Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin


[ Agilitysivujen juttupalsta / The message board of the Agility pages ] [ Vain aloitusotsikot / only starting Subjects ] [ FAQ ]

Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 17, 2015 kello: 22:13:22
----------------------------------------------------------------------

Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin

Yksilö SM-kilpailujen 2016 tulosvaatimukset

Tulosvaatimukset ovat koirakkokohtaisia. Koirakon (ohjaaja ja koira) tulee täyttää joku seuraavista kriteereistä:

Vuoden 2015 suomenmestari,
Hallitseva piirinmestari nollatuloksella SAGIn ohjeistuksen mukaisesti järjestetyistä piirinmestaruus kilpailuista (lisätietoa aiheesta...), tai
Koirakon tulee olla saavuttanut 2.6.2015 – 6.6.2016 välisenä aikana kolmosluokassa vähintään seitsemän (7) nollatulosta. Nollatuloksista kaksi (2) saa olla hyppyradalta. Seitsemän nollatuloksen pitää sisältää vähintään yksi (1) tuplanollatulos*. Nollatuloksia pitää olla saatu vähintään kolmelta (3) eri tuomarilta.
Maajoukkuekarsintojen 2016 tulosvaatimus

Tulosvaatimukset ovat koirakkokohtaisia. Koirakon (ohjaaja ja koira) tulee täyttää jompikumpi seuraavista kriteereistä:

Vuoden 2015 suomenmestari tai
Koirakon tulee olla saavuttanut 16.6.2015 – 20.6.2016 välisenä aikana kolmosluokassa vähintään seitsemän (7) nollatulosta. Nollatuloksista kaksi (2) saa olla hyppyradalta. Seitsemän nollatuloksen pitää sisältää vähintään yksi (1) nollavoitto ja kaksi (2) tuplanollatulosta*. Nollatuloksia pitää olla saatu vähintään kolmelta (3) eri tuomarilta.
Koira, joka on osallistunut FCI arvokilpailuun, osallistuu jatkossa FCI arvokilpailujen ja PM-kisojen karsintakilpailuun FCIn mittauksen perusteella vahvistetussa kokoluokassa siitä huolimatta, että koiran kokoluokkaa olisi kansallisesti muutettu. Karsintakriteerit on saavutettava koiran kansallisesti vahvistetussa kokoluokassa.

Arvokisojen käytännön mukaisesti maajoukkuekarsinnat pyritään järjestämään niin, että koirakolla on rajattu aika (15 s) aloittaa suorituksensa sen jälkeen, kun tuomari on antanut lähtöluvan.

Yhdistyksiä ja koetoimitsijoita suositellaan tutustumaan tarkentuneisiin ohjeistuksiin kilpailuiden järjestämisestä ja tulosten toimittamisesta (lue lisää...)

*) Tuplanolla: Suomessa samalla paikkakunnalla, samana päivänä, kunkin koiran peräkkäisissä kolmosluokan kilpailuissa tehdyt nollatulokset, tuplanollan nollista vain toinen saa olla hyppyradalta. Tuplanollan molemmat nollat kelpaavat vaadittujen seitsemän (7) kpl:n nollien lukumäärään. Tuplanollat tullaan todentamaan SAGI:n tulostietokannasta, joten tuplanollia ei tarvitse varmentaa koiran kilpailukirjaan.

Esimerkki: Jos paikkakunnalla on kolme starttia, tuplanolla toteutuu mikäli koirakko tekee nollatuloksen ensimmäisessä kilpailussa, on poissa toisesta kilpailusta ja tekee nollan kolmannessa kilpailussa (koiran peräkkäiset startit). Tuplanolla ei toteudu, mikäli kolmesta startista keskimmäisen tulos ei ole nolla.

Kilpailut, joissa kilpailukirjaan merkittävä tulos muodostuu kahdesta osasuorituksesta (SM-kilpailut, maajoukkueen karsintakilpailu) eivät kelpaa ns. tuplanollaksi, koska kyseessä katsotaan olevan vain yksi kilpailu.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------


Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 17, 2015 kello: 22:45:27

Vastineena juttuun: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 17, 2015 kello: 22:13:22:

Mitäs mieltä muut ovat uusista MM-karsintojen tulosvaatimuksista?

Koirakon tulee olla saavuttanut 16.6.2015 – 20.6.2016 välisenä aikana kolmosluokassa vähintään seitsemän (7) nollatulosta. Nollatuloksista kaksi (2) saa olla hyppyradalta. Seitsemän nollatuloksen pitää sisältää vähintään yksi (1) nollavoitto ja kaksi (2) tuplanollatulosta*. Nollatuloksia pitää olla saatu vähintään kolmelta (3) eri tuomarilta.

Vähän on pettymys tuo että voittoja tarvitaan vain yksi.
Jos paljon kisaa niin tuurillahan tuo yksi voitto tulee vaikka olisi vähän hitaampi koirakko.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Nopea , Elokuun 18, 2015 kello: 05:21:55
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 17, 2015 kello: 22:45:27:

Kisaaja kirjoitti:
» Mitäs mieltä muut ovat uusista MM-karsintojen tulosvaatimuksista?

» Koirakon tulee olla saavuttanut 16.6.2015 – 20.6.2016 välisenä aikana kolmosluokassa vähintään seitsemän (7) nollatulosta. Nollatuloksista kaksi (2) saa olla hyppyradalta. Seitsemän nollatuloksen pitää sisältää vähintään yksi (1) nollavoitto ja kaksi (2) tuplanollatulosta*. Nollatuloksia pitää olla saatu vähintään kolmelta (3) eri tuomarilta.

» Vähän on pettymys tuo että voittoja tarvitaan vain yksi.
» Jos paljon kisaa niin tuurillahan tuo yksi voitto tulee vaikka olisi vähän hitaampi koirakko.

Minusta hyvät vaatimukset. Enemmän määriin vaikuttaa varmasti tuo kaksi tuplanollaa. Huipullakin kisaa paljon koirakoita, joille jopa yksi tuplanolla tuntuu olevan hankala saada...
Mutta ei se nollavoitto ole enää "niin" helppo saada. Kisaajia alkaa olla kohtuullisesti melkein jokaisessa startissa, joten kyllä voittajan täytyy aina onnistua kunnolla!


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Pettynyt , Elokuun 18, 2015 kello: 08:55:40
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Nopea , Elokuun 18, 2015 kello: 05:21:55:

Nopea kirjoitti:
» Kisaaja kirjoitti:
» » Mitäs mieltä muut ovat uusista MM-karsintojen tulosvaatimuksista?

» » Koirakon tulee olla saavuttanut 16.6.2015 – 20.6.2016 välisenä aikana kolmosluokassa vähintään seitsemän (7) nollatulosta. Nollatuloksista kaksi (2) saa olla hyppyradalta. Seitsemän nollatuloksen pitää sisältää vähintään yksi (1) nollavoitto ja kaksi (2) tuplanollatulosta*. Nollatuloksia pitää olla saatu vähintään kolmelta (3) eri tuomarilta.

» » Vähän on pettymys tuo että voittoja tarvitaan vain yksi.
» » Jos paljon kisaa niin tuurillahan tuo yksi voitto tulee vaikka olisi vähän hitaampi koirakko.

» Minusta hyvät vaatimukset. Enemmän määriin vaikuttaa varmasti tuo kaksi tuplanollaa. Huipullakin kisaa paljon koirakoita, joille jopa yksi tuplanolla tuntuu olevan hankala saada...
» Mutta ei se nollavoitto ole enää "niin" helppo saada. Kisaajia alkaa olla kohtuullisesti melkein jokaisessa startissa, joten kyllä voittajan täytyy aina onnistua kunnolla!

Tietysti voittajan pitää aina onnistua, mutta itse voitto ei takaa sitä, että koirakko kuuluisi automaattisesti maajoukkuekarsintoihin. Nyt lisättiin ainoastaan varmuutta. Minusta tämä päätös vain pakottaa tiettyjä koirakoita kisaamaan enemmän. Eikä automaattisesti paranna karsintoihin osallistuvia koirakoita.

Toivottavasti jatkossa karsintojen kriteerit muuttuisivat niin, että nopeus olisi yksi kriteeri. Mitä karsinnoissa tekevät sellaiset koirat, jotka säännöllisesti häviävät nopeimmille 4-5 sekuntia tai enemmän? Tekemällä nollan karsinnoissa nämä koirakot saavat alle 10 pistettä. Viidellä nollalla he eivät voi saada edes 50 pistettä.

Mikäli karsintoihin osallistuvia koirakoita saataisiin rajattua etukäteen riittävästi voitaisiin itse karsintaformaattia vähän muuttaa. Nyt lauantaipäivä on aika raaka ja sattumalla on lauantaissa todella iso merkitys.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti ITe , Elokuun 18, 2015 kello: 11:15:40
Vastineena juttuun: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 17, 2015 kello: 22:13:22:

Tärkeimpänä lähtökohtana pidän, että maan parhaimmisto ihan oikeasti kohtaa toisensa ja kisaa paremmuudesta sekä SM- että karsintakilpailussa. EO:n rankingista on aina kuulunut, että etsitään kilpailuja, jossa vastustajat olisivat heikkoja, mutta osanottajamäärä riittävän suuri. Tiedän, että joskus on sovittu kilpailijoiden kesken, että mene sinä sinne niin minä menen tuonne. Näin pyritään taktikoimaan pisteitä. Tämä on ymmärrettävää, mutta sillä on vaikutuksensa. SM-kisoissa ja karsinnoissa taas on ihan tietoisesti pyritty luomaan kovaa henkistä painetta kaikille kilpailijoille, myös niille nopeimmille. Minusta heitä ei kehitä enää eteenpäin normikilpailujen voittaminen vaan ainoastaan eri tavoilla kovien vastustajien voittaminen ja ennen kaikkea itsensä voittaminen. Siksi sille huonolle tuurille ja sattumillekin tulee toinen merkitys. Se ei ole ainoastaan huono asia, että joutuu kisaamaan ns. heikompiaan vastaan. Heidät on kyettävä voittamaan niin hyvänä kuin huononakin päivänä. Jos joku taas on normikilpailussa säännöllisesti siellä sijoilla 3 - 4, mutta arvokilpailuissa aina syttyy huippusuoritukseen, niin onko se sitten huono asia, että samalla haastaa ne itseään nopeana pitävät, mutta heikompi hermoiset? Eikö juuri tuota haastetta tulisi kasvattaa ja erilaiset vahvuudet tulla esille. Huippukoirakon tulee olla nimenomaan monipuolinen osaaja ei vain yhteen vahvuuteen nojaava. Siksi myös arvokilpailuissa tulee käyttää kaikkia esteitä monipuolisesti ja mielellään tehdä vähän eri henkisiä ratoja.

Arvokilpailukriteereissäkin on hyvä, jos niissä pystytään tekemään karsintaa jo etukäteen erilaisin kriteerein. Voittaminen on yksi asia. (on kyettävä olemaan parempi kuin muut) Tuplanollan tekeminen toinen asia.(riittävä varmuus) Ratatyyppivaatimus kolmas asia. (on selvittävä kaikista esteistä nopeasti) Jos nopeudelle halutaan laittaa vielä lisää painoarvoa, tulisi miettiä, miten se parhaiten toteutuisi. Ongelmana on eri profiiliset radat ja eri olosuhteet. Pelkkä x metriä sekunnissa ei välttämättä riitä, koska sekään ei kerro nopeusvaatimuksesta vielä riittävästi. Vai voitaisiinko nollaratasuorituksille laittaa kriteeriksi joku minimi metriä sekunnissa? Vaikuttaisiko se liikaa kilpailujen ja kenttäpohjien valintaan tai alkaisivatko tuomarit suunnitella liian helppoja ratoja?


