varmasti myös kilpailijat tuon tietävät. Kuinka moni kilpailija on itse tehnyt tarkistusmittauspyynnön, kun on halunnut koiransa suurempaan kokoluokkaan? Ei kovinkaan moni. Kuinka moni on pyytänyt tarkistusmittausta, kun on halunnut koiransa alempaan kokoluokkaan? (huom! virallisen pyynnön voi tehdä vain tuomari) Heitä löytyy lukuisia. Mistä johtuu, että yleisesti tarkistusmittausten tarve suuntautuu juuri alaspäin? Keiden ajattelumalli silloin vaatii muutosta, jos ajatusten suunta on tämä? En nyt ensimmäisenä kohdistaisi katsettani ainakaan tuomareihin.

» Kisoissa on vuosittaisin monia arvokilpailujen ensikertalaisia, jotka eivät ehkä ole täysin tietoisia mittaamiskäytänteistä tai siitä mitä FCI kilpailuissa mittaaminen loppupelissä tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että osallistuessasi ensimmäistä kertaa FCI arvokilpailuun, koirasi mitataan. Ja kyllä, mittaamisessa varmasti pyritään saamaan koirasta mahdollisimman tarkka mittaustulos ja se pyritään kaikin käytettävissä olevin mittaamaan omaan säkäluokkaan. Jos koira kuitenkin mitataan toiseen säkäluokaan, niin se tulee koko loppuelämänsä kisaamaan FCI kisoissa ko. kokoluokassa - huolimatta siitä missä säkäluokassa se kisaa kotimaassaan. Uusintamittausmahdollisuutta ei ole.

Mikä tässä on epäselvää? Juuri näin on asianlaita, eikä valitusoikeutta ole ainakaan tähän mennessä annettu. Kenen vika se sitten voisi olla, että koira on tietyn kokoinen? Ei sille ole syyllistä, eikä voikaan olla. Jokaisen vain tulee tehdä parhaansa ja pyrkiä kohti sellaista mittaustulosta, joka kansainvälisesti on hyväksyttävissä.

» Hyvä olisi kiinnittää huomiota myös mediluokan koiriin, jotka saattavatkin olla minejä ja maxiluokan koiriin, jotka saattavast olla medejä. Käsitykseni mukaan kotimaassa medi-luokassa kisaava Sonic aikoinaan FCI mittauksissa alunperin mitattiin miniksi, mutta lopulta siitä saatiin kisapaikalla mitattua medi, joten pääsi starttaamaan MM-kisoissa medinä. Kotimaassa myöhemmin muutettiin miniksi, mutta medi mittaustulos jäi voimaan FCI kisoihin.

Varmasti tulisi kiinnittää huomiota koirien kokoluokkiin kaikilta osin. Kysymys kuuluukin millä tavalla, jotta prosessi olisi oikein mitoitettu eikä nielisi älyttömästi voimavaroja. Ilman ponnisteluja se ei onnistu, mutta koska riskiryhmä on pieni, kannattaa kiinnittää ensisijaisesti huomio siihen. Tämä tarkoittaa, että myös niiden ohjaajien, joilla on rajatapauskoita tulee olla aktiivisia. Passiivisuus ei kilpailijoilla riitä. SAGIn tulee olla aktiivinen valvonnassa ja sen suuntaamisessa oikein. Passiivisuus ei SAGIssa riitä. Tuomareiden tulee olla mittauksissaan yhä tarkempia ja kertoa päättäjille omat ehdotuksensa prosessien parantamiseksi sekä näkemyksensä siitä, miten rajatapauksiin päästäisiin parhaiten käsiksi, sillä nyt on löydettävä jos ei nyt lopullista ratkaisua niin ainakin selviä parannuksia. Tuomareilla on paljon tietoa, jota kannattaa nyt hyödyntää. Tuomareidenkaan passiivisuus ei riitä.

» Jos koira on aikoinaan mitattu väärään säkäluokkaan, niin tämän kyllä tulisi tulla ilmi jo kotimaan tarkistusmittauksissa. Jos kyse taas on mittaustilanteen mittausvirhemarginaalista, niin kyse voi olla huonosta tuuristakin. Toivottavasti FCI toimintatavat on ollut kaikkien uusien joukkueen jäsenten tiedossa ja he ovat valmistautuessaan kisaan voineet tehdä kaikkensa säkäluokan varmistamiseksi: opettaa koira seisomaan rauhassa mittaustilanteessa, ajaa turkki lyhyemmäksi etc.

» Toivottavasti tämä on ollut ensikertalaisten tiedossa ja rajatapauskoirien ohjaajat ovat olleet tietoisia FCI mittaamiseen käytänteistä, riskeistä ja vaikutuksista.