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 18, 2015 kello: 13:39:28
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Pettynyt , Elokuun 18, 2015 kello: 08:55:40:

» » Minusta hyvät vaatimukset. Enemmän määriin vaikuttaa varmasti tuo kaksi tuplanollaa. Huipullakin kisaa paljon koirakoita, joille jopa yksi tuplanolla tuntuu olevan hankala saada...
» » Mutta ei se nollavoitto ole enää "niin" helppo saada. Kisaajia alkaa olla kohtuullisesti melkein jokaisessa startissa, joten kyllä voittajan täytyy aina onnistua kunnolla!

Niin huipullakin kisaa koirakoita joille yhden tuplanolla voi olla vaikeaa.
Ja nyt jos ne "huiput" eivät pääsee karsintoihn niin ketä nousee niiden tilalle huipulle?
Ne jotka saavat ne 2 tuplanolla mutta eivät välttämättä voita kuin yhden kyläkisan kisan vuodessa.


» Tietysti voittajan pitää aina onnistua, mutta itse voitto ei takaa sitä, että koirakko kuuluisi automaattisesti maajoukkuekarsintoihin. Nyt lisättiin ainoastaan varmuutta. Minusta tämä päätös vain pakottaa tiettyjä koirakoita kisaamaan enemmän. Eikä automaattisesti paranna karsintoihin osallistuvia koirakoita.

Ei tietenkään automaattisesti kuulu karsintoihin mutta pystyy kuitenkin kilpailemaan voitosta kyläkisoissa. Jos tavallisissa kisoissa ei voita niin ei varmaankaan kuulu Suomen parhaimmistoon ja ansaitse paikkaa karsintoihin. Varmuudella ei tee mitään jos ei ole vielä riittävän nopea.

» Toivottavasti jatkossa karsintojen kriteerit muuttuisivat niin, että nopeus olisi yksi kriteeri. Mitä karsinnoissa tekevät sellaiset koirat, jotka säännöllisesti häviävät nopeimmille 4-5 sekuntia tai enemmän? Tekemällä nollan karsinnoissa nämä koirakot saavat alle 10 pistettä. Viidellä nollalla he eivät voi saada edes 50 pistettä.

Jos tuo huippunopeiden koirakkojen kärki menee kapeaksi niin sitten niiden epäonnistuttua voi pisteitä kahmia ne jotka eivät ole riittävän nopeita edes tavallisissa kisoissa. Jos ei pääsee yli 4,5 etenemään agi radalla kertaakaan vuoden aikana niin silloin ei vauhti vaan riitä.


Olisi mielestäni pitänyt sallia esim kolmen hyppiksen tulos nollien joukkoon ja vaatia toinen voitto nolla tai tietty sijoitus eo rankingissa esim 100 parhaan joukossa.

Toisaalta ketkä rahoittavat MM-karsinnat? Kisaajat jotka osallistuvat niihin ja jos niiden määrä tippuu esim 50 koirakkoa per säkäluokka niin tappiota tuottaa sellaiset kilpailut. Ja miten käy kilpailujen arvostuksen kun katsojiakaan ei tulisi niin paljon.
Miten haet kokemusta kovista kilpailuista kun et niihin pääse ja uusi koira olisikin potenttiaalinen huipulle.
Itsellä ainakin on se huono että huippuja vastaan pääsee kilpailemaan pääsääntöisesti vain arvokisoissa ja silloin ovat paineetkin ihan eriluokkaa kuin tavallisissa kisoissa joissa voisi haastaa kunnolla paineettomasti Ja saada luottausta omaan tekemiseessä.

» Mikäli karsintoihin osallistuvia koirakoita saataisiin rajattua etukäteen riittävästi voitaisiin itse karsintaformaattia vähän muuttaa. Nyt lauantaipäivä on aika raaka ja sattumalla on lauantaissa todella iso merkitys.



[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti nojoo , Elokuun 18, 2015 kello: 13:49:08
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Pettynyt , Elokuun 18, 2015 kello: 08:55:40:


» » » Mitäs mieltä muut ovat uusista MM-karsintojen tulosvaatimuksista?

» Tietysti voittajan pitää aina onnistua, mutta itse voitto ei takaa sitä, että koirakko kuuluisi automaattisesti maajoukkuekarsintoihin. Nyt lisättiin ainoastaan varmuutta. Minusta tämä päätös vain pakottaa tiettyjä koirakoita kisaamaan enemmän. Eikä automaattisesti paranna karsintoihin osallistuvia koirakoita.

» Toivottavasti jatkossa karsintojen kriteerit muuttuisivat niin, että nopeus olisi yksi kriteeri. Mitä karsinnoissa tekevät sellaiset koirat, jotka säännöllisesti häviävät nopeimmille 4-5 sekuntia tai enemmän? Tekemällä nollan karsinnoissa nämä koirakot saavat alle 10 pistettä. Viidellä nollalla he eivät voi saada edes 50 pistettä.

» Mikäli karsintoihin osallistuvia koirakoita saataisiin rajattua etukäteen riittävästi voitaisiin itse karsintaformaattia vähän muuttaa. Nyt lauantaipäivä on aika raaka ja sattumalla on lauantaissa todella iso merkitys.

Toisaalta joskus tuntuu että se nopeus, tai tunne siitä että meidän huippukoirakot eivät ole maailmalle riittävän nopeita, on suomalaisille vähän saman tyyppinen trauma kuin kökköenglanti. Vai onko viime vuosien arvokisoissa mitalit tai voitot jääneet saamatta siksi, että suomalaiskoirakot olisivat nopeudeltaan liian kaukana kärjestä? Ei minusta, yleensä kyse on paremminkin hylyistä tai virheistä. Tai ehkä siitä, että ei olla sittenkään riittävästi saatu yhdistettyä sitä nopeutta varmuuteen, rutistuksen myötä lisääntyvät virheriskit sitten räpsähtävät viimeistään finaaliradalla. Voittaja ei MM-kisoissakaan ole se absoluttisesti nopein koirakko, vaan se nopein JA varmin.

Nopeus kriteerinä on siinä mielessä ongelmallinen, että sitä on vaikeaa tasapuolisesti mitata tuloksilla, niissä mukana on herkästi muitakin muuttujia kuin koirakon suoritusnopeus. Nollavoitto riippuu koirakon nopeuden lisäksi aina myös siitä, ketä vastaan kisataan, ja miten muut kisassa mukana olevat onnistuvat. Etenemä taas riippuu myös alustasta ja rataprofiilista. Ehkä luotettavin nopeuden mittari on riittävän monen tuloksen etenemäkeskiarvo.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti nohei , Elokuun 18, 2015 kello: 14:30:31
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 18, 2015 kello: 13:39:28:

Kisaaja kirjoitti:


» Niin huipullakin kisaa koirakoita joille yhden tuplanolla voi olla vaikeaa.
» Ja nyt jos ne "huiput" eivät pääsee karsintoihn niin ketä nousee niiden tilalle huipulle?
» Ne jotka saavat ne 2 tuplanolla mutta eivät välttämättä voita kuin yhden kyläkisan kisan vuodessa.

»
» » Tietysti voittajan pitää aina onnistua, mutta itse voitto ei takaa sitä, että koirakko kuuluisi automaattisesti maajoukkuekarsintoihin. Nyt lisättiin ainoastaan varmuutta. Minusta tämä päätös vain pakottaa tiettyjä koirakoita kisaamaan enemmän. Eikä automaattisesti paranna karsintoihin osallistuvia koirakoita.

» Ei tietenkään automaattisesti kuulu karsintoihin mutta pystyy kuitenkin kilpailemaan voitosta kyläkisoissa. Jos tavallisissa kisoissa ei voita niin ei varmaankaan kuulu Suomen parhaimmistoon ja ansaitse paikkaa karsintoihin. Varmuudella ei tee mitään jos ei ole vielä riittävän nopea.

» » Toivottavasti jatkossa karsintojen kriteerit muuttuisivat niin, että nopeus olisi yksi kriteeri. Mitä karsinnoissa tekevät sellaiset koirat, jotka säännöllisesti häviävät nopeimmille 4-5 sekuntia tai enemmän? Tekemällä nollan karsinnoissa nämä koirakot saavat alle 10 pistettä. Viidellä nollalla he eivät voi saada edes 50 pistettä.

» Jos tuo huippunopeiden koirakkojen kärki menee kapeaksi niin sitten niiden epäonnistuttua voi pisteitä kahmia ne jotka eivät ole riittävän nopeita edes tavallisissa kisoissa. Jos ei pääsee yli 4,5 etenemään agi radalla kertaakaan vuoden aikana niin silloin ei vauhti vaan riitä.

»
» Olisi mielestäni pitänyt sallia esim kolmen hyppiksen tulos nollien joukkoon ja vaatia toinen voitto nolla tai tietty sijoitus eo rankingissa esim 100 parhaan joukossa.

» Toisaalta ketkä rahoittavat MM-karsinnat? Kisaajat jotka osallistuvat niihin ja jos niiden määrä tippuu esim 50 koirakkoa per säkäluokka niin tappiota tuottaa sellaiset kilpailut. Ja miten käy kilpailujen arvostuksen kun katsojiakaan ei tulisi niin paljon.
» Miten haet kokemusta kovista kilpailuista kun et niihin pääse ja uusi koira olisikin potenttiaalinen huipulle.
» Itsellä ainakin on se huono että huippuja vastaan pääsee kilpailemaan pääsääntöisesti vain arvokisoissa ja silloin ovat paineetkin ihan eriluokkaa kuin tavallisissa kisoissa joissa voisi haastaa kunnolla paineettomasti Ja saada luottausta omaan tekemiseessä.

» » Mikäli karsintoihin osallistuvia koirakoita saataisiin rajattua etukäteen riittävästi voitaisiin itse karsintaformaattia vähän muuttaa. Nyt lauantaipäivä on aika raaka ja sattumalla on lauantaissa todella iso merkitys.

Toisaalta menestys arvokisoissa jää saavuttamatta myös vaikka olisi kuinka nopea, jos ei ole niin varma että saa sen tuplanollan juuri silloin kaikkien paineiden alla. PM-kisoissa oli lauantaina kolme rataa ja sunnuntaina kaksi, MM-kisoissa on myös selvittävä useammasta radasta päivässä, ja paineita on taatusti. Onko siitä näkökulmasta kohtuuton tuo karsintojen kaksi rataa isossa luokassa lauantaina, kolme pienemmässä luokassa sunnuntaina -rakenne? Yhtä oikeutetusti voidaan minusta ajatella, että koirakoilla jotka eivät kauden aikana kykene kahdessa paineettomassa kyläkisassa tuplaan ei ole mahdollisuutta pärjätä arvokisoissa, varmuus ei vaan riitä. Siitä, onko sitä mahdotonta treenata riittäväksi jollei pääse karsintoihin treenaamaan voi olla montaa mieltä. Toisaalta se varmuus on kiinni vain koirakosta itsestään, toisin kuin esim. nollavoitto se ei riipu kanssakisaajien, olivatpa huippuja tai ei, onnistumisista. Paineiden hallintaankin on olemassa hyviä keinoja, muitakin kuin pääsy karsintoihin.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 18, 2015 kello: 15:08:23
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Pettynyt , Elokuun 18, 2015 kello: 08:55:40:

» » Minusta hyvät vaatimukset. Enemmän määriin vaikuttaa varmasti tuo kaksi tuplanollaa. Huipullakin kisaa paljon koirakoita, joille jopa yksi tuplanolla tuntuu olevan hankala saada...
» » Mutta ei se nollavoitto ole enää "niin" helppo saada. Kisaajia alkaa olla kohtuullisesti melkein jokaisessa startissa, joten kyllä voittajan täytyy aina onnistua kunnolla!