Tässä osassa kommenttia en oikein oivalla (oma vikani), mitä kirjoittaja tarkoittaa tietoisuudella riskeistä ja vaikutuksista? Ei kai mitenkään voi syntyä ainakaan sellaista tilannetta, että FCI:n mittauksen jälkeen koiralla olisikin oikeus jollain perusteella kilpailla FCI-kisassa jossain muussa kokoluokassa kuin mihin se on FCI:n toimesta mitattu? Jollei ole olemassa mitään kestäviä perusteita saada protestia läpi, niin eikö ole itsestään selvää, miten jatkossa FCI-kisoissa toimitaan? Riski rajatapauskoiralla on siis se, että se tulkitaan kilpailukelvottomaksi FCI arvokilpailussa kyseissä kokoluokassa. Mitä tälle riskille kukaan loppujen lopuksi voi? Aina säilyy se pieni riski rajatapauskoiralla, jollei ohjaaja vapaaehtoisesti ilmoittaisi, että haluaa koiran suurempaan kokoluokkaan. Tämäkin olisi toisaalta väärin, koska ratkaisun pitäisi perustua vain ja ainoastaan tuomareiden mittaustuloksiin. Voidaanko sääntöä tältä osin muuttaa? En tiedä, enkä ole varma toimisiko se? En ole kysynyt tuomareiden mielipidettä. Ehkä pitäisi!

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: ITe , Elokuun 6, 2016 kello: 19:40:24:

Rajatapauskoirien mittaaminen on yhtä fiaskoa! Jokainen esim. rakennusalalla työskentelevä tietää, että ihmissilmällä ja käsipelillä ei millimetrin tarkkuuteen takuuvarmasti päästä ns. kenttäolosuhteissa. Ei koskaan, vaikka olisi miten korkea-arvoinen ja kokenut mittaaja. Siksi alalla puhutaankin toleransseista. Vain koneet kykenevät sellaiseen mittaamiseen, mitä agilityssä nyt vaaditaan: millimetrin kymmenyksen tarkkaan mittaukseen. Ja silloinkin lähtökohtaisesti vain, kun mitattava kohde on stabiili kappale. No, siihenkin pelkkä lämmön vaihtelu voi saada jonkun millin heittoa aikaan puoleen tai toiseen.

Kunpa koko rajatapauskeskustelua ei tarvitsisi käydä. Nyt alkaa tuntua, että rajatapauskoiralla ei voi enää harrastaa, kun ei voi olla varma lopullisesta luokasta, jos arvokisoihin joskus sattuisi pääsemään. Ei kukaan tahallaan halua huijata, eikä siihen pitäisi olla mahdollisuuttakaan, kun ei ohjaaja itse koiran kokoa määrittele vaan sen tekee tuomari. Vaan ei kukaan halua rikkoakaan koiraansa ehdoin tahdoin ja lähteä siksi vaatimaan uusintamittauksia isompaan kokoluokkaan päästäkseen. Tuntuu suorastaan kohtuuttomalle, että jos koirasi on 43 eikä 42,99 cm, hyppykorkeudet nousevat millin kymmenyksen takia 20 cm. Jos ero hyppykorkeuksissa olisi eri kokoluokkien välillä nykyistä maltillisempi, ei mittaus/kokoluokan määritelmä olisi niin merkityksellinen mitä se tällä hetkellä on. Ns. pikkumaksiluokka olisi välttämätön lisä nykyisiin kokoluokkiin.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: puusilmä , Elokuun 6, 2016 kello: 23:31:03:

puusilmä kirjoitti:
» Rajatapauskoirien mittaaminen on yhtä fiaskoa! Jokainen esim. rakennusalalla työskentelevä tietää, että ihmissilmällä ja käsipelillä ei millimetrin tarkkuuteen takuuvarmasti päästä ns. kenttäolosuhteissa. Ei koskaan, vaikka olisi miten korkea-arvoinen ja kokenut mittaaja. Siksi alalla puhutaankin toleransseista. Vain koneet kykenevät sellaiseen mittaamiseen, mitä agilityssä nyt vaaditaan: millimetrin kymmenyksen tarkkaan mittaukseen. Ja silloinkin lähtökohtaisesti vain, kun mitattava kohde on stabiili kappale. No, siihenkin pelkkä lämmön vaihtelu voi saada jonkun millin heittoa aikaan puoleen tai toiseen.

» Kunpa koko rajatapauskeskustelua ei tarvitsisi käydä. Nyt alkaa tuntua, että rajatapauskoiralla ei voi enää harrastaa, kun ei voi olla varma lopullisesta luokasta, jos arvokisoihin joskus sattuisi pääsemään. Ei kukaan tahallaan halua huijata, eikä siihen pitäisi olla mahdollisuuttakaan, kun ei ohjaaja itse koiran kokoa määrittele vaan sen tekee tuomari. Vaan ei kukaan halua rikkoakaan koiraansa ehdoin tahdoin ja lähteä siksi vaatimaan uusintamittauksia isompaan kokoluokkaan päästäkseen. Tuntuu suorastaan kohtuuttomalle, että jos koirasi on 43 eikä 42,99 cm, hyppykorkeudet nousevat millin kymmenyksen takia 20 cm. Jos ero hyppykorkeuksissa olisi eri kokoluokkien välillä nykyistä maltillisempi, ei mittaus/kokoluokan määritelmä olisi niin merkityksellinen mitä se tällä hetkellä on. Ns. pikkumaksiluokka olisi välttämätön lisä nykyisiin kokoluokkiin.