Niin huipullakin kisaa koirakoita joille yhden tuplanolla voi olla vaikeaa.
Ja nyt jos ne "huiput" eivät pääsee karsintoihn niin ketä nousee niiden tilalle huipulle?
Ne jotka saavat ne 2 tuplanolla mutta eivät välttämättä voita kuin yhden kyläkisan kisan vuodessa.


» Tietysti voittajan pitää aina onnistua, mutta itse voitto ei takaa sitä, että koirakko kuuluisi automaattisesti maajoukkuekarsintoihin. Nyt lisättiin ainoastaan varmuutta. Minusta tämä päätös vain pakottaa tiettyjä koirakoita kisaamaan enemmän. Eikä automaattisesti paranna karsintoihin osallistuvia koirakoita.

Ei tietenkään automaattisesti kuulu karsintoihin mutta pystyy kuitenkin kilpailemaan voitosta kyläkisoissa. Jos tavallisissa kisoissa ei voita niin ei varmaankaan kuulu Suomen parhaimmistoon ja ansaitse paikkaa karsintoihin. Varmuudella ei tee mitään jos ei ole vielä riittävän nopea.

» Toivottavasti jatkossa karsintojen kriteerit muuttuisivat niin, että nopeus olisi yksi kriteeri. Mitä karsinnoissa tekevät sellaiset koirat, jotka säännöllisesti häviävät nopeimmille 4-5 sekuntia tai enemmän? Tekemällä nollan karsinnoissa nämä koirakot saavat alle 10 pistettä. Viidellä nollalla he eivät voi saada edes 50 pistettä.

Jos tuo huippunopeiden koirakkojen kärki menee kapeaksi niin sitten niiden epäonnistuttua voi pisteitä kahmia ne jotka eivät ole riittävän nopeita edes tavallisissa kisoissa. Jos ei pääsee yli 4,5 etenemään agi radalla kertaakaan vuoden aikana niin silloin ei vauhti vaan riitä.


Olisi mielestäni pitänyt sallia esim kolmen hyppiksen tulos nollien joukkoon ja vaatia toinen voitto nolla tai tietty sijoitus eo rankingissa esim 100 parhaan joukossa.

Toisaalta ketkä rahoittavat MM-karsinnat? Kisaajat jotka osallistuvat niihin ja jos niiden määrä tippuu esim 50 koirakkoa per säkäluokka niin tappiota tuottaa sellaiset kilpailut. Ja miten käy kilpailujen arvostuksen kun katsojiakaan ei tulisi niin paljon.
Miten haet kokemusta kovista kilpailuista kun et niihin pääse ja uusi koira olisikin potenttiaalinen huipulle.
Itsellä ainakin on se huono että huippuja vastaan pääsee kilpailemaan pääsääntöisesti vain arvokisoissa ja silloin ovat paineetkin ihan eriluokkaa kuin tavallisissa kisoissa joissa voisi haastaa kunnolla paineettomasti Ja saada luottausta omaan tekemiseessä.

» Mikäli karsintoihin osallistuvia koirakoita saataisiin rajattua etukäteen riittävästi voitaisiin itse karsintaformaattia vähän muuttaa. Nyt lauantaipäivä on aika raaka ja sattumalla on lauantaissa todella iso merkitys.



[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti ??? , Elokuun 19, 2015 kello: 00:31:08
Vastineena juttuun: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 17, 2015 kello: 22:13:22:

Muutama vuosi sitten esiteltiin SAGIllekin menetelmä, jossa turvatiin riittävä ja oikeudenmukainen ratkaisu niin SM-, MM-joukkueen kuin kyseisten tapahtumien järjestämiseen taloudellinenkin ratkaisu.

Nähtävästi tämä ei käynyt "sisäpiirille", kun tästä ei ole kuulunut sen jälkeen mitään.

Vaikuttako tässä myös se, että lajissamme halutaan keksiä pyörä uudestaan. Lajissammehan ei ole minkäänlaista tuntemusta huippu-urheilusta ja sen vaatimuksista.

Kahdessa lajissa Suomea edustanut, ei agissa


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti jesu , Elokuun 19, 2015 kello: 07:09:40
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: ??? , Elokuun 19, 2015 kello: 00:31:08:

??? kirjoitti:
» Muutama vuosi sitten esiteltiin SAGIllekin menetelmä, jossa turvatiin riittävä ja oikeudenmukainen ratkaisu niin SM-, MM-joukkueen kuin kyseisten tapahtumien järjestämiseen taloudellinenkin ratkaisu.

» Nähtävästi tämä ei käynyt "sisäpiirille", kun tästä ei ole kuulunut sen jälkeen mitään.

» Vaikuttako tässä myös se, että lajissamme halutaan keksiä pyörä uudestaan. Lajissammehan ei ole minkäänlaista tuntemusta huippu-urheilusta ja sen vaatimuksista.

» Kahdessa lajissa Suomea edustanut, ei agissa

Mistä mystisestä menetelmästä on kyse?


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Ville L , Elokuun 19, 2015 kello: 11:03:14
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: jesu , Elokuun 19, 2015 kello: 07:09:40:

jesu kirjoitti:

» Mistä mystisestä menetelmästä on kyse?

Mielelläni olisin itsekin tämän hienon ajatuksen kuullut. Toivottavasti se tänne vielä tulisi.

Sitten vähän kommentteja aiempiin viesteihin.

Se, että pääsee isoihin kisoihin koiralla, jolla ei voi pärjätä, ei takaa onnistumisia sitten sillä paremmalla koiralla. Olen harjoitellut asioita itse tässä järjestyksessä cockeri-kromfo1-kromfo2/bc-perro ja vasta nyt perrojen kanssa pystyn menemään rennosti isommissakin kisoissa. Kaikkien kanssa (paitsi bc:n) opin menemään rennosti normikisoissa, mutta asiat piti opetella aina uudestaan, kun koirat paranivat. Nykyään olen päässyt sellaiseen henkiseen tasoon mihin alan olemaan tyytyväinen.

Suomalaiset huippukoirat ovat nopeudessa aivan maailman huippua. Ei välttämättä kaikista nopeimmat, mutta mitalivauhtia mennään kaikissa säkäluokissa. Tärkeintä olisi saada sellainen karsintaformaatti aikaiseksi, että niistä nopeimmista saataisiin poimittua ne varmimmat joukkueisiin.

Minusta maajoukkuekarsintojen tärkein ja ainut tehtävänä on saada mahdollisimman hyvä edustusjoukkue agilityn arvokisoihin. Maajoukkuekarsintojen ei tarvitse olla opetustuokio. Agilityn luonne on sellainen, että Suomen maajoukkuekarsintojen formaatti on monesti liian raaka. Suomi on saanut aina hyvät maajoukkueet, koska Suomessa agilityn taso on niin kova. Karsintojen pistelaskusysteemi on nykyään todella hyvä, mutta lauantai on minustakin turhan raaka. Lauantaina sattumalla voi olla liian suuri merkitys. Mikäli karsinnoissa ei pysty juurikaan pisteitä saamaan edes täydellisellä onnistumisella, niin silloin karsintakriteerit eivät minusta ole olleet kovin onnistuneita.

Kotimaisiin arvokisoihin tarvitaan 5 aginollaa ja 2 hyppynollaa. SM-kisoissa on 1 agirata ja 1 hyppyrata. Maajoukkuekarsinnoissa on 3 agirataa ja 2 hyppyrataa. PM-kisoissa on 2 agirataa ja 1 hyppyrata. MM-kisoissa on 1 molempia. Kaikissa kisoissa hyppyratoja on suhteessa enemmän. Hyppyratoja voisi osallistumiskriteereihin hyväksyä siis enemmän. Minusta tuplanollia voisi vaatia maajoukkuekarsintoihin vaikka kolme, mutta myös nopeuden pitäisi olla yksi kriteeri. Etenemän keskiarvo olisi hyvä vaihtoehto. Mukaan laskettaisiin esimerkiksi 5 nopeinta agi- ja hyppyrataa ja niiden pitäisi olla vähintään kolmelta tuomarilta. Huipulla ei pärjää ilman nopeutta, mutta varmuus on myös todella tärkeässä roolissa.

SM-kisojen pitää pysyä jatkossakin mahdollisimman isona tapahtumana, mutta maajoukkuekarsintojen formaattia ja karsintakriteereitä muuttaisin rankalla kädellä. Yksi hauska idea olisi sellainen missä SM-kisat olisivat viimeinen maajoukkuekarsintakilpailu. SM-kisoista voisi saada vaikka tuplapisteet. Kisoja voisi olla 2-3 viikonloppuna ennen SM-kilpailuita.

Suomeen tarvitaan lisää kaikki huiput yhteen kerääviä kisoja, jotta paineistettuja startteja saadaan lisää. Sellainen iso suomalainen agilitykilpailu olisi myös kiva saada pystyyn (tyyliin Guld Agility / Dania Cup).

Tulipas taas ajatusten virtaa - osa asiasta ja osa asian vierestä :D
Kommentteja odotellessa ;-)


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Marko Kaminen , Elokuun 19, 2015 kello: 15:42:15
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Ville L , Elokuun 19, 2015 kello: 11:03:14:

Herää kysymys, onko MM-karsinnat aikansa elänyt tapahtuma.
Eikö edustusjoukkue voisi muodostua SM-kisojen tulosten perusteella?

Sielläkin ne parhaat kyllä voittaa aina. En muista, että huono, hidas tai muuten vain keskinkertainen koirakko olisi voittanut SM-kisoja. Eiköhän ne parhaat ole aina siellä kärjessä.

Eikö tämä olisi yksinkertainen valinta paikka.

Asiasta viidenteen: Sitä minä ihmettelen, miksi halutaan seurata etenemisnopeuksia kun se ei kerro yhtään mitään. Eri tuomareilla on eri rataprofiilit ja etenemisvauhti riippuu rataprofiilista.
Keskiarvo etenemisnopeudesta kertookin jo huomattavasti paremmin, mutta siinäkin pitäisi olla 20-30 starttia laskuissa mukana, jotta tuloksesta tulisi vertailu kelpoinen.

Terv. Marko


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 19, 2015 kello: 15:55:14
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Ville L , Elokuun 19, 2015 kello: 11:03:14:

Ville L kirjoitti:
» jesu kirjoitti:

» » Mistä mystisestä menetelmästä on kyse?

» Mielelläni olisin itsekin tämän hienon ajatuksen kuullut. Toivottavasti se tänne vielä tulisi.

» Sitten vähän kommentteja aiempiin viesteihin.