Porukka vauhkoaa taas ihan turhasta. FCI:n arvokisamittaajat tekivät hyvää työtä ja ottivat kyllä koiran edun huomioon. Ensin koirat mitattiin ja mikäli tulos oli liian suuri, niin koirat laitettiin kävelemään ja uusintamittaus tehtiin 10 minuutin päästä. Ei siellä maailmalla homma jäänyt millistä tai millinosista kiinni. Varmasti mineissä ja medeissä oli muutama "ylikokoinen" koira, mutta selvästi väärässä luokassa olleet karsittiin kisoista pois.

Suomalaisesta mittauskäytännöstä olen tämän keskustelun kanssa samaa mieltä: mittausta olisi kehitettävä. Itse tiedän useita selkeästi väärässä säkäluokassa kisaavia koirakoita ja olen nähnyt yhden järkyttävän uusintamittauksen, missä maksusta saatiin medi. Koira seisoi aivan miten sattui, mutta kukaan kolmesta tuomarista ei siihen puuttunut. Edelleenkin osa kisaajista mittauttaa koiriaan kisoissa epävirallisesti eli tulosta ei laiteta mittauspöytäkirjaan mikäli tulos ei kisaajaa miellytä. Itse toivoisin tuomareilta ryhtiliikettä.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Mitattu , Elokuun 8, 2016 kello: 10:25:44:

Mitattu kirjoitti:
» puusilmä kirjoitti:
» » Rajatapauskoirien mittaaminen on yhtä fiaskoa! Jokainen esim. rakennusalalla työskentelevä tietää, että ihmissilmällä ja käsipelillä ei millimetrin tarkkuuteen takuuvarmasti päästä ns. kenttäolosuhteissa. Ei koskaan, vaikka olisi miten korkea-arvoinen ja kokenut mittaaja. Siksi alalla puhutaankin toleransseista. Vain koneet kykenevät sellaiseen mittaamiseen, mitä agilityssä nyt vaaditaan: millimetrin kymmenyksen tarkkaan mittaukseen. Ja silloinkin lähtökohtaisesti vain, kun mitattava kohde on stabiili kappale. No, siihenkin pelkkä lämmön vaihtelu voi saada jonkun millin heittoa aikaan puoleen tai toiseen.

» » Kunpa koko rajatapauskeskustelua ei tarvitsisi käydä. Nyt alkaa tuntua, että rajatapauskoiralla ei voi enää harrastaa, kun ei voi olla varma lopullisesta luokasta, jos arvokisoihin joskus sattuisi pääsemään. Ei kukaan tahallaan halua huijata, eikä siihen pitäisi olla mahdollisuuttakaan, kun ei ohjaaja itse koiran kokoa määrittele vaan sen tekee tuomari. Vaan ei kukaan halua rikkoakaan koiraansa ehdoin tahdoin ja lähteä siksi vaatimaan uusintamittauksia isompaan kokoluokkaan päästäkseen. Tuntuu suorastaan kohtuuttomalle, että jos koirasi on 43 eikä 42,99 cm, hyppykorkeudet nousevat millin kymmenyksen takia 20 cm. Jos ero hyppykorkeuksissa olisi eri kokoluokkien välillä nykyistä maltillisempi, ei mittaus/kokoluokan määritelmä olisi niin merkityksellinen mitä se tällä hetkellä on. Ns. pikkumaksiluokka olisi välttämätön lisä nykyisiin kokoluokkiin.

» Porukka vauhkoaa taas ihan turhasta. FCI:n arvokisamittaajat tekivät hyvää työtä ja ottivat kyllä koiran edun huomioon. Ensin koirat mitattiin ja mikäli tulos oli liian suuri, niin koirat laitettiin kävelemään ja uusintamittaus tehtiin 10 minuutin päästä. Ei siellä maailmalla homma jäänyt millistä tai millinosista kiinni. Varmasti mineissä ja medeissä oli muutama "ylikokoinen" koira, mutta selvästi väärässä luokassa olleet karsittiin kisoista pois.

» Suomalaisesta mittauskäytännöstä olen tämän keskustelun kanssa samaa mieltä: mittausta olisi kehitettävä. Itse tiedän useita selkeästi väärässä säkäluokassa kisaavia koirakoita ja olen nähnyt yhden järkyttävän uusintamittauksen, missä maksusta saatiin medi. Koira seisoi aivan miten sattui, mutta kukaan kolmesta tuomarista ei siihen puuttunut. Edelleenkin osa kisaajista mittauttaa koiriaan kisoissa epävirallisesti eli tulosta ei laiteta mittauspöytäkirjaan mikäli tulos ei kisaajaa miellytä. Itse toivoisin tuomareilta ryhtiliikettä.