» Se, että pääsee isoihin kisoihin koiralla, jolla ei voi pärjätä, ei takaa onnistumisia sitten sillä paremmalla koiralla. Olen harjoitellut asioita itse tässä järjestyksessä cockeri-kromfo1-kromfo2/bc-perro ja vasta nyt perrojen kanssa pystyn menemään rennosti isommissakin kisoissa. Kaikkien kanssa (paitsi bc:n) opin menemään rennosti normikisoissa, mutta asiat piti opetella aina uudestaan, kun koirat paranivat. Nykyään olen päässyt sellaiseen henkiseen tasoon mihin alan olemaan tyytyväinen.

Joo ei saa takaakaan mutta se että on päässyt isoihin kilpailuihin kokeilemaan sitä painetta ja jännitystä ehkä sen sitten kestää paremmin tulevaisuudessa. Miksi kaikki huiput kisaavat ulkomailla ja hakeutuvat eo open kisoihin , dania cupiin tai Guld agility kisoihin? Päästäkseen kisaamaan maailmalle huippuja vastaan?
Sama meille ei niin huipuille että suomen huippuja vastaan pääse kilpailemaan vain Sm-kilpailuissa tai MM-karsinnoissa. Nyt oli minulle 3 karsinnat (siis jossa kilpailun)ja nyt alkoi tuntumaan että ei se PM-taso ehkä sitten niin kaukana olekaan.


» Suomalaiset huippukoirat ovat nopeudessa aivan maailman huippua. Ei välttämättä kaikista nopeimmat, mutta mitalivauhtia mennään kaikissa säkäluokissa. Tärkeintä olisi saada sellainen karsintaformaatti aikaiseksi, että niistä nopeimmista saataisiin poimittua ne varmimmat joukkueisiin.

» Minusta maajoukkuekarsintojen tärkein ja ainut tehtävänä on saada mahdollisimman hyvä edustusjoukkue agilityn arvokisoihin. Maajoukkuekarsintojen ei tarvitse olla opetustuokio. Agilityn luonne on sellainen, että Suomen maajoukkuekarsintojen formaatti on monesti liian raaka. Suomi on saanut aina hyvät maajoukkueet, koska Suomessa agilityn taso on niin kova. Karsintojen pistelaskusysteemi on nykyään todella hyvä, mutta lauantai on minustakin turhan raaka. Lauantaina sattumalla voi olla liian suuri merkitys. Mikäli karsinnoissa ei pysty juurikaan pisteitä saamaan edes täydellisellä onnistumisella, niin silloin karsintakriteerit eivät minusta ole olleet kovin onnistuneita.

Samaa mieltä että piste lasku systeemi on hyvä. Ehkä lauantailta pitäisi päästä
esim molemmilta radoilta kaksi/kolme nopeinta 5 tehnyttä jatkoo vaikka niin että siitä saisi sunnuntaille yhden radan. Ja jos ei sillä radalla saisi sitä pisteisiin oikeuttavaa nollaa niin se olisi sitten siinä.
Tuo poistaisi ainakin sen että nopeimmilta yksi rima tai kontakti virhe ei pilaisi koko kisoja.


» Kotimaisiin arvokisoihin tarvitaan 5 aginollaa ja 2 hyppynollaa. SM-kisoissa on 1 agirata ja 1 hyppyrata. Maajoukkuekarsinnoissa on 3 agirataa ja 2 hyppyrataa. PM-kisoissa on 2 agirataa ja 1 hyppyrata. MM-kisoissa on 1 molempia. Kaikissa kisoissa hyppyratoja on suhteessa enemmän. Hyppyratoja voisi osallistumiskriteereihin hyväksyä siis enemmän. Minusta tuplanollia voisi vaatia maajoukkuekarsintoihin vaikka kolme, mutta myös nopeuden pitäisi olla yksi kriteeri. Etenemän keskiarvo olisi hyvä vaihtoehto. Mukaan laskettaisiin esimerkiksi 5 nopeinta agi- ja hyppyrataa ja niiden pitäisi olla vähintään kolmelta tuomarilta. Huipulla ei pärjää ilman nopeutta, mutta varmuus on myös todella tärkeässä roolissa.

Ehdottomasti lisää hypäri nollia kriteereihin.
Tuo nopeuden keskiarvo kertoo jotain koirakon vauhdista mutta vain pitemmällä otannalla. Yksittäisen kilpailun etenemään vaikuttaa radan profiili ja mittaus.
Parhaiten kyseisen startin nopeudesta kertoo se että pystyykö voittamaan kaikki muut? Se että minkä tasoisia muut kilpailijat ovat vaikuttaa kylläkin tuohon voiton mahdollisuuteen mutta kyllä vuoden aikana kohtuullisen nopeuden omaava koirakko voittaa noita kilpailuja enemmän kuin yhden.

Mielestäni eo rankingin pisteytystä voisi hyödyntää MM-karsintoihin pääsyssä.
pitäisi olla tietyllä sijoituksella esim 100 parhaan joukossa.

» SM-kisojen pitää pysyä jatkossakin mahdollisimman isona tapahtumana, mutta maajoukkuekarsintojen formaattia ja karsintakriteereitä muuttaisin rankalla kädellä. Yksi hauska idea olisi sellainen missä SM-kisat olisivat viimeinen maajoukkuekarsintakilpailu. SM-kisoista voisi saada vaikka tuplapisteet. Kisoja voisi olla 2-3 viikonloppuna ennen SM-kilpailuita.

» Suomeen tarvitaan lisää kaikki huiput yhteen kerääviä kisoja, jotta paineistettuja startteja saadaan lisää. Sellainen iso suomalainen agilitykilpailu olisi myös kiva saada pystyyn (tyyliin Guld Agility / Dania Cup).

Ehdottamasti samaa mieltä että tarvitaan kisoja jotka keräävät huiput kisaamaan yhteen. Sinne pääsisi testaamaan omaa paineen kestävyyttä ja koiran vauhtia huippuja vastaan. Se että kisaa kyläkisoissa jotain yhtä maajoukkue edustajaa vastaan ei paljonkaan kerro koirakoiden voimasuhteista.


» Tulipas taas ajatusten virtaa - osa asiasta ja osa asian vierestä :D
» Kommentteja odotellessa ;-)



[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Suuri maa , Elokuun 19, 2015 kello: 22:28:00
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Ville L , Elokuun 19, 2015 kello: 11:03:14:

KARSINTAKISAT
Karsintapaikkojen jakaminen erityisten karsintakisojen kautta on hieno ajatus, mutta Suomen koko ja maan sisäiset etäisyydet tekevät siitä käytännössä liki mahdottoman toteuttaa niin, että harrastajilla olisi edes kohtalaisen tasapuoliset mahdollisuudet lunastaa itselleen paikka karsinnoissa.

Jos kisat jaetaan tasan ympäri maata, osaan kisoista tulee valtavasti enemmän osallistujia kuin toisiin, koska lähiseudulla vain on enemmän harrastajia. Jos kisat jaetaan harrastajamäärien mukaan, osa saa useamman mahdollisuuden lunastaa paikka karsintoihin kuin toiset kun lähikulmilla on enemmän karsintakisoja. Ja pelkkä harrastajamäärä kun ei edes suoraan kerro kisaajien tasosta, tekee vain todennäköisemmäksi, että joukosta löytyy samassa suhteessa huippunopeita koirakoita.

Toki oikeastihan ei ole väliä, jos jostain päin Suomea pääsee liian helposti karsintoihin, kyllä ne joukkuekoirat erottuvat sitten karsinnoissa. Ongelma on vain, jos syntyy alueita, josta tasokas koirakko ei pääse karsintoihin.

KARSINTAFORMAATTI
Tavallaan surkuttelu lauantain merkityksestä on vähän liiottelua, koska kärki on niin leveä, että harva koira pystyy kiipeämään kolmen radan turvin joukkueeseen, tulivat ne nollan pisteen radat sitten missä vaiheessa viikonloppua hyvänsä. Voisihan se lauantaina kaksi virhettä tehnyt koirakko tietty naputtaa sunnuntaina vielä kovempien paineiden alla kolme nollavoittoa putkeen, mutta tilastot tuskin puhuisivat tämän puolesta.


HYPPYNOLLIEN ARVO
Itse olen ajatellut niin, että kriteereissä ylipainotetaan agilitynollia, koska koirakolla, joka tekee huomattavasti helpommin. Ollia hyppyradalla kuin agilityradalla on melkein varmasti jonkin sorttinen kontaktiongelma - mitään muuta eroa ratatyyppien välillä ei ole. Vaikka arvokisoissa kisataan hyppy- ja agirata, mestaruuteen vaaditaan nolla agiradalta ja paljon turhempaa virhettä ei huipputasolla ole kuin kontaktivitonen, siihen kun ei pitäisi ohjaajan jännityksen tai sekoilevan ohjauksen vaikuttaa.

ETENEMÄ KARSINTAKRITEERINÄ
Tuomarien rataprofiilit vaikuttavat varmasti etenemiin, mutta juuri siitä syystä etenemien korostaminen voisi tuoda mukanaan positiivists sivuvaikutusta: Kilpailijat rupeaisivat suosimaan tuomareita, jotka suunnittelevat vauhdikkaita ja virtaavia keskieurooppalais-tyylisiä ratoja perisuomalaisten "teknisten" vääntöratojen sijasta. Järjestäjät haluavat kisaajia, joten vauhdikasta osaamista vaativat tuo.arit olisivat suosituimpia, jolloin tuomarien olisi mukauduttava ja suomalainen agility lähtisi kehittymään vauhdikkaammaksi korrostaen taitoa ohjata koiraa vauhdissa perinteisen tiukan hallinnassa tehtävän pyörityksen sijasta.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti näin naapurissa , Elokuun 20, 2015 kello: 09:07:25
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Marko Kaminen , Elokuun 19, 2015 kello: 15:42:15:

Ihan vertailun vuoksi Ruotsissa tänä vuonna oli systeemi että ensin oli karsintaviikonloppuna (3 pv) 8 rataa ja sen jälkeen Ruotsin mestaruuskisat joissa 2 rataa. Näiden kahden viikonlopun 8 parasta tulosta laskettiin. Joten mestaruuskisoissa jännitettiin sekä itse mestaruutta että joukkueiden varmistumista.




[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 20, 2015 kello: 10:02:10
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Suuri maa , Elokuun 19, 2015 kello: 22:28:00:

Suuri maa kirjoitti:
» KARSINTAKISAT
» Karsintapaikkojen jakaminen erityisten karsintakisojen kautta on hieno ajatus, mutta Suomen koko ja maan sisäiset etäisyydet tekevät siitä käytännössä liki mahdottoman toteuttaa niin, että harrastajilla olisi edes kohtalaisen tasapuoliset mahdollisuudet lunastaa itselleen paikka karsinnoissa.

» Jos kisat jaetaan tasan ympäri maata, osaan kisoista tulee valtavasti enemmän osallistujia kuin toisiin, koska lähiseudulla vain on enemmän harrastajia. Jos kisat jaetaan harrastajamäärien mukaan, osa saa useamman mahdollisuuden lunastaa paikka karsintoihin kuin toiset kun lähikulmilla on enemmän karsintakisoja. Ja pelkkä harrastajamäärä kun ei edes suoraan kerro kisaajien tasosta, tekee vain todennäköisemmäksi, että joukosta löytyy samassa suhteessa huippunopeita koirakoita.

» Toki oikeastihan ei ole väliä, jos jostain päin Suomea pääsee liian helposti karsintoihin, kyllä ne joukkuekoirat erottuvat sitten karsinnoissa. Ongelma on vain, jos syntyy alueita, josta tasokas koirakko ei pääse karsintoihin.