Aika kova väite, että maksusta mitattu kolmen tuomarin toimesta koira mediksi. Miten Kennelliitto tai Sagi reagoi, kun ilmoitit asiasta sinne?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Xxx , Elokuun 8, 2016 kello: 16:59:05:

Xxx kirjoitti:
» Mitattu kirjoitti:
» » puusilmä kirjoitti:
» » » Rajatapauskoirien mittaaminen on yhtä fiaskoa! Jokainen esim. rakennusalalla työskentelevä tietää, että ihmissilmällä ja käsipelillä ei millimetrin tarkkuuteen takuuvarmasti päästä ns. kenttäolosuhteissa. Ei koskaan, vaikka olisi miten korkea-arvoinen ja kokenut mittaaja. Siksi alalla puhutaankin toleransseista. Vain koneet kykenevät sellaiseen mittaamiseen, mitä agilityssä nyt vaaditaan: millimetrin kymmenyksen tarkkaan mittaukseen. Ja silloinkin lähtökohtaisesti vain, kun mitattava kohde on stabiili kappale. No, siihenkin pelkkä lämmön vaihtelu voi saada jonkun millin heittoa aikaan puoleen tai toiseen.

» » » Kunpa koko rajatapauskeskustelua ei tarvitsisi käydä. Nyt alkaa tuntua, että rajatapauskoiralla ei voi enää harrastaa, kun ei voi olla varma lopullisesta luokasta, jos arvokisoihin joskus sattuisi pääsemään. Ei kukaan tahallaan halua huijata, eikä siihen pitäisi olla mahdollisuuttakaan, kun ei ohjaaja itse koiran kokoa määrittele vaan sen tekee tuomari. Vaan ei kukaan halua rikkoakaan koiraansa ehdoin tahdoin ja lähteä siksi vaatimaan uusintamittauksia isompaan kokoluokkaan päästäkseen. Tuntuu suorastaan kohtuuttomalle, että jos koirasi on 43 eikä 42,99 cm, hyppykorkeudet nousevat millin kymmenyksen takia 20 cm. Jos ero hyppykorkeuksissa olisi eri kokoluokkien välillä nykyistä maltillisempi, ei mittaus/kokoluokan määritelmä olisi niin merkityksellinen mitä se tällä hetkellä on. Ns. pikkumaksiluokka olisi välttämätön lisä nykyisiin kokoluokkiin.

» » Porukka vauhkoaa taas ihan turhasta. FCI:n arvokisamittaajat tekivät hyvää työtä ja ottivat kyllä koiran edun huomioon. Ensin koirat mitattiin ja mikäli tulos oli liian suuri, niin koirat laitettiin kävelemään ja uusintamittaus tehtiin 10 minuutin päästä. Ei siellä maailmalla homma jäänyt millistä tai millinosista kiinni. Varmasti mineissä ja medeissä oli muutama "ylikokoinen" koira, mutta selvästi väärässä luokassa olleet karsittiin kisoista pois.

» » Suomalaisesta mittauskäytännöstä olen tämän keskustelun kanssa samaa mieltä: mittausta olisi kehitettävä. Itse tiedän useita selkeästi väärässä säkäluokassa kisaavia koirakoita ja olen nähnyt yhden järkyttävän uusintamittauksen, missä maksusta saatiin medi. Koira seisoi aivan miten sattui, mutta kukaan kolmesta tuomarista ei siihen puuttunut. Edelleenkin osa kisaajista mittauttaa koiriaan kisoissa epävirallisesti eli tulosta ei laiteta mittauspöytäkirjaan mikäli tulos ei kisaajaa miellytä. Itse toivoisin tuomareilta ryhtiliikettä.

»
» Aika kova väite, että maksusta mitattu kolmen tuomarin toimesta koira mediksi. Miten Kennelliitto tai Sagi reagoi, kun ilmoitit asiasta sinne?

Veikkaampa kirjoitusvirhettä. Että maksista saatiin medi (ei maksusta).

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: tarkka mittauskohta ja -metodi? , Elokuun 2, 2016 kello: 10:43:48:

Ei kai sillä ole väliä mikä kohta siellä lapaluiden kohdalla nousee yli mittarajan: lapaluu vai selkäranka, jos selkälinja on yli rajan, niin se pitäisi tulkita maksiksi.

Tuomareilla aika vaihtelevaa käytäntöä mittauksissa, osa vaan pikaisesti katsoo ja antaa ohjaajan asetella koiransa parhain päin etujalat harallaan, lysyyn tms. Oman koirani mittasi mielestäni ihan loistavasti tuomari (nimeä tällä palstalla ei uskalla julkaista, kun varmaan joku lyttäisi..), joka malttoi varmistaa, että koira seisoo suorassa ja rentona. Mitattiin koiraa siten, että annoin namia alhaalta ja ylhäältäpäin eikä missään asennossa koiran selkä osunut mittatikkuun, 1 cm alle maksirajan. Kun oma koira on huolella mitattu, niin eipä tarvi jännitellä missään kisoissa, että joutuisi vaihtamaan säkäluokkaa. Uskoisinpa, että huolellisella mittauksella nuo rajatapaukset saataisiin oikeisiin luokkiin jo Suomessa. Täällä tunnetusti joitain tuomareita käytetään rajatapausten mittauttamiseen, kun tiedetään, että helposti saa alempaan luokkaan.