Tuo karsintakisaformaatti on hankala toteuttaa tasapuolisesti.


» KARSINTAFORMAATTI
» Tavallaan surkuttelu lauantain merkityksestä on vähän liiottelua, koska kärki on niin leveä, että harva koira pystyy kiipeämään kolmen radan turvin joukkueeseen, tulivat ne nollan pisteen radat sitten missä vaiheessa viikonloppua hyvänsä. Voisihan se lauantaina kaksi virhettä tehnyt koirakko tietty naputtaa sunnuntaina vielä kovempien paineiden alla kolme nollavoittoa putkeen, mutta tilastot tuskin puhuisivat tämän puolesta.

Ei tarvitse välttämättä edes voittaa niin kuitenkin kolmella radalla ollaan korkealla.
Jopa kahdella radalla oli tänä vuonna menty PM-kisoihin.
Ja kolmella nollalla MM-kisoihin.
»
» HYPPYNOLLIEN ARVO
» Itse olen ajatellut niin, että kriteereissä ylipainotetaan agilitynollia, koska koirakolla, joka tekee huomattavasti helpommin. Ollia hyppyradalla kuin agilityradalla on melkein varmasti jonkin sorttinen kontaktiongelma - mitään muuta eroa ratatyyppien välillä ei ole. Vaikka arvokisoissa kisataan hyppy- ja agirata, mestaruuteen vaaditaan nolla agiradalta ja paljon turhempaa virhettä ei huipputasolla ole kuin kontaktivitonen, siihen kun ei pitäisi ohjaajan jännityksen tai sekoilevan ohjauksen vaikuttaa.

Pitää muistaa että tuomareillekin sattuu virheitä. Entä jos se jatkosta tiputtava
kontaktivirhe ei ollutkaan oikeasti virhe?
Näinhän ei tietenkään saisi sattua.

» ETENEMÄ KARSINTAKRITEERINÄ
» Tuomarien rataprofiilit vaikuttavat varmasti etenemiin, mutta juuri siitä syystä etenemien korostaminen voisi tuoda mukanaan positiivists sivuvaikutusta: Kilpailijat rupeaisivat suosimaan tuomareita, jotka suunnittelevat vauhdikkaita ja virtaavia keskieurooppalais-tyylisiä ratoja perisuomalaisten "teknisten" vääntöratojen sijasta. Järjestäjät haluavat kisaajia, joten vauhdikasta osaamista vaativat tuo.arit olisivat suosituimpia, jolloin tuomarien olisi mukauduttava ja suomalainen agility lähtisi kehittymään vauhdikkaammaksi korrostaen taitoa ohjata koiraa vauhdissa perinteisen tiukan hallinnassa tehtävän pyörityksen sijasta.

Kyllä niitä vauhdikkaita ratoja tekevät suomalaisetkin tuomarit ja ihan hyvä että radoissa on vaihtelevuutta se on vain rikkaus että rata profiilit muuttuvat paljon.
Mielestäni tuon eo rankingin pisteiden käyttö aiheuttaisi se että kisaajat alkaisivat kilpailemaan enemmän koska nyt jos on karsinta tulokset kasassa niin miksi tarvitsee kilpailla. Se että pitäisikö osan vaikka parin nollan olla samalta
vuodelta kuin arvokisat ovat niin sitäkin pitäisi miettiä. Se että koirakko toimii
nyt ei takaa että se olisi huippukunnossa sitten ensi kesänä.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Satu , Elokuun 20, 2015 kello: 11:00:21
Vastineena juttuun: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 17, 2015 kello: 22:13:22:

Olisin aika hämmästynyt, jos nämä nyt muutetut kriteerit vaikuttaisivat jotenkin dramaattisesti kisaajamääriin karsintaviikonloppuna. Joitain kymmeniä voi jäädä vähemmäksi, mutta eiköhän jengi vaan kisaa sitten enemmän tuplan perässä, mikäli sellaisen saaminen on haaste. Toki hyvä juttu, että näitä lähdetään nyt muuttamaan ja kehittämään, mutta tämän lisäksi kahden voiton vaatimus olisi ollut myös ihan paikallaan.



[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Oikohan mystinen menetelmä??? , Elokuun 20, 2015 kello: 13:45:28
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: jesu , Elokuun 19, 2015 kello: 07:09:40:

jesu kirjoitti:


» Mistä mystisestä menetelmästä on kyse?

Agilityrankigin mukaan kisoihin X kpl ja ennakkoon määrättyjen kisojen perusteella Y kpl koirakoita. Esim. Rankigista 60 parasta/säkä luokka ja 60 ei paikkaa omaavaa kisojen perusteella.




[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti jesu , Elokuun 21, 2015 kello: 07:21:01
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: näin naapurissa , Elokuun 20, 2015 kello: 09:07:25:

näin naapurissa kirjoitti:
» Ihan vertailun vuoksi Ruotsissa tänä vuonna oli systeemi että ensin oli karsintaviikonloppuna (3 pv) 8 rataa ja sen jälkeen Ruotsin mestaruuskisat joissa 2 rataa. Näiden kahden viikonlopun 8 parasta tulosta laskettiin. Joten mestaruuskisoissa jännitettiin sekä itse mestaruutta että joukkueiden varmistumista.


Saiko Ruotsissa kaikki koirakot kisata tuon 8 rataa? Ajallisesti näillä kisaajamäärillä kuvittelisin tuon aika haastavaksi. Paljonko naapurissa oli karsintoihin osallistujia? Kyllähän hyvinkin karsintoihin osallistujat voi paukuttaa vaikka tuon 8 rataa kolmessa päivässä jos osallistujamäärä on tolkullinen tai aika ongelma muuten ratkaistu. Nythän pohditaan lähinnä sitä, että miten tehdä alkukarsintaa karsintoihin.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti näin naapurissa , Elokuun 21, 2015 kello: 09:52:04
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: jesu , Elokuun 21, 2015 kello: 07:21:01:

Naapurimaassa kisaaja määrät karsinnoissa ja Ruotsin mestaruuskisoissa on huomattavasti
pienemmät kuin Suomessa. Kisoihin osallistumisoikeus kerätään vuoden aikana vähän samaan
tapaan kuin ennen oli Suomessa tuo SM-nollien kerääminen.
En tätä tapaa suoraan siirtäisikään Suomeen mutta ajatus että myös SM-kisojen tulos vaikuttaa MM-joukkueeseen pääsemiseen olisi minusta harkinnan arvoinen.




[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Ville L , Elokuun 21, 2015 kello: 11:20:09
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: näin naapurissa , Elokuun 21, 2015 kello: 09:52:04:

näin naapurissa kirjoitti:
» Naapurimaassa kisaaja määrät karsinnoissa ja Ruotsin mestaruuskisoissa on huomattavasti
» pienemmät kuin Suomessa. Kisoihin osallistumisoikeus kerätään vuoden aikana vähän samaan
» tapaan kuin ennen oli Suomessa tuo SM-nollien kerääminen.
» En tätä tapaa suoraan siirtäisikään Suomeen mutta ajatus että myös SM-kisojen tulos vaikuttaa MM-joukkueeseen pääsemiseen olisi minusta harkinnan arvoinen.

Tuo Ruotsin malli olisi minusta aivan älyttömän hyvä tapa karsia maajoukkue Suomeen. Tuollainen kolmen päivän ja 8 startin rupeama pystyttäisiin toteuttamaan mikäli karsintoihin otettaisiin vain kaikista potentiaalisimmat koirakot mukaan. Kyllä 50 koiraa per säkäluokka riittäisi hyvin maajoukkueen karsimiseen. Esimerkiksi 20 koiraa pääsisi mukaan suoraan rankingin perusteella ja 30 koiraa esikarsintojen perusteella. Esikarsintoina voisi toimia 10 kisaa ympäri Suomea, joista kaikista pääsisi karsintoihin mukaan kolme parasta koirakkoa. Esikarsintoina voi olla kolmen startin kisat, joista pisteitä saisi MM-karsintojen tyylillä. Näin varmistettaisiin se, ettei mukaan pääse kuin nopeita koirakoita.

Tulokset Ruotsin karsinnoista löytyy täältä:
http://agilityklubben.se/wp-content/uploads/2015/05/LLU_2014_VM.pdf


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti ITe , Elokuun 21, 2015 kello: 12:35:35
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Ville L , Elokuun 21, 2015 kello: 11:20:09:

Ymmärrän tätä ajattelua, mutta sillä on vaikutuksensa Tosiasiassa se tarkoittaisi, että muut harrastajat joutuisivat rahoittamaan näiden 50 koiran kisaamisen, sillä helposti se nuori ja lahjakas opiskelija ei ole kuitenkaan valmis kustantamaan kohtuuttoman suureksi nousevia karsinta kustannuksia matkoineen ja majoituksineen. Vakituisessa työssä olevalle ihmiselle se ei varmasti olisi mahdoton ongelma. Yhdelle ohjaajalle vaikkapa 10 starttia x 15 euroa olisi vasta 150,00 euroa. 50 x 150 euroa olisi 7.500,00. Tuolla summalla ei tosiasiassa karsintoja järjestetä. Ennemminkin kustannustaso olisi kaksin - kolminkertainen eli jos kilpailumaksuja ei nostettaisi olisi muista lähteistä saatava 7.500 - 15.000,00 euroa. Enkä ole edes ihan varma, riittäisikö tuo summa ja olisivatko kisaajat valmiita maksamaan tuon 150,00 euroakaan. Se mitä siis toivon, olisi, että järjestelmäarvioissa otettaisiin mukaan myös taloudellisuuslaskelmat. Itse en näe suuria mahdollisuuksia huippujen harrastamisen rahoittamiseen vaan katson, että omarahoitus tulee olla lähtökohtana.

Maajoukkueen matkat on sen sijaan rahoitettava mielestäni kollektiivisesti. Siellä edustetaan Suomea ja suomalaista agilitya.

Toinen asia on tuo viidenkymmen esikarsitun valinta. Vuosien varrella on noussut useinkin uusia koirakoita tai rankingissa vain kohtalaista menestystä esittäneitä kolkuttelemaan maajoukkueen porttia. Syyt ovat monet. Toiset ovat jäähdyttelemässä toiset taas vasta nousemassa. Arvostan amerikkalaista raakaa karsintaa. Sen edellytys on että tapahtuu kilpailijoiden välinen aito kilpailukohtaaminen. Vain niin voidaan saada keskinäinen paremmuus selville. Vaikkapa Helsingin halleissa kisaava ei välttämättä koskaan kohtaa Itä-Suomen maneeseissa kisaavaa kilpakumppaniaan kilpailuvuoden aikana. Ainoa paikka on karsintakisat, joihin molemmat ovat valmiita panostamaan. Ylipäätään en näe mitään syytä, miksi Helsinki, Turku tai Tampere keskeisyyttä millään tavalla tulisi erityisesti tukea. Toki suuri osa huipuista siellä asuu, mutta maailmanmestareita on kyllä tullut eniten muualta. Tämä on turkulaisenakin valitettavasti tunnustettava ja muiden häntää nostettava.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti näinkin , Elokuun 21, 2015 kello: 14:05:50
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: ITe , Elokuun 21, 2015 kello: 12:35:35:

ITe kirjoitti:
» Ymmärrän tätä ajattelua, mutta sillä on vaikutuksensa Tosiasiassa se tarkoittaisi, että muut harrastajat joutuisivat rahoittamaan näiden 50 koiran kisaamisen, sillä helposti se nuori ja lahjakas opiskelija ei ole kuitenkaan valmis kustantamaan kohtuuttoman suureksi nousevia karsinta kustannuksia matkoineen ja majoituksineen. Vakituisessa työssä olevalle ihmiselle se ei varmasti olisi mahdoton ongelma. Yhdelle ohjaajalle vaikkapa 10 starttia x 15 euroa olisi vasta 150,00 euroa. 50 x 150 euroa olisi 7.500,00. Tuolla summalla ei tosiasiassa karsintoja järjestetä. Ennemminkin kustannustaso olisi kaksin - kolminkertainen eli jos kilpailumaksuja ei nostettaisi olisi muista lähteistä saatava 7.500 - 15.000,00 euroa. Enkä ole edes ihan varma, riittäisikö tuo summa ja olisivatko kisaajat valmiita maksamaan tuon 150,00 euroakaan. Se mitä siis toivon, olisi, että järjestelmäarvioissa otettaisiin mukaan myös taloudellisuuslaskelmat. Itse en näe suuria mahdollisuuksia huippujen harrastamisen rahoittamiseen vaan katson, että omarahoitus tulee olla lähtökohtana.

» Maajoukkueen matkat on sen sijaan rahoitettava mielestäni kollektiivisesti. Siellä edustetaan Suomea ja suomalaista agilitya.

» Toinen asia on tuo viidenkymmen esikarsitun valinta. Vuosien varrella on noussut useinkin uusia koirakoita tai rankingissa vain kohtalaista menestystä esittäneitä kolkuttelemaan maajoukkueen porttia. Syyt ovat monet. Toiset ovat jäähdyttelemässä toiset taas vasta nousemassa. Arvostan amerikkalaista raakaa karsintaa. Sen edellytys on että tapahtuu kilpailijoiden välinen aito kilpailukohtaaminen. Vain niin voidaan saada keskinäinen paremmuus selville. Vaikkapa Helsingin halleissa kisaava ei välttämättä koskaan kohtaa Itä-Suomen maneeseissa kisaavaa kilpakumppaniaan kilpailuvuoden aikana. Ainoa paikka on karsintakisat, joihin molemmat ovat valmiita panostamaan. Ylipäätään en näe mitään syytä, miksi Helsinki, Turku tai Tampere keskeisyyttä millään tavalla tulisi erityisesti tukea. Toki suuri osa huipuista siellä asuu, mutta maailmanmestareita on kyllä tullut eniten muualta. Tämä on turkulaisenakin valitettavasti tunnustettava ja muiden häntää nostettava.

Jos järjestettäisiin Villen esittämät 10 esikarsintakisaa joista 3 parasta / säkäluokka pääsisi maajoukkuekarsintoihin, ja niihin voisivat myös jo kolmen parhaan joukkoon sijoittuneet jatkossa vapaasti osallistua, ei kisojen perusteella todennäköisesti saataisi esikarsittua 30 / säkäluokka. Määrä voisi olla huomattavastikin pienempi, jos samat koirakot sijoittuisivat useammissa karsintakisoissa kolmen kärkeen. Jos taas ei myöhempiin esikarsintoihin voisi enää osallistua kolmen parhaan joukkoon sijoituttuaan, voisi jälkipään esikarsintakisoissa pätevöityä maajoukkuekarsintaan huomattavasti alkupään esikarsintakisoja helpommin. Jos myös ne 20/säkäluokka jotka rankingin perusteella olisi jo pätevöitetty maajoukkuekarsintaan, kisaisivat myös esikarsintakisoissa,ilmiö vahvistuisi entisestään. Maajoukkuekarsinnat saattaisivat jäädä todella pieneksi kisaksi nykyisiin verrattuna, ja kisaajamääriä olisi vaikeaa ennakoida. Järjestäjän ja kisojen talouden kannalta olisi minusta aika hankala systeemi.



[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Ville L , Elokuun 21, 2015 kello: 14:30:55
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: ITe , Elokuun 21, 2015 kello: 12:35:35:

ITe kirjoitti:
» Ymmärrän tätä ajattelua, mutta sillä on vaikutuksensa Tosiasiassa se tarkoittaisi, että muut harrastajat joutuisivat rahoittamaan näiden 50 koiran kisaamisen, sillä helposti se nuori ja lahjakas opiskelija ei ole kuitenkaan valmis kustantamaan kohtuuttoman suureksi nousevia karsinta kustannuksia matkoineen ja majoituksineen. Vakituisessa työssä olevalle ihmiselle se ei varmasti olisi mahdoton ongelma. Yhdelle ohjaajalle vaikkapa 10 starttia x 15 euroa olisi vasta 150,00 euroa. 50 x 150 euroa olisi 7.500,00. Tuolla summalla ei tosiasiassa karsintoja järjestetä. Ennemminkin kustannustaso olisi kaksin - kolminkertainen eli jos kilpailumaksuja ei nostettaisi olisi muista lähteistä saatava 7.500 - 15.000,00 euroa. Enkä ole edes ihan varma, riittäisikö tuo summa ja olisivatko kisaajat valmiita maksamaan tuon 150,00 euroakaan. Se mitä siis toivon, olisi, että järjestelmäarvioissa otettaisiin mukaan myös taloudellisuuslaskelmat. Itse en näe suuria mahdollisuuksia huippujen harrastamisen rahoittamiseen vaan katson, että omarahoitus tulee olla lähtökohtana.

Kaikissa säkäluokissa olisi 50 osallistujaa. Eli 8 starttia maksaisi 100-150 euroa. Kisamaksut olisivat silloin 15000-22500. Olen samaa mieltä tuosta talouspuolesta, ettei agility saa olla liian kallista ja huippuagilityä ei pidä maksattaa "tavisharrastajilla"

» Maajoukkueen matkat on sen sijaan rahoitettava mielestäni kollektiivisesti. Siellä edustetaan Suomea ja suomalaista agilitya.

» Toinen asia on tuo viidenkymmen esikarsitun valinta. Vuosien varrella on noussut useinkin uusia koirakoita tai rankingissa vain kohtalaista menestystä esittäneitä kolkuttelemaan maajoukkueen porttia. Syyt ovat monet. Toiset ovat jäähdyttelemässä toiset taas vasta nousemassa. Arvostan amerikkalaista raakaa karsintaa. Sen edellytys on että tapahtuu kilpailijoiden välinen aito kilpailukohtaaminen. Vain niin voidaan saada keskinäinen paremmuus selville. Vaikkapa Helsingin halleissa kisaava ei välttämättä koskaan kohtaa Itä-Suomen maneeseissa kisaavaa kilpakumppaniaan kilpailuvuoden aikana. Ainoa paikka on karsintakisat, joihin molemmat ovat valmiita panostamaan. Ylipäätään en näe mitään syytä, miksi Helsinki, Turku tai Tampere keskeisyyttä millään tavalla tulisi erityisesti tukea. Toki suuri osa huipuista siellä asuu, mutta maailmanmestareita on kyllä tullut eniten muualta. Tämä on turkulaisenakin valitettavasti tunnustettava ja muiden häntää nostettava.

Tästä alueellisuudestakin olen täysin samaa mieltä. Suomeen tarvittaisiin lisää kaikki huiput kokoavia kisoja, mutta niitä ei pidä vaatia kaikilta maajoukkueeseen haluaville, ettei kustannukset karkaisi. Tässä nopeasti muotoilemassani mallissa 10 kisaa voisi olla siis ympäri Suomea, josta lipun saisi karsintoihin kunhan sijoittuisi tarpeeksi hyvin.

Kyllä EO-ranking on kohtuullisen onnistunut, kun katsoo tämän vuoden PM- ja EO-joukkuetta. Kunhan saataisiin vielä parempi ranking aikaiseksi, niin sen kärki pääsisi karsintoihin suoraan ja loput paikat menisi jakoon esikarsinnoissa. Malli olisi halpa kaikille niille, jotka olisivat tarpeeksi hyviä :-)


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti jesu , Elokuun 21, 2015 kello: 14:47:11
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: näinkin , Elokuun 21, 2015 kello: 14:05:50:

» Jos järjestettäisiin Villen esittämät 10 esikarsintakisaa joista 3 parasta / säkäluokka pääsisi maajoukkuekarsintoihin, ja niihin voisivat myös jo kolmen parhaan joukkoon sijoittuneet jatkossa vapaasti osallistua, ei kisojen perusteella todennäköisesti saataisi esikarsittua 30 / säkäluokka. Määrä voisi olla huomattavastikin pienempi, jos samat koirakot sijoittuisivat useammissa karsintakisoissa kolmen kärkeen. Jos taas ei myöhempiin esikarsintoihin voisi enää osallistua kolmen parhaan joukkoon sijoituttuaan, voisi jälkipään esikarsintakisoissa pätevöityä maajoukkuekarsintaan huomattavasti alkupään esikarsintakisoja helpommin. Jos myös ne 20/säkäluokka jotka rankingin perusteella olisi jo pätevöitetty maajoukkuekarsintaan, kisaisivat myös esikarsintakisoissa,ilmiö vahvistuisi entisestään. Maajoukkuekarsinnat saattaisivat jäädä todella pieneksi kisaksi nykyisiin verrattuna, ja kisaajamääriä olisi vaikeaa ennakoida. Järjestäjän ja kisojen talouden kannalta olisi minusta aika hankala systeemi.


Tästä samaa mieltä.

Toimiva ja tasapuolinen ranking taitaa olla ainut tasapuolinen ratkaisu.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Ville L , Elokuun 21, 2015 kello: 15:21:05
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: jesu , Elokuun 21, 2015 kello: 14:47:11:

jesu kirjoitti:

» » Jos järjestettäisiin Villen esittämät 10 esikarsintakisaa joista 3 parasta / säkäluokka pääsisi maajoukkuekarsintoihin, ja niihin voisivat myös jo kolmen parhaan joukkoon sijoittuneet jatkossa vapaasti osallistua, ei kisojen perusteella todennäköisesti saataisi esikarsittua 30 / säkäluokka. Määrä voisi olla huomattavastikin pienempi, jos samat koirakot sijoittuisivat useammissa karsintakisoissa kolmen kärkeen. Jos taas ei myöhempiin esikarsintoihin voisi enää osallistua kolmen parhaan joukkoon sijoituttuaan, voisi jälkipään esikarsintakisoissa pätevöityä maajoukkuekarsintaan huomattavasti alkupään esikarsintakisoja helpommin. Jos myös ne 20/säkäluokka jotka rankingin perusteella olisi jo pätevöitetty maajoukkuekarsintaan, kisaisivat myös esikarsintakisoissa,ilmiö vahvistuisi entisestään. Maajoukkuekarsinnat saattaisivat jäädä todella pieneksi kisaksi nykyisiin verrattuna, ja kisaajamääriä olisi vaikeaa ennakoida. Järjestäjän ja kisojen talouden kannalta olisi minusta aika hankala systeemi.

»
» Tästä samaa mieltä.

» Toimiva ja tasapuolinen ranking taitaa olla ainut tasapuolinen ratkaisu.