tarkka mittauskohta ja -metodi? kirjoitti:
» Koiran ruumiinrakenne vaikuttaa mittaukseen. Toisella koirallani selkäranka nousee lapaluiden yläpuolelle (niiden välistä) koiran seistessä itsenäisesti ja sen kannatellessa päätään ylhäällä. Jos mitta otetaan näin, koira on maksi. Jos taas päätä lasketaan alemmaksi niin että selkäranka jää lapaluiden alapuolelle (mitä ei ilmeisestikään saa tehdä agilitymittauksessa, kun koiran pitää seistä itsenäisesti) ja mitta otetaan puhtaasti lapaluiden päältä suoraan, koira on selvä medi. Toisella koirallani (saman rotuinen) ei samaa ilmiötä voi havaita, kun ei luontaisesti ole yhtä pysty päänasento.

» Voisiko joku kertoa, miten lie rajatapauskoirat arvokisoissa sitten oikeasti mitataan, lapaluista vai korkeimmasta kohdasta lapaluiden kohdalla, jolloin mittauskohta voi siis olla myös selkäranka?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: medi , Elokuun 9, 2016 kello: 22:42:16:

Totta kai sillä on väliä, mistä mitataan!!! Ja kyllä sillä alkaisi olemaan väliä sullekin "Medi", jos koirasi olisi sen sentin korkeampi. Se on helppo aina vähätellä ongelmia, kun ne ei itseään kosketa. Todennäköisesti asia on hieman epäselvä itse kullekin, myös osalle tuomareistakin. Siksi ajattelevat koiran parasta ja laittavat rajatauksen mieluummin sinne alempaan luokkaan. Vinttikoirilla mittaukseen suhtaudutaan paljon "ammattimaisemmin", mittauskohta sekä koiran ja pään asento on tarkkaan määritelty. Siellä ei selkärangasta mitata jne.

medi kirjoitti:
» Ei kai sillä ole väliä mikä kohta siellä lapaluiden kohdalla nousee yli mittarajan: lapaluu vai selkäranka, jos selkälinja on yli rajan, niin se pitäisi tulkita maksiksi.

» Tuomareilla aika vaihtelevaa käytäntöä mittauksissa, osa vaan pikaisesti katsoo ja antaa ohjaajan asetella koiransa parhain päin etujalat harallaan, lysyyn tms. Oman koirani mittasi mielestäni ihan loistavasti tuomari (nimeä tällä palstalla ei uskalla julkaista, kun varmaan joku lyttäisi..), joka malttoi varmistaa, että koira seisoo suorassa ja rentona. Mitattiin koiraa siten, että annoin namia alhaalta ja ylhäältäpäin eikä missään asennossa koiran selkä osunut mittatikkuun, 1 cm alle maksirajan. Kun oma koira on huolella mitattu, niin eipä tarvi jännitellä missään kisoissa, että joutuisi vaihtamaan säkäluokkaa. Uskoisinpa, että huolellisella mittauksella nuo rajatapaukset saataisiin oikeisiin luokkiin jo Suomessa. Täällä tunnetusti joitain tuomareita käytetään rajatapausten mittauttamiseen, kun tiedetään, että helposti saa alempaan luokkaan.

» tarkka mittauskohta ja -metodi? kirjoitti:
» » Koiran ruumiinrakenne vaikuttaa mittaukseen. Toisella koirallani selkäranka nousee lapaluiden yläpuolelle (niiden välistä) koiran seistessä itsenäisesti ja sen kannatellessa päätään ylhäällä. Jos mitta otetaan näin, koira on maksi. Jos taas päätä lasketaan alemmaksi niin että selkäranka jää lapaluiden alapuolelle (mitä ei ilmeisestikään saa tehdä agilitymittauksessa, kun koiran pitää seistä itsenäisesti) ja mitta otetaan puhtaasti lapaluiden päältä suoraan, koira on selvä medi. Toisella koirallani (saman rotuinen) ei samaa ilmiötä voi havaita, kun ei luontaisesti ole yhtä pysty päänasento.

» » Voisiko joku kertoa, miten lie rajatapauskoirat arvokisoissa sitten oikeasti mitataan, lapaluista vai korkeimmasta kohdasta lapaluiden kohdalla, jolloin mittauskohta voi siis olla myös selkäranka?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: on väliä! , Elokuun 10, 2016 kello: 11:29:07:

on väliä! kirjoitti:
» Totta kai sillä on väliä, mistä mitataan!!! Ja kyllä sillä alkaisi olemaan väliä sullekin "Medi", jos koirasi olisi sen sentin korkeampi. Se on helppo aina vähätellä ongelmia, kun ne ei itseään kosketa. Todennäköisesti asia on hieman epäselvä itse kullekin, myös osalle tuomareistakin. Siksi ajattelevat koiran parasta ja laittavat rajatauksen mieluummin sinne alempaan luokkaan. Vinttikoirilla mittaukseen suhtaudutaan paljon "ammattimaisemmin", mittauskohta sekä koiran ja pään asento on tarkkaan määritelty. Siellä ei selkärangasta mitata jne.

» medi kirjoitti:
» » Ei kai sillä ole väliä mikä kohta siellä lapaluiden kohdalla nousee yli mittarajan: lapaluu vai selkäranka, jos selkälinja on yli rajan, niin se pitäisi tulkita maksiksi.

» » Tuomareilla aika vaihtelevaa käytäntöä mittauksissa, osa vaan pikaisesti katsoo ja antaa ohjaajan asetella koiransa parhain päin etujalat harallaan, lysyyn tms. Oman koirani mittasi mielestäni ihan loistavasti tuomari (nimeä tällä palstalla ei uskalla julkaista, kun varmaan joku lyttäisi..), joka malttoi varmistaa, että koira seisoo suorassa ja rentona. Mitattiin koiraa siten, että annoin namia alhaalta ja ylhäältäpäin eikä missään asennossa koiran selkä osunut mittatikkuun, 1 cm alle maksirajan. Kun oma koira on huolella mitattu, niin eipä tarvi jännitellä missään kisoissa, että joutuisi vaihtamaan säkäluokkaa. Uskoisinpa, että huolellisella mittauksella nuo rajatapaukset saataisiin oikeisiin luokkiin jo Suomessa. Täällä tunnetusti joitain tuomareita käytetään rajatapausten mittauttamiseen, kun tiedetään, että helposti saa alempaan luokkaan.

» » tarkka mittauskohta ja -metodi? kirjoitti:
» » » Koiran ruumiinrakenne vaikuttaa mittaukseen. Toisella koirallani selkäranka nousee lapaluiden yläpuolelle (niiden välistä) koiran seistessä itsenäisesti ja sen kannatellessa päätään ylhäällä. Jos mitta otetaan näin, koira on maksi. Jos taas päätä lasketaan alemmaksi niin että selkäranka jää lapaluiden alapuolelle (mitä ei ilmeisestikään saa tehdä agilitymittauksessa, kun koiran pitää seistä itsenäisesti) ja mitta otetaan puhtaasti lapaluiden päältä suoraan, koira on selvä medi. Toisella koirallani (saman rotuinen) ei samaa ilmiötä voi havaita, kun ei luontaisesti ole yhtä pysty päänasento.

» » » Voisiko joku kertoa, miten lie rajatapauskoirat arvokisoissa sitten oikeasti mitataan, lapaluista vai korkeimmasta kohdasta lapaluiden kohdalla, jolloin mittauskohta voi siis olla myös selkäranka?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: on väliä! , Elokuun 10, 2016 kello: 11:29:07:

Jos se selkäranka nousee sieltä lapaluiden välistä, kuten kirjoitit, niin onhan se silti oikeasta kohdasta mitattu!

on väliä! kirjoitti:
» Totta kai sillä on väliä, mistä mitataan!!! Ja kyllä sillä alkaisi olemaan väliä sullekin "Medi", jos koirasi olisi sen sentin korkeampi. Se on helppo aina vähätellä ongelmia, kun ne ei itseään kosketa. Todennäköisesti asia on hieman epäselvä itse kullekin, myös osalle tuomareistakin. Siksi ajattelevat koiran parasta ja laittavat rajatauksen mieluummin sinne alempaan luokkaan. Vinttikoirilla mittaukseen suhtaudutaan paljon "ammattimaisemmin", mittauskohta sekä koiran ja pään asento on tarkkaan määritelty. Siellä ei selkärangasta mitata jne.

» medi kirjoitti:
» » Ei kai sillä ole väliä mikä kohta siellä lapaluiden kohdalla nousee yli mittarajan: lapaluu vai selkäranka, jos selkälinja on yli rajan, niin se pitäisi tulkita maksiksi.

» » Tuomareilla aika vaihtelevaa käytäntöä mittauksissa, osa vaan pikaisesti katsoo ja antaa ohjaajan asetella koiransa parhain päin etujalat harallaan, lysyyn tms. Oman koirani mittasi mielestäni ihan loistavasti tuomari (nimeä tällä palstalla ei uskalla julkaista, kun varmaan joku lyttäisi..), joka malttoi varmistaa, että koira seisoo suorassa ja rentona. Mitattiin koiraa siten, että annoin namia alhaalta ja ylhäältäpäin eikä missään asennossa koiran selkä osunut mittatikkuun, 1 cm alle maksirajan. Kun oma koira on huolella mitattu, niin eipä tarvi jännitellä missään kisoissa, että joutuisi vaihtamaan säkäluokkaa. Uskoisinpa, että huolellisella mittauksella nuo rajatapaukset saataisiin oikeisiin luokkiin jo Suomessa. Täällä tunnetusti joitain tuomareita käytetään rajatapausten mittauttamiseen, kun tiedetään, että helposti saa alempaan luokkaan.