Tietysti näissä esikarsinnoissa ajatuksena olisi olisi se, että karsintoihin pääsisivät kolme parasta, joilla ei vielä paikkaa ole. Esikarsinnat voisi ajoittua huhti-toukokuuhun.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti jesu , Elokuun 21, 2015 kello: 15:58:05
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Ville L , Elokuun 21, 2015 kello: 15:21:05:

Kuten sanottu niin alkupään karsinnoista pääsevät luultavasti parhaimmat jatkoon, jolloin loppukarsinnoista jatkoon pääsee helpommalla. Toisaalta onko sillä sitten suurta merkitystä?


Toisaalta vaatii melkoista sitoutumista lähteä kiertämään keväällä 10 karsintaa, jos ei vaikka ihan ekoista tärppää.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti ITe , Elokuun 21, 2015 kello: 20:20:04
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Ville L , Elokuun 21, 2015 kello: 14:30:55:

Villen huomautus kolmesta eri luokasta oli hyvä oikaisu. Se on kuitenkin myös muistettava, että maajoukkueen lähettäminen ja leirit budjetin mukaan maksoi muistaakseni n. 50.000 euron luokassa ja PM-kisat olivat sentään Suomessa ja EO-joukkueen kustannuksista korvataan vain pieni osuus. Rahoitusmallista riippuen maajoukkueen valinta ja sen matkojen kustantaminen on suuri taloudellinen riski. Sitä riskiä on syytä myös jakaa laajemmin huipulla kisaaville. Karsintojen talous on siis yksi kokonaisuus ja maajoukkueen talous toinen. Ehkä valintajärjestelmistä tehtäville uudistusesityksille tulisi aina ensin asettaa taloudelliset raamit ja sitten katsoa, miten esitetyn valintajärjestelmän sisällä on mahdollista talous toteuttaa ja onko se ylipäätään mahdollista. Myönnän, että en ole pitkään aikaan itsekään kaikkia faktoja käynyt läpi riittävän perusteellisesti ja ehkä seuraavan budjetin ja toimintasuunnitelman osalta niihinkin olisi taas syytä paneutua. Se on kuitenkin selvää, että lauantai päivälle osallistuvien määrällä on suuri merkitys taloudelle. Toisaalta mitään mahdottomuuksia ei järjestäjäkään pysty tekemään ja aina järjestelmän tulee palvella kilpailullisia päämääriä. Tasapainon löytyminen ei ole ihan helppoa. Siinä on SAGIn kilpailutoimikunnalla, budjettivastaavilla ja hallituksella paljon pohdittavaa. On hyvä myös muistaa, että kädestä suuhun eläminen ei ole mikään ratkaisu. Yhdet MM-kisat Etelä-Afrikassa tai Brasiliassa voivat sekoittaa koko talouden, jos ei osata tehdä pitkäjänteistä suunnittelua ja laittaa jotain myös sukanvarteen.




[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 21, 2015 kello: 23:47:05
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: jesu , Elokuun 21, 2015 kello: 14:47:11:


Eikö nykyinen malli ole tasapuolinen?
Kaikki jotka joukkueeseen haluavat niin kisaavat toisiaan vastaan samalla radalla. Ei tuon tasapuolisempaan voi saada. Kaikki tulee samana viikonloppuna joka hyvissä ajon kaikkien tiedossa ja paikka vielä vuosittain vaihtuu niin joskus on edes lyhempi kisamatka. Ok jos loukkaa koira tassun tai jotain sellaista niin ei voi päästä karsintaan mutta sama oli karsinta malli mikä tahansa niin noin voi käydä myös päivä ennen mm kisoja.
Ainoastaan tuo mistä ville l kirjoitti että lauantai karsii raakasti kisaajia pois voisi vähän muuttaa niin kuin aikaisemmin kirjoittelin.
Eli nopeimmat 5vp tekijät jatkoon.
Niin kuin aikeisemminkin kirjoitin niin tuo karsintakisa formaatti ei oikein ole tasapuolinen kun toiset voivat kiertää kaikki kisat ja hakea paikka ja toiset eivät.
Ja kyllä karsintoihin pitää olla osallistujia noin per 100 säkäluokka tai menee ihan liian piirin kisaamiseksi.
Karkaa liian kauaksi tavallisesta harrastajasta jotka kuitenkin rahoittavat maajoukkueen.
Ja tuo karsintojen talous pitää muistaa että ketkä sen kisan rahoittavat ne tavalliset harrastajat jotka tietävät etteivät tule joukkueeseen pääsemään vaikka mitä tapahtuisi.
Siellä on max 50 kisaajaa per säkäluokka joilla on jotain mahdollisuuksia joukkueeseen ja muut ovat siellä hakemassa kokemusta tai kokeilemassa omaa tasoaan.
Ja tuo että pääsee kisaamaan huippuja vastaan ja sieltä onnistumisia saatuaan itseluottamus kasvaa ja seuraavana vuonna voi olla jo toinen tilanne. Paineessa ne timantit hiotaan.

jesu
jesu kirjoitti:
P
» » Jos järjestettäisiin Villen esittämät 10 esikarsintakisaa joista 3 parasta / säkäluokka pääsisi maajoukkuekarsintoihin, ja niihin voisivat myös jo kolmen parhaan joukkoon sijoittuneet jatkossa vapaasti osallistua, ei kisojen perusteella todennäköisesti saataisi esikarsittua 30 / säkäluokka. Määrä voisi olla huomattavastikin pienempi, jos samat koirakot sijoittuisivat useammissa karsintakisoissa kolmen kärkeen. Jos taas ei myöhempiin esikarsintoihin voisi enää osallistua kolmen parhaan joukkoon sijoituttuaan, voisi jälkipään esikarsintakisoissa pätevöityä maajoukkuekarsintaan huomattavasti alkupään esikarsintakisoja helpommin. Jos myös ne 20/säkäluokka jotka rankingin perusteella olisi jo pätevöitetty maajoukkuekarsintaan, kisaisivat myös esikarsintakisoissa,ilmiö vahvistuisi entisestään. Maajoukkuekarsinnat saattaisivat jäädä todella pieneksi kisaksi nykyisiin verrattuna, ja kisaajamääriä olisi vaikeaa ennakoida. Järjestäjän ja kisojen talouden kannalta olisi minusta aika hankala systeemi.

»
» Tästä samaa mieltä.

» Toimiva ja tasapuolinen ranking taitaa olla ainut tasapuolinen ratkaisu.



[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Ville L , Elokuun 22, 2015 kello: 13:01:19
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 21, 2015 kello: 23:47:05:

Kisaaja kirjoitti:
»
» Eikö nykyinen malli ole tasapuolinen?

Nykyinen systeemi on kyllä tasapuolinen. Kaikilla on aivan samat mahdollisuudet osallistua kisoihin ja tehdä hyviä tuloksia. Viime vuonna jopa voitin mediluokan karsinnoissa, joten siinä mielessä en aja omaa etua tässä. Nykyinen systeemi on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Agilityn luonteen vuoksi sattumalla on iso merkitys yksittäisen kilpailun lopputuloksessa.

» Kaikki jotka joukkueeseen haluavat niin kisaavat toisiaan vastaan samalla radalla. Ei tuon tasapuolisempaan voi saada. Kaikki tulee samana viikonloppuna joka hyvissä ajon kaikkien tiedossa ja paikka vielä vuosittain vaihtuu niin joskus on edes lyhempi kisamatka. Ok jos loukkaa koira tassun tai jotain sellaista niin ei voi päästä karsintaan mutta sama oli karsinta malli mikä tahansa niin noin voi käydä myös päivä ennen mm kisoja.

Eikö sellainen systeemi, missä kaikki juoksisivat kaikki radat olisi tasapuolisempi?

» Ainoastaan tuo mistä ville l kirjoitti että lauantai karsii raakasti kisaajia pois voisi vähän muuttaa niin kuin aikaisemmin kirjoittelin.
» Eli nopeimmat 5vp tekijät jatkoon.
» Niin kuin aikeisemminkin kirjoitin niin tuo karsintakisa formaatti ei oikein ole tasapuolinen kun toiset voivat kiertää kaikki kisat ja hakea paikka ja toiset eivät.
» Ja kyllä karsintoihin pitää olla osallistujia noin per 100 säkäluokka tai menee ihan liian piirin kisaamiseksi.
» Karkaa liian kauaksi tavallisesta harrastajasta jotka kuitenkin rahoittavat maajoukkueen.

Missään säkäluokassa ei ole 100-150 realistista maajoukkuekoiraa. Kaikki lisenssin maksaneet ovat mukana maajoukkueen rahoittamisesta. Lisenssejä on kohta agissa 15000, joten tuo ekstra 150 osallistujaa karsinnoissa on siltikin vain yksi prosentti harrastajista. Eli joka tapauksessa kyseessä on pienen piirin tapahtuma.

» Ja tuo karsintojen talous pitää muistaa että ketkä sen kisan rahoittavat ne tavalliset harrastajat jotka tietävät etteivät tule joukkueeseen pääsemään vaikka mitä tapahtuisi.

Miksi sen pitäisi olla näin? Onko maajoukkuekarsintoihin osallistuja "tavallinen harrastaja"?

» Siellä on max 50 kisaajaa per säkäluokka joilla on jotain mahdollisuuksia joukkueeseen ja muut ovat siellä hakemassa kokemusta tai kokeilemassa omaa tasoaan.

Juuri tuon takia minusta karsinnat pitäisi rajata vain niille, joilla on oikeasti mahdollista päästä maajoukkueeseen. Silloin kaikki saisivat tehdä enemmän ratoja, jolloin pienennetään sattuman osuutta tuloksissa.

» Ja tuo että pääsee kisaamaan huippuja vastaan ja sieltä onnistumisia saatuaan itseluottamus kasvaa ja seuraavana vuonna voi olla jo toinen tilanne. Paineessa ne timantit hiotaan.

Paineessa ne timantit hiotaan, mutta onko osallistuminen karsintoihin kovinkaan paineistavaa, mikäli tiedät koirasi olevan Suomen kärkeä joko noin 5 sekuntia tai jopa yli 5 sekuntia hitaampi. Minusta ei kyllä timanttia tullut cockeri Tyynen kanssa kisatessa. Ei tarvinnut ottaa paineita hyvistä sijoituksista, riitti oma suoritus ja sitten odoteltiin kuinka moni teki virheitä ja tuliko yliaikaa alle 5 sekuntia, että voitti kaikki vitoset.


» » Toimiva ja tasapuolinen ranking taitaa olla ainut tasapuolinen ratkaisu.

Täysin tasapuolista rankingia ei varmastikaan ole, mutta kohtuullisen hyväksi ne voidaan varmasti hioa.

Ja loppuun vielä vähän yleistä asiaa:
Suomessa on hyvin vahva muutosvastarinta. Sitten on vielä se pelon ilmapiiri - mitä, jos homma menee pieleen. Kaikessa tekemisessä parhaansa tekemisen pitää riittää. Jälkeenpäin pitää arvioida omaa tekemistä ja joskus joutuu sitten reilusti myöntämään, että kiville meni. Usein kuitenkin näistä kokeiluista tulee hyviä uusia käytäntöjä.

Monesti tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni pääsee itse tapahtumaan mukaan. Tasapuolinen kilpailu- ja valintasysteemi on aina monen asian kompromissi. Ei nykyinenkään karsintakriteerisysteemi ole tasapuolinen, koska esim. voitto on helpompi saada Itä- tai Pohjois-Suomessa kuin Liedossa tai Ojangossa.

Toivoisin uusia ja rohkeita heittoja kaikilta harrastajilta. SAGIn kilpailutoimikunnassa on varmasti samat asiat mietinnössä ja joskus joku heitto täälläkin saattaa sytyttää idean siellä.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Kisaaja , Elokuun 23, 2015 kello: 01:17:51
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Ville L , Elokuun 22, 2015 kello: 13:01:19:

Ville L kirjoitti:
» Kisaaja kirjoitti:
» »
» » Eikö nykyinen malli ole tasapuolinen?

» Nykyinen systeemi on kyllä tasapuolinen. Kaikilla on aivan samat mahdollisuudet osallistua kisoihin ja tehdä hyviä tuloksia. Viime vuonna jopa voitin mediluokan karsinnoissa, joten siinä mielessä en aja omaa etua tässä. Nykyinen systeemi on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Agilityn luonteen vuoksi sattumalla on iso merkitys yksittäisen kilpailun lopputuloksessa.

Onneksi olkoon se oli hieno ja ansaittu voitto.


» » Kaikki jotka joukkueeseen haluavat niin kisaavat toisiaan vastaan samalla radalla. Ei tuon tasapuolisempaan voi saada. Kaikki tulee samana viikonloppuna joka hyvissä ajon kaikkien tiedossa ja paikka vielä vuosittain vaihtuu niin joskus on edes lyhempi kisamatka. Ok jos loukkaa koira tassun tai jotain sellaista niin ei voi päästä karsintaan mutta sama oli karsinta malli mikä tahansa niin noin voi käydä myös päivä ennen mm kisoja.

» Eikö sellainen systeemi, missä kaikki juoksisivat kaikki radat olisi tasapuolisempi?

Joo niinhän olisi mutta ne jotka kisaisivat kaikki ne radat eivät olisi kuitenkaan en ne kaikki jotka voisi menestyä niissä kisoissa kun osallistujia rajoitettaisiin niin paljon.

» » Ainoastaan tuo mistä ville l kirjoitti että lauantai karsii raakasti kisaajia pois voisi vähän muuttaa niin kuin aikaisemmin kirjoittelin.
» » Eli nopeimmat 5vp tekijät jatkoon.
» » Niin kuin aikeisemminkin kirjoitin niin tuo karsintakisa formaatti ei oikein ole tasapuolinen kun toiset voivat kiertää kaikki kisat ja hakea paikka ja toiset eivät.
» » Ja kyllä karsintoihin pitää olla osallistujia noin per 100 säkäluokka tai menee ihan liian piirin kisaamiseksi.
» » Karkaa liian kauaksi tavallisesta harrastajasta jotka kuitenkin rahoittavat maajoukkueen.

» Missään säkäluokassa ei ole 100-150 realistista maajoukkuekoiraa. Kaikki lisenssin maksaneet ovat mukana maajoukkueen rahoittamisesta. Lisenssejä on kohta agissa 15000, joten tuo ekstra 150 osallistujaa karsinnoissa on siltikin vain yksi prosentti harrastajista. Eli joka tapauksessa kyseessä on pienen piirin tapahtuma.


Ei varmaan missä lajissa ole suomen kärki noin laaja mutta näkisin niin että osallistujia pitäisi olla ympäri Suomen ja vielä niin että lähes joka seurasta olisi
osallistumista ettei käy niin että joku edes tuntee jonkun joka on ollut karsinnoissa. Omasta seurasta olen huomannut ettei tavis harrastajat ole kiinnostuneet karsinnoista jollei niissä edes joku tuttu ole mukana jota jännittää.


» » Ja tuo karsintojen talous pitää muistaa että ketkä sen kisan rahoittavat ne tavalliset harrastajat jotka tietävät etteivät tule joukkueeseen pääsemään vaikka mitä tapahtuisi.

» Miksi sen pitäisi olla näin? Onko maajoukkuekarsintoihin osallistuja "tavallinen harrastaja"?

Pidän ainakin itseäni tavallisena harrastajana vaikka olen ollut karsinnoissa ilman mainittavaa menestystä. Panostan lajiin sen verran aikaa ja rahaa minkä katson järkeväksi.En ole hakeutumassa huipulle hinnalla millä hyvänsä vaan kilpailen niillä koirilla mitkä hankin. En ole hakemassa tästä työtä tai lisätoimeentuloa vaan harrastan kun on mukava laji ja joskus saan onnistumisen tunteita. Miksi siis kilpailisin jos en pääsisi kilpailemaan parempiani vastaan vaan tyytyisin siihen mikä nyt on? Maakunta taso on nähty ja siellä pystyn joskus onnistumaan ja voittamaan.


» » Siellä on max 50 kisaajaa per säkäluokka joilla on jotain mahdollisuuksia joukkueeseen ja muut ovat siellä hakemassa kokemusta tai kokeilemassa omaa tasoaan.

» Juuri tuon takia minusta karsinnat pitäisi rajata vain niille, joilla on oikeasti mahdollista päästä maajoukkueeseen. Silloin kaikki saisivat tehdä enemmän ratoja, jolloin pienennetään sattuman osuutta tuloksissa.

Huonoa tuuria voi olla MM kilpailussakin. Ei sattuma osuudeksi paljon voi laskea.
Tapahtuu mikä tapahtuu. Voittaja tarvii aina tuuria.
Sm-kilpailuisahan se vasta sattumaalla on osansa kun on vain kaksi rataa. Rata profiili vaikuttaa hyvin paljon menestyjiin.

» » Ja tuo että pääsee kisaamaan huippuja vastaan ja sieltä onnistumisia saatuaan itseluottamus kasvaa ja seuraavana vuonna voi olla jo toinen tilanne. Paineessa ne timantit hiotaan.

» Paineessa ne timantit hiotaan, mutta onko osallistuminen karsintoihin kovinkaan paineistavaa, mikäli tiedät koirasi olevan Suomen kärkeä joko noin 5 sekuntia tai jopa yli 5 sekuntia hitaampi. Minusta ei kyllä timanttia tullut cockeri Tyynen kanssa kisatessa. Ei tarvinnut ottaa paineita hyvistä sijoituksista, riitti oma suoritus ja sitten odoteltiin kuinka moni teki virheitä ja tuliko yliaikaa alle 5 sekuntia, että voitti kaikki vitoset.


Ei välttämättä tuollaisessa tilanteessa mutta olet varmaan niistä tilanteista jotain oppinut kun olet päässyt karsintoihin? Saanut ehkä kokemusta päässyt kokemaan kilpailut paikan päällä? Toiset harrastajat ei ole koskaan käyneet edes katsomassa karsintoja ja sitten kun sinne pääsisi niin pitäisi tehdä huippusuoritus. Jaa mitenköhän se sitten onnistuu?
Olla sitten samalla viivalla niiden kanssa jotka siellä ovat vuosia kilpailleet?

» » » Toimiva ja tasapuolinen ranking taitaa olla ainut tasapuolinen ratkaisu.

» Täysin tasapuolista rankingia ei varmastikaan ole, mutta kohtuullisen hyväksi ne voidaan varmasti hioa.

» Ja loppuun vielä vähän yleistä asiaa:
» Suomessa on hyvin vahva muutosvastarinta. Sitten on vielä se pelon ilmapiiri - mitä, jos homma menee pieleen. Kaikessa tekemisessä parhaansa tekemisen pitää riittää. Jälkeenpäin pitää arvioida omaa tekemistä ja joskus joutuu sitten reilusti myöntämään, että kiville meni. Usein kuitenkin näistä kokeiluista tulee hyviä uusia käytäntöjä.

» Monesti tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni pääsee itse tapahtumaan mukaan. Tasapuolinen kilpailu- ja valintasysteemi on aina monen asian kompromissi. Ei nykyinenkään karsintakriteerisysteemi ole tasapuolinen, koska esim. voitto on helpompi saada Itä- tai Pohjois-Suomessa kuin Liedossa tai Ojangossa.

» Toivoisin uusia ja rohkeita heittoja kaikilta harrastajilta. SAGIn kilpailutoimikunnassa on varmasti samat asiat mietinnössä ja joskus joku heitto täälläkin saattaa sytyttää idean siellä.

Niin tai sitten ei kuitenkaan myönnetä että niin pahoin kiville meni vaan jätetään jotain ettei kaikki heti huomaa pyllylle meni.
Ok tuo oli jo vähän työelämän puolelta.
Tuo voiton arvostaminen eri puolella Suomea on vähän vaikea asia mutta se ehkä onkin kritiikiin aihe kun sagi ei uskaltanut vaatia sitä toista voittonollaa joka oikeasti olisi voinut vaikuttaá karsintojen osallistuja määrään siksi koska se olisi karsinut pääkaupunkiseudun osallistujia.
Väitän että ensi vuonna on se sama koirakkoa 140 per säkäluokka kisaamassa karsinnoissa.

Olemme yhtä varmaan yhtä mieltä siitä että kriteerejä pitää karsintoihin kiristää.
Mielestäni kuitenkin niin ettei niistä tule ihan pienen piirin kilpailuja jotka ovat niin kaukaisia asioita tavis harrastajalle ettei ne ketään kiinnosta.

Tässä on varmaan suurimpana ajatus erona se että sinä olet jo siellä huipulla ja minä en edes tiedä että riittääkö minulla rahkeet sinne mutta miten voisin koskaan saada tietää jos en pääsisi edes kokeilemaan?


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti = , Elokuun 25, 2015 kello: 06:06:44
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: Kisaaja , Elokuun 23, 2015 kello: 01:17:51:

Hyvä, että joku muutos tehtiin, mutta mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tuo todellisuudessa vähentää kisaajia.
Mielestäni nopeuden painotuksen lisääminen jollain tavalla olisi hyvä, nyt taitaa jokunen nopea, muttei niin varma koirakko tippua pois. Toisaalta joukkueeseen pääsy vaatii varmuuttakin, eikä kai se kahden tuplanollan saaminen niin haastavaa ole karsintatasolla kilpaileville.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------
Jutun lähetti Tumpelo , Elokuun 25, 2015 kello: 07:59:57
Vastineena juttuun: Re: Vuoden 2016 tulosvaatimukset SM-kilpailuihin ja maajoukkuekarsintoihin, jonka kirjoitti: = , Elokuun 25, 2015 kello: 06:06:44:

= kirjoitti:
» Hyvä, että joku muutos tehtiin, mutta mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tuo todellisuudessa vähentää kisaajia.
» Mielestäni nopeuden painotuksen lisääminen jollain tavalla olisi hyvä, nyt taitaa jokunen nopea, muttei niin varma koirakko tippua pois. Toisaalta joukkueeseen pääsy vaatii varmuuttakin, eikä kai se kahden tuplanollan saaminen niin haastavaa ole karsintatasolla kilpaileville.

Ymmärtääkseni kisaajien määrää ei haluta pienentää, vaan pitää kisat maksimissaan saman kokoisina kuin tänä vuonna. Nythän kisaajamäärät ovat kasvaneet joka vuosi, joten muutoksia on tehtävä, jotta vuorokauden tunnit riittävät SM-kisojen ja MM-karsintojen järkkäämiseen.


[ Teen vastineen (Ilman alkuperäistä) ]
[ Teen vastineen (Alkuperäinen lainattuna) ]
----------------------------------------------------------------------


[ Agilitysivujen juttupalsta / The message board of the Agility pages ] [ Vain aloitusotsikot / only starting Subjects ] [ FAQ ]