» » tarkka mittauskohta ja -metodi? kirjoitti:
» » » Koiran ruumiinrakenne vaikuttaa mittaukseen. Toisella koirallani selkäranka nousee lapaluiden yläpuolelle (niiden välistä) koiran seistessä itsenäisesti ja sen kannatellessa päätään ylhäällä. Jos mitta otetaan näin, koira on maksi. Jos taas päätä lasketaan alemmaksi niin että selkäranka jää lapaluiden alapuolelle (mitä ei ilmeisestikään saa tehdä agilitymittauksessa, kun koiran pitää seistä itsenäisesti) ja mitta otetaan puhtaasti lapaluiden päältä suoraan, koira on selvä medi. Toisella koirallani (saman rotuinen) ei samaa ilmiötä voi havaita, kun ei luontaisesti ole yhtä pysty päänasento.

» » » Voisiko joku kertoa, miten lie rajatapauskoirat arvokisoissa sitten oikeasti mitataan, lapaluista vai korkeimmasta kohdasta lapaluiden kohdalla, jolloin mittauskohta voi siis olla myös selkäranka?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: medi , Elokuun 12, 2016 kello: 08:08:28:

Vain jos näin on määritelty, että selkäranka TAI lapaluut ovat mittauskohtana. Mutta sanooko säännöt näin vai ovatko nyt liian tulkinnanvaraisia eli puhutaanko vain lapaluista? Järjellä ajatellen mitta tulisi ottaa mahdollisimman stabiilista kohtaa. Selkäranka ei sitä ole, koska ohjeissa ei ole määritelty pään tarkkaa asentoa. Ns. luonnollinen asento sekin vaihtelee yksittäiselläkin koiralla riippuen siitä, missä tilanteessa milloinkin ollaan ja onko asento koiran oma vai opetettu. Periaatteessa mittaustulokseen ei pitäisi voida vaikuttaa opettelemalla, paitsi tietty sen verran, että koira seisoo paikallaan kun vieras ihminen mittaa. Lapaluiden päältä mitta on tilanteesta riippumatta kaikista varmimmin aina jokseenkin muuttumaton ja siksi mielestäni myös vertailukelpoisin arvo.

medi kirjoitti:
» Jos se selkäranka nousee sieltä lapaluiden välistä, kuten kirjoitit, niin onhan se silti oikeasta kohdasta mitattu!

» on väliä! kirjoitti:
» » Totta kai sillä on väliä, mistä mitataan!!! Ja kyllä sillä alkaisi olemaan väliä sullekin "Medi", jos koirasi olisi sen sentin korkeampi. Se on helppo aina vähätellä ongelmia, kun ne ei itseään kosketa. Todennäköisesti asia on hieman epäselvä itse kullekin, myös osalle tuomareistakin. Siksi ajattelevat koiran parasta ja laittavat rajatauksen mieluummin sinne alempaan luokkaan. Vinttikoirilla mittaukseen suhtaudutaan paljon "ammattimaisemmin", mittauskohta sekä koiran ja pään asento on tarkkaan määritelty. Siellä ei selkärangasta mitata jne.

»
» » medi kirjoitti:
» » » Ei kai sillä ole väliä mikä kohta siellä lapaluiden kohdalla nousee yli mittarajan: lapaluu vai selkäranka, jos selkälinja on yli rajan, niin se pitäisi tulkita maksiksi.

» » » Tuomareilla aika vaihtelevaa käytäntöä mittauksissa, osa vaan pikaisesti katsoo ja antaa ohjaajan asetella koiransa parhain päin etujalat harallaan, lysyyn tms. Oman koirani mittasi mielestäni ihan loistavasti tuomari (nimeä tällä palstalla ei uskalla julkaista, kun varmaan joku lyttäisi..), joka malttoi varmistaa, että koira seisoo suorassa ja rentona. Mitattiin koiraa siten, että annoin namia alhaalta ja ylhäältäpäin eikä missään asennossa koiran selkä osunut mittatikkuun, 1 cm alle maksirajan. Kun oma koira on huolella mitattu, niin eipä tarvi jännitellä missään kisoissa, että joutuisi vaihtamaan säkäluokkaa. Uskoisinpa, että huolellisella mittauksella nuo rajatapaukset saataisiin oikeisiin luokkiin jo Suomessa. Täällä tunnetusti joitain tuomareita käytetään rajatapausten mittauttamiseen, kun tiedetään, että helposti saa alempaan luokkaan.

» » » tarkka mittauskohta ja -metodi? kirjoitti:
» » » » Koiran ruumiinrakenne vaikuttaa mittaukseen. Toisella koirallani selkäranka nousee lapaluiden yläpuolelle (niiden välistä) koiran seistessä itsenäisesti ja sen kannatellessa päätään ylhäällä. Jos mitta otetaan näin, koira on maksi. Jos taas päätä lasketaan alemmaksi niin että selkäranka jää lapaluiden alapuolelle (mitä ei ilmeisestikään saa tehdä agilitymittauksessa, kun koiran pitää seistä itsenäisesti) ja mitta otetaan puhtaasti lapaluiden päältä suoraan, koira on selvä medi. Toisella koirallani (saman rotuinen) ei samaa ilmiötä voi havaita, kun ei luontaisesti ole yhtä pysty päänasento.

» » » » Voisiko joku kertoa, miten lie rajatapauskoirat arvokisoissa sitten oikeasti mitataan, lapaluista vai korkeimmasta kohdasta lapaluiden kohdalla, jolloin mittauskohta voi siis olla myös selkäranka?

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: on väliä! , Elokuun 12, 2016 kello: 08:47:26:

Sagin mittauslomakkeessa lukee näin:
"Mittaustilanteessa koiran tulee seistä normaalissa asennossa ja oikein kulmautuneena. Mittaus suoritetaan lapaluun päältä."

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: puusilmä , Elokuun 6, 2016 kello: 23:31:03:

puusilmä kirjoitti:
» Tuntuu suorastaan kohtuuttomalle, että jos koirasi on 43 eikä 42,99 cm, hyppykorkeudet nousevat millin kymmenyksen takia 20 cm. Jos ero hyppykorkeuksissa olisi eri kokoluokkien välillä nykyistä maltillisempi, ei mittaus/kokoluokan määritelmä olisi niin merkityksellinen mitä se tällä hetkellä on. Ns. pikkumaksiluokka olisi välttämätön lisä nykyisiin kokoluokkiin.

Valitettavasti aina joku on juuri ja juuri rajan väärällä puolella.
Alussahan oli vain mini ja maksi. Haluttiin yksi koko luokka lisää, koska oli koirakoita jotka olivat juuri ja juuri rajan väärällä puolella. Nyt meillä on kolme kokoluokkaa ja sama ongelma.

Jos määritellään joku raja niin aina joku on rajan väärällä puolella.

Määritetään koiran säkäkorkeus pyöristettynä lähimpään 10 cm:iin ja sen jälkeen lisätään siihen 10 cm hypyn korkeudeksi. Sitten lajitellaan ilmoittautuneet kokojärjestykseen ja nostellaan rimoja sitä mukaa kun koko kasvaa. Palkitaan kolme parasta yhdessä mukautuvassa kokoluokassa.

Otetaan esimerkiksi chihuahua. Säkäkorkeus on 15 - 25 cm. Pieni chihu hyppää 30 cm, iso hyppää 40 cm korkeat hypyt.
Bordercollie 48 - 58cm hypyt siis 60 cm - 70 cm.
Borderterrieri 40 cm hypyt 50 cm.
Sheltti 32 - 42cm hypyt 50 - 50 cm.
Belggari 56 - 66cm hypyt 70 - 80 cm

Tosin tässäkin määrittelyssä joku on aina rajalla, 39.9 on 40 cm ja 40.1 on 50 cm.

Vastineena juttuun: Re: Koirien mittaaminen kansainvälisissä arvokisoissa, jonka kirjoitti: Yksi uusi kokoluokka! , Elokuun 22, 2016 kello: 10:52:54:

Taisit pyöristää aina ylöspäin tasa 10 cm etkä lähimpään?

Tämä +10 cm lisäys jokaisen säkäkorkeuteen ei ole oikeudenmukainen vaan lisäys pitäisi olla jotain prosenteissa. 20 cm korkealle sihulle +10 cm on 50 % säkäkorkeudesta kun taas 50 cm bordercollielle +10 cm on 20 %.

Yksi uusi kokoluokka! kirjoitti:
» puusilmä kirjoitti:
» » Tuntuu suorastaan kohtuuttomalle, että jos koirasi on 43 eikä 42,99 cm, hyppykorkeudet nousevat millin kymmenyksen takia 20 cm. Jos ero hyppykorkeuksissa olisi eri kokoluokkien välillä nykyistä maltillisempi, ei mittaus/kokoluokan määritelmä olisi niin merkityksellinen mitä se tällä hetkellä on. Ns. pikkumaksiluokka olisi välttämätön lisä nykyisiin kokoluokkiin.

» Valitettavasti aina joku on juuri ja juuri rajan väärällä puolella.
» Alussahan oli vain mini ja maksi. Haluttiin yksi koko luokka lisää, koska oli koirakoita jotka olivat juuri ja juuri rajan väärällä puolella. Nyt meillä on kolme kokoluokkaa ja sama ongelma.

» Jos määritellään joku raja niin aina joku on rajan väärällä puolella.

» Määritetään koiran säkäkorkeus pyöristettynä lähimpään 10 cm:iin ja sen jälkeen lisätään siihen 10 cm hypyn korkeudeksi. Sitten lajitellaan ilmoittautuneet kokojärjestykseen ja nostellaan rimoja sitä mukaa kun koko kasvaa. Palkitaan kolme parasta yhdessä mukautuvassa kokoluokassa.

» Otetaan esimerkiksi chihuahua. Säkäkorkeus on 15 - 25 cm. Pieni chihu hyppää 30 cm, iso hyppää 40 cm korkeat hypyt.
» Bordercollie 48 - 58cm hypyt siis 60 cm - 70 cm.
» Borderterrieri 40 cm hypyt 50 cm.
» Sheltti 32 - 42cm hypyt 50 - 50 cm.
» Belggari 56 - 66cm hypyt 70 - 80 cm

» Tosin tässäkin määrittelyssä joku on aina rajalla, 39.9 on 40 cm ja 40.1 on 50 cm